Vierailija

Pitäisi:



1. Hoitaa lasta kotona mahdollisimman pitkään. Meidän kohdalla tarkoittaa noin 2 vuotiaaksi, on ammatinkin puolesta tapana, kovin pientä emme voisi laitaa pk:iin

2. Jos sisaruksia aikoo hankkia, niin sellainen 2-3 vuoden ikäero olisi se suositeltavin, vai? Että yhteiset leikit ym onnistuu.

3. Ensimmäisen jälkeen pitäisi saada kiireellä työkokemusta (olen vastavalmistunut), muuten jää muita jälkeen ja toiveet tulevasta työllistymisestä heikkenevät..



Miten Sinä olet ratkaissut tämän yhtälön??



Meidän lähipiirissä ratkaistu näin:

1. Lapsi 9 kk hoitoon, itse töihin ja toista sitten perään noin 1,5 v:n ikäerolla.

2. Kotona esikon kanssa pitkään, sitten uraa luomaan, ja kohta esikko onkin jo iso ja toista ei sitten enää hankita tai hankitaan 5-6 v:n ikäerolla.



Itse emme halua kumpaakaan em., mutta miten luovia välistä?





Kommentit (13)

sanoo että on harhaa, että kahden vuoden ikäero olisi jotenkin optimaalinen sisarussuhteen kannalta, päinvastoin. se on kaikkein hankalin, ja sillä ikäerolla vaikea sisaruuskateus on todennäköisintä (joskus kestää aikuiseksi asti).



Meillä ikäero tulee olemaan vähintään 4v, enkä ota siitä paineita



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapset 4,5v, 3,5v ja 3kk. Kotona siihen saakka että esikoinen menee kouluun. Ammatti on, mutta kauheesti ei ole työkokemusta. uskon että töitä saan, kun se aika tulee. Perhe on kuitenkin minulle tärkeämpi kuin työ.

Itse olen tykännyt tuosta pienestä ikäerosta. Pienemmät ovat kavereita ja tosi läheisiä toisilleen. He ovat leikkineet toistensa kanssa jo pienestä pitäen ja puolustavata aina tarvittaessa toisiaan.



Meillä tosin oli siinä mielessä onnellinen tilanne, että vanhinkin oli kotihoidossa. Niinpä hän sai rauhassa olla pikkusiskojen kanssa, kun he syntyivät ennen kouluunmenoa.



Yleensä ottaen suosittelen sitä, että lapset hankitaan siten, että kaikki ovat kotona hoidossa siihen saakka, kun nuorimmainen täyttää 3-4 vuotta. Ehkä pidempäänkin. Siinä syntyy tosi lämmin ja läheinen sisarusrakkaus ja heistä tulee tosi hyviä ystäviä keskenään.

Meillä kuus, neljä ja kaks ja mielestäni optimaalinen ikäero. Edellinen ollut jo vähän itsenäistynyt ja osannut pukea yms., kun seuraava tuli. Leikkivät tosi hyvin keskenään, nyt jo pieninkin mukana.



Väittäisin, että ikäero on tapauskohtainen kysymys. Kaksi vuotta ei todellakaan ole mahdollisimman huono, eikä ainoa oikea.

Teimme heti suoraan toisen. Ikäeroksi tuli 1 v 3 vko. En ole katunut koskaan ja olisin halunnut tehdä sen kolmannenkin siihen perään, mutta mies ei enää halunnut lisää lapsia. Itselläni oli vasta 1 v 3 kk työkokemusta ennen äippälomaa. Miehen ihanne oli oman äidin antama esimerkki, eli heti vain töihin lasten synnyttyä. Sellainen on tosinainen mieheni näkökulmasta ja kotona lapsiaan hoitavat ovat yhteiskunnan elättejä ja laiskoja luusereita. Taistelin tätä vastaan liian vähän aikaa ja palasin työelämään lasten ollessa 1 v 4 kk ja 2 v 4 kk. Se kirpaisee vieläkin (lapset nyt melkein 5 ja 6), mutta lapset ovat pärjänneet ja tykänneet kovasti. Ja viihdynhän minäkin työelämässä. Nyt sitten vain keskitytään tähän perheeseen ja työelämään ja se siitä... Vaan olisihan se kolmaskin tervetullut! (minulle)

Isä hoitovapaalle, äiti töihin, seuraava lapsi.



Näissä suunnitelmissa joutuu useimiten tinkimään jostain. Työkokemusta ehtii hankkimaan myöhemminkin, lasta ehtii yrittämään myöhemminkin, kotiin jäävän vanhemman ei tarvitse olla äiti (ja se ei edes ole tinkimistä!!), töitä voi tehdä osa-aikaisesti, lapsikaan harvemmin tulee tilauspäivänä ja niin edelleen.

Näin



Lapsi päiväkotiin kun hän 2v2kk.

Silloin jo yritimme raskaaksi uudelleen. Tulinkin pian. Olin siis töissä vajaan vuoden. Ja taas kotona lasten kanssa pari vuotta.



Nyt Lapset 4,5 v ja 1,5 v.

Vuoden päästä tammikuussa takaisin työelämään.

Esikoinen 1v3kk päiväkotiin puolipäiväiseksi, äiti teki kotona opinnot valmiiksi. Toisen yritys alkoi, kun esikoinen vajaa kaksi ja gradu lähes plakkarissa, tärppäsi puolen vuoden päästä. Tarkoitus jäädä kotiin, kunnes kuopus on 2-3-v. Sitten työelämään.

Esikoinen 1v, äiti töihin, isä jäi kotiin hoitovapaalle, toista yrittämään siinä vaiheessa. ÄIti sai viran, josta oli hyvä jäädä äitiyslomalle. Toinen syntyi kun esikoinen oli 2v, jolloin olin kotona siihen, että kuopus 3v, lapset päiväkotiin ja minä takaisin virkapaikkaani.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat