Vierailija

Mikään, ei mikään, suju meidän perheessä enää ilman 3 vuotiaan kiukuttelua. On varmasti uhmaikäinen, mutta mitä muita syitä voisi olla, ihan kaikki huomioidaan. Musta tuntuu, että en ihan tajua missä mennään ja tarvitsisin vinkkiä siihen...



Voiko poikaa tukea jollain tavalla, niin, että saisi positiivisempia kokemuksia elämäänsä. Tuntuu, että ei ole nyt tyytyväinen itseensä. Vai voisiko olla kiinni siitä, etten tajua antaa enemmän vastuuta, että en tajua tukea kehitystään tarpeeksi esim, uusien haasteiden muodossa?



Onko keinoja saada 3 vuotias onnellisemmaksi?

Kommentit (4)

meidän tyttö turhautuu selkeästi jos ei pääse ulos, samoin jos ei näe ketään kavereitaan.. Onko jokin selkeä rutiini mikä auttaisi (esim. kerhopäivä, missä on yksin?) vai onko hän päiväkodissa?

Kerran totesin miehelleni, että onkohan tuo poika edes normaali... Onhan hän, mutta niin tolkuttoman energinen ja itsepäinen :-/

Vieraissa paikoissa osaa kuitenkin lähes poikkeuksetta olla tosi nätisti. Ihmiset ihailee, että onko teidän lapset (3) aina näin rauhallisia ja itse mietin että tietäisittepä vaan :D



Joskun ' raivoaminen' alkaa heti aamusta, joskus myöhemmin. Harvoin uskallan lähteä pojan kanssa esim pidemmälle lenkille, sillä kuka hänet sieltä kantaa pois jos vetää isot herneet nenäänsä?! No, onhan tuo käytös onneksi hiukan rauhoittunut.



Ulkoilu ym aktiivinen meno auttaa, mutta ei se mikään tae ole. joskus vaikka kuinka olisi ollut mieluisaa ohjelmaa, niin kun suuttuu niin suuttuu.



Eniten tuntuu auttavan se, etten itse hermostu. Välillä on mullakin päiviä että kimpaannun ehti, mutta yleensä (nykyisin) pystyn olemaan aika rauhallinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ota hänet mukaan kaikkeen puuhaan. Eli meillä ainakin kiukuttelua on vähemmän kun poika saa auttaa kaikessa.



Siis lähtien aamuteen keittämisestä, pöydän kattaminen, pyykkien laittaminen koneeseen ja ripustaminen narulle, tiskikone samoin - astiat sisään ja ulos, leivotaan yhdessä niin että minä mittaan aineet, poika kaataa kulhoon ja sekoittaa ne mitä voi antaa sekoittaa, auttaa ruoan laitossa, vie tavaroita paikoilleen.



Just koottiin pojalle uusi sänky, niin antoi niitä ruuveja isälleen ja laitteli puutappeja paikalleen jne.



Eli mitä enemmän annan " osallistua" kaikkeen tavalliseen niin sen vähemmän kiukkua. Sitten jos alkaa kiukku tulla jostakin esim. jos käsken pissalle ja alkaa kiukutella niin koitan muuttaa asiaa jotenkin, että " ai niin sinähän menet potalle kun olet niin pieni" niin poika ryntää viivana vessaan pöntölle. Tai mitä ikinä vaan keksii. Päivällisellä syömisen kanssa yritin väittää porkkanaa banaaniksi jne. jotta sain pojan syömään, kun naureskeli äidille joka ei tiedä että se on porkkana. Hassuttelulla saa monesti kiukun laantumaan ja sillä että saa huomion muualle.



Toki on niitä tilanteita, että se kiukku tulee. Riippuu kiukusta, joskus sitten on pakko käyttää jäähyä, mutta usein meillä se kiukku on sellaista turhautumista ja tulee itku. Kyselen mikä harmittaa ja sitten sylitellään ja mietitään miten asian voisi tehdä niin ettei kiukuta.



Meillä yleisin lause on nykyään " joo ei" , kysyt mitä vaan. Siihen on parempi vaan olla kiinnittämättä liikaa huomiota ja vietävä päivät läpi aikuisen määräysvallan alla. Meillä tahtojen taistelu on nyt tämä " minä en syö" eli ollaan otettu tiukka linja. Jälkiruokaa ei tule jos ruoka ei ole syöty tiettyyn rajaan asti jonka äiti/isä määrittelee. Aina se ei ole lautanen tyhjäksi mutta ei koskaan myöskään se 2 lusikallista. Jos pöydästä lähtee niin ruoka lähtee myös ja seuraavan kerran saa seuraavalla aterialla. Olen pienempänä tehnyt sitä virhettä, että " ota nyt edes leipää" , nyt en tee. Nykyisin meillä syödään iltapuuro mukisematta ja nälkäisenä ja usein pyydetään vielä lisää, koska päivällä on kiukuteltu aterioista. Eli meillä on pojalle 4-5 ateriaa päivässä ja se saa riittää, oma valinta on jos syö niistä vain kolme. Herkkuja ja mehua ei tipu siinä välissä (yrittää täyttää mahaansa juomalla, joten juomista on tavallaan rajoitettukin).



Kai tämä uhmailukausi ja kasvamisenkausi joskus ohi menee...

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat