Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Osaisikohan joku auttaa väsynyttä ja kohta epätoivoista äitiä?



Meillä on kaksivuotiaan kanssa ollut muutaman viikon ajan todellista valtataistelua päiväunille menosta. Nukkuu vielä vaunuissa ulkona ja nukahti ennen hienosti 10-15 minuutissa, kun heiluteltiin, aina ei tarvinnut edes sitä. Nyt onkin sitten mennyt hulinaksi, huutoa, kaiken maailman temppuilua, tutin pyytämistä, hanskat huonosti jne. Ajattein, että aika (taas) kokeilla sisällä nukkumista, mutta se se vasta h...iä onkin. Ei yksinkertaisesti suostu nukahtamaan. Istuu ja huutaa sängyssä, nyt kun nukkuu jatkettavassa sängyssä, myös karkailee sieltä. Olen yrittänyt pitää unikoulua neuvolan ohjeiden mukaan muutamia kertoja syyskuusta asti, mutta kun poika huutaa kolmatta päivää ja kolmatta tuntia kerrallaan, niin ei sitä yksinkertaisesti jaksa. Siksi meillä siis nukutaan edelleen ulkona. Jotta asiat olisivat vielä vähän mutkikkaampia, on kuvioissa mukana vielä kohta 1-vuotias pikkuvelikin, joka nukkuu päiväunensa yleensä ennen ja jälkeen isoaveikkaa. Ulkona, mutta siinä ei ongelmia tällä hetkellä.



Olisi ihanaa, jos joku kertoisi, mitä kannattaisi tehdä. Tuntuu, että pojalle on maailman kamalin asia nukkua unet sisällä. Ei auta, vaikka huoneeseen jäisi nukkumaan seuraksi. Kiitokset etukäteen!

Kommentit (6)

Jaksaisiko jos jättäisi päiväunet nukkumatta suosiolla? Kuullostaa kyllä aika pieneltä siihen. Monelta käytte päiväunille?



Ite olen ihan kypsä myös nukahtamisvaltataisteluihin sekä kaikkiin muihin satoihin taisteluihin joita käydään päivän mittaan. Meillä on tyttö 2,6v. nukkunut n.10kk asti päiväunetkin sisällä ja nukkuu vieläkin pinnasängyssä. Ennen kaikki sujui mallikkaasti, sänkyyn ja nukahti nätisti itseskseen. Nyt kuukauden verran on ollut ihan kamalaa. Mulla on tapana laulaa pari laulua ja silittää hetki, mutta periaatteenamme on, että lapsi nukahtaa itse, ei siis nukututeta loppuun saakka silittämällä. Nyt tyttö huutamalla vaatii silitystä lisää ja lisää ja lisää, mikään ei riitä. Eikä siinä mitä jos silittäisi tovin jos toisenkin nukkumaan käydessä, mutta nyt hän on alkanut heräilemään monta kertaa yössä ja huutaa äitiä silittämään loputtomiin, tuloksena, että äiti alkaa olla aika loppu rikkonaiseten öiden ja hermojen menemisen vuoksi. Kuuluu kai ikään protestoida kaikkea ja erityisesti nukkumista, mut mun pinna on ihan loppu! Kai se vaan pitäisi muuttaa rutiineja ja olla tiukempi, sillä tahtojen taistoahan tämä on ja rajojen asettamista.



Ite kokeilin eilen päiväunien poisjättämistä, mutta tuloksena oli umpiväsynyt tyttö ja entistä enemmän kiukuttelevampi. Yöllä heräsi vain kerran, mutta aamulla kuitenkin edelleen väsynyt vaikka nukkui kellon ympäri. Siis yritämme kyllä jatkaa päiväunilla, mutta tuntuu niin kauhealta laittaa sänkyyn huutavaa lasta. Mutta kai ne lapset vaan testaa vanhempia, mut pitäis yrittää olla hermostumatta ja pitää oma pintansa. Sillä mehän päätämme ja tiedämme mikä on lapsen hyvinvoinnin kannalta parasta. Aina ei ole kuitenkaan helppo olla johdonmukainen eikä aina valitettavasti jaksakaan. Itse olen päättänyt kuitenkin, että ainakin yöhillumiset saa loppua, tietää siis unikoulua. Rankaa, mutta pakko.



Sinuna minä varmaan yrittäisin opettaa kuitenkin omaan sänkyyn ja ehkä myöhäistää unillekäymistä. Meillä ainakin lapsi jaksaa pitempään valvoa nyt kuin ennen, päiväunille on parasaika käydä vasta klo14 maissa, muuten huutoa ja taistelua on pidempään... Pientä päivärutiinien muutteluahan se on mutta kaikkea pitää kokeilla.

Esikoinen oli meillä just 2v, kun kuopus syntyi ja kuukauden taistelin päiväunista, mutta kun alkoi mennä hermot, niin luovutin ja esikoinen jätti päikkärit väliin, mutta alkoi nukkua yöllä kellon ympäri. Nukkui pari kertaa viikossa päikkärit.

Kun esikoinen oli 3v, meillä aloitti hoitolapset ja päiväunet palasivat, kun muutkin nukkuivat. Nyt taas päikkärit ovat jääneet pois (3,5v)mutta tyttö lepäilee hetken, kun muut menevät nukkumaan (minä myös torkun hetken!) ja nousee sitten itekseen hiljaisiin puuhiin. Olen tehnyt tytölle selväksi, että nyt on kuitenkin lepoaika, äitikin haluaa rauhassa juoda kahvikupin ja lukea postin, joten en suostu leikkikaveriksi silloin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meidän 2v3kk ikäinen poika on alkanut myös olla vaikeampi nukutettava päiväunille. No, tällä hetkellä tästä huonosta jaksosta on tarvinut kärsiä vain viikon verran mutta sitä ennen siis nukkui n. 2kk tosi hyvin. Yöt 10-11,5h ja 2-3h päikyt päälle. Ja päikyille (vaunuihin) nukahti viimeistään 15 minuutin kävelyn jälkeen. Nyt menee aina se 30min vaikka koittais miten ajoittaa nukuttamisen. Sisälle en edes uskalla yrittää kun hyvän nukkumisen aikaan kerran piti laittaa sisälle pakkasen takia nukkumaan ja kesti tunnin ennen kuin nukahti. Illat on nyt myös ihan hirveitä - meidän mittakaavassa. Nytkin huutelee ja karjahtelee sängyssään ja vaatii äitiä laittamaan hänet kunnolla. Ei _onneksi_ tule pois sängystä mutta pitää hirveää meteliä. Vaikka on väsynyt kun tänään päikyt jäi puoleen tuntiin.



Minä aina tuudittaudun niin hyvinä kuin pahoinakin aikoina siihen, että se on joku vaihe ja on ohimenevää. Olisko kuitenkin sitten niin, ettei teillä päikkyjä enää tarvittais?



Tiedän kyllä, että temppuilut ottaa aivoon. Itsellä kiehuu jo nyt kun kerrankin päästiin syksyllä siitä, että jompi kumpi vanhemmista istuu 30-60min pojan huoneessa, kunnes nukahtaa. Ja nyt sitten on tämä huutokonsertti...



Olipa kiva, kun näin moni jaksoi kirjoitella omia kokemuksiaan ja mielipiteitään! Taitaa tämän ikäisillä olla jonkun verran yleistä kaikenlainen vastaanhangoittelu milloin mistäkin asiasta....



No, tänään meillä sitten nukuttiin päikkärit, ulkona vaunuissa, kun molemmilla pojilla oli uniaika samaan aikaan. Taas meni aluksi huuteluksi, mutta lopulta pienen uhkailun jälkeen rauhoittui ja nukkui 1.5 h, eli aika normaalit unet.



Meillä vanhempi heräilee aamulla yleensä 7-8 maissa ja menee unille 12.30 - 13.30. Heräilee unilta yleensä 14-15 välillä, tänään klo 14.10. Illalla meillä valot sammuu 20-20.30 ja jos ollaan nukuttu päikkärit, uni tulee vasta n. tunnin päästä siitä. Nyt kun parina päivänä ei nukuttu, niin uni tuli kymmenessä minuutissa! Iltanukahtaminen menee yleensä ihan hienosti, joskus vähän juttelee kovaan ääneen, mutta kun pyytää olemaan hiljempaa joko lopettaa tai rupeaa supattamaan. Poika on selvästi väsynyt illalla, jos ei ole nukkunut päiväunia ja kiukku tulee silloin herkästi, mutta toisaalta odotettiin miehen kanssa pahempaakin. Joskus aikaisemmin on myös jättänyt unia väliin ja silloin on ollut todella kiukkuista meininkiä.



Summa summarum: ei taida olla maailman loppu, jos päiväunet jääkin väliin. Yritän vähentää asiasta kokemaani stressiä, koska on muitakin tämän ikäisiä, ketkä ei päikkäreitä aina nuku. Poikamme on aina ollut vähempiuninen, kuin joidenkin taulukoiden mukaan ko. ikäisten pitäisi nukkua ja sama juttu pikkuveikan kohdalla. Itse mietin myös tuota lepohetken pitämistä. Täytyy työstää rutiineja vähän vielä, eiköhän se tästä!



Tsemppiä kaikille kaksi-vuotiaiden kanssa taisteleville! Yritetään jaksaa olla johdonmukaisia aikuisia! Vaikka kyllä se välillä koville ottaa...

päiväunet jo ennen 2v. Yksvuotiaana jätti itse toiset päikkärit pois ja tuossa muutama kuukausi ennen 2v synttäreitä ei nuku päiväunia kuin välillä. Tänään on nukkunut, mutta edellinen kerta olikin sitten pari viikkoa sitten. Nukkuu automatkoilla, mutta kotona ei. Yöunet nukkuu hyvin 12h eli sen takia en ole asiasta huolestunut.

Meillä tyttö alkoi juurikin 2v synttäreiden aikoihin jättää päikkärit välillä nukkumatta. Siis kotona. Päiväkodissa nukkuu kyllä (satunnaisesti ei nukahda ja ei pakoteta nukkumaan)



Nyt tehdään niin, että viikonloppuisinkin mennään päikkäreille, mutta jos ei nukahda, niin ei sitten. Pääasia, että tyttö lepäilee ja on n. 45 minsaa sängyssään. On sentään jonkinlainen rauhoittumishetki. Myös se on mielestäni tärkeää, että pidetään ne päivän rutiinit samanlaisina ja annetaan mahdollisuus päikkäreihin, jos onkin niiden tarpeessa.



Ihan hyvin pärjää päivän ilman päikkyjäkin ja sitten ei olekaan ilta kahdeksalta ongelmia nukkumaanmenossa. Vähemmän stressiä kaikilla. Meillä se päikkäri -sana aiheuttaa ihme ahdistuksia ja hysteriaa. Sitten kun puhutaan lepohetkestä, niin asia on ok =)



Miten teillä sujuu, jos ei nuku?

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat