Vierailija

millä teidät saisi ymmärtämään että sielunne ei pelastu ilman uskoa Jeesukseen?

Kommentit (14)

Vierailija:

Lainaus:


Raamatun ryövärikin uskoi viimeisillä elämänsä hetkillä ja oli ensimmäisenä taivaan juhlapöydässä.



3






Niin. Tiedäpä tuota tulevasta. En halua kieltää jumalan olemassaoloa (vaikka en enää pysty uskomaan mahdollisuuteen että hän olisi) mutta en pysty silti uskomaankaan. Ovi pysyy auki ja jatkan elämää. Jos joskus tulen uskoon, sitten tulen ja jos en, sitten en.



Käyn kirkossa vain häissä ja hautajaisissa. Joskus katson jumalanpalvelusta tv:stä, kun siitä tulee lapsuuden muistoja :) Mutta en siltikään saa mitään irti. Näissäkin päinvastoin. Tulee entistä enemmän ajatus siitä, että en usko, usko tuntuu olevan vain pienen ihmisen heikon luonteen kainalosauva. Keksittyä tarinaa, jonka avulla jaksaa.



Tuo tekstistäsi lainaamani lause saa minulla karvat pystyyn (tarkoituksenasi oli ehkä tehdä päinvastainen vaikutus). Minusta on kuvottava ajatus, että ihminen joka koko ikänsä elää moraalisesti oikein, eikä usko jumalaan, joutuu mukamas helvettiin. Ja se sarjamurhaaja-raiskaaja, joka kuolinpäivänään yhtäkkiä ottaa jumalan sydämeensä, juhliikin taivaassa.



2

Se on sydämen asia, älyllisellä ymmärryksellä ei ole sen kanssa mitään tekemistä.



Kukakohan sanoi, että " Jokaisesta, joka pyrkii järjellään käsittämään Jumalan, tulee ateisti" ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niin, tuo kertomus ryöväristä on yksi noita kristinuskon paradokseja. Yksi esimerkki minusta siitä, ettei Raamattua lukemalla välttämättä " tule uskoon" , vaan enemmänkin voi järkyttyä. Itse kuitenkin tulkitsen tuon kohdan niin, että ainoastaan sillä missä tilassa ihminen on kuolinhetkellään on merkitystä. Ei niin, että taivaassa laskeskeltaisiin kunkin syntitilastoja ja päätettäisiin kullekin sopiva rangaistuksen aste. Ajattelen, että maallisen vaelluksemme päämääränä täällä on tietynlainen " jumaloituminen" , yhteyden löytäminen Jumalaan. Jos tuon yhteyden on saavuttanut elinaikanaan, se säilyy myös ikuisuudessa, kun taas helvetti on ikuinen ero Jumalasta.



Enkä usko, että jokainen sarjamurhaaja-raiskaaja päätyy noin vain helposti taivaan pitoihin. Jos rikokset ovat suuria, katumuksen on myös oltava tosi suuri. Ja kysehän on myös loppujen lopuksi siitä millaiset " talentit" kullekin on lähdössä annettu. En esim. itse voi varsinaisesti ajatella eläväni yhtään sen parempaa elämää kuin Adolf Hitler, koska en voi tietää millaisista lähtökohdista hän päätyi siihen mihin päätyi. Ties vaikka itse olisin vastaavassa tilanteessa ollut paljon pahempi. En nyt tiedä pystynkö tekemään itseni kovin ymmärrettäväksi, mutta ties vaikka Jumala olisi tarkoittanut minut joksikin Äiti Teresaksi ja olemalla vain ihan tavallinen perheenäiti, rikonkin kutsumustani vastaan tosi rankalla kädellä, enemmän kuin Hitler sortuessaan kansanmurhaan.



Juuri nämä kristinuskon kummallisuudet ja kiehtovat paradoksaalisuudet ovat itse asiassa minulle osoitus siitä että kaiken tuon on oltava totta. Jos joku lähtisi kehittelemään uutta uskontoa, ei kai hän keksisi mitään noin pölvästiä :) .



En tiedä oletko jo lyönyt etsinnässäsi lopullisesti hanskat tiskiin, mutta jos et, käytännön ohjeena vielä sanoisin, että käy kirkossa. Koita olla siellä nöyrällä mielellä ja vastaanottavaisena, älä sorry kyynisyyteen tyyliin " usko tuntuu olevan vain pienen ihmisen heikon luonteen kainalosauva" . Ja jos luterilainen kirkko ei sytytä, kokeile jotain muuta kirkkoa. Itsestäni ei olisi koskaan tullut " uskovaista" , jos olisin joutunut etsiskelemään Jumalaa luterilaisen kirkon kuivakkuudesta. Se varmaan sytyttää jonkun toisen, mutta ei minua.



No, en tosiaan edes yritä käännyttää (varmaan vaikea uskoa!), kunhan pohdiskelen. Kirjoituksesi toi niin kovasti mieleen itseni jokunen vuosi sitten.



3



Kertomuksesi kuulostaa tutulle. Minäkin ihan samalla lailla toivoin joskus tulevani uskoon. Kyselin tuntemiltani uskiksilta miten uskoon tullaan. " Lue Raamattua" , oli vastaus. Ja ihan kuin sinäkin luin ja luin ja mitä enemmän luin, sitä vähemmän uskoin.



Suoraan sanottuna tuo neuvo on minusta tosi huono. Jos alkaa yksin ja valmistautumattomana lukea Raamattua, ei siitä kyllä kovin helposti saa mitään irti. Itse olen alkanut vasta nyt myöhemmin vähitellen ymmärtää Raamattua. Se on kirja joka on kirjoitettu kauan sitten ja nykyihmisen voi olla tosi vaikea tulkita sitä ilman riittäviä pohjatietoja ja oikeaa asennetta.



Itselläni auttoi että lopulta löysin oikean kirkon. Kristinusko avautui minulle liturgian myötä. Ihan tunnepohjalta, niin että heitin rationaalisuuden ja järkeilyt pois ja annoin tunteen johdattaa. Liturgian äärellä sain vahvan tunteen Jumalan olemassaolosta ja luottamuksen siitä, että on jotain enemmän kuin mitä näen silmilläni. Nöyrryin ja ymmärsin ettei minun tarvitse tajuta kaikkea kerralla pohjia myöten uskoakseni. Piti vain heittäytyä ja luottaa. Minulla elämä jatkuu kuin ennenkin, mutta taustalla tiedän koko ajan, että Jumala on ja olen hyvissä käsissä.



Ehkä sinä et ole vielä löytänyt riittävää nöyryyttä ja heittäytymistä? Jumalalla voi olla varallesi joku ihan toisenlainen suunnitelma kuin mitä itse ajattelet. Raamatun ryövärikin uskoi viimeisillä elämänsä hetkillä ja oli ensimmäisenä taivaan juhlapöydässä.



3

Vierailija:

Lainaus:




Niinpä. Ehkäpä jumala ei sitten halua minulle antaa uskoa. Minulla on " ovet auki" ja jumala ei silti astu sisään. Eikö se kerro siitä, että jumalaa ei ole tai hän ei vain halua minulle uskoa antaa?



Että se siitä.



2




Voisiko se kertoa siitä, ettei ovi kuitenkaan ole auki? Tai ehkä vain ei vielä ole oikea aika. Mitä odotat, jotain merkkiä Jumalalta, vai mitä?



3

Ajatusmaailmani on sellainen, että en usko absoluuttisiin totuuksiin enkä siihen, että tietämyksemme/kokemustemme /havaintojemme ulkopuolella olisi olemassa jotain niinkin tärkeää kuin iankaikkinen elämä. Ja että tämä olisi siis vain uskon perusteella annettava " lahja" . Me jotka omien kokemustemme pohjalta emme ole havainneet mitään uskonnon olemassaoloon viittavaa olisimme siis väärässä ja meidän täytyisi sokeasti luottaa muiden " itseämme viisaampien" näkemyksiin.



Sori sekava teksti : ) Mutta mun ajatusmaailmani tosiaankin taitaa olla vähän erilainen.

Vierailija:

Lainaus:


Ajatusmaailmani on sellainen, että en usko absoluuttisiin totuuksiin enkä siihen, että tietämyksemme/kokemustemme /havaintojemme ulkopuolella olisi olemassa jotain niinkin tärkeää kuin iankaikkinen elämä. Ja että tämä olisi siis vain uskon perusteella annettava " lahja" . Me jotka omien kokemustemme pohjalta emme ole havainneet mitään uskonnon olemassaoloon viittavaa olisimme siis väärässä ja meidän täytyisi sokeasti luottaa muiden " itseämme viisaampien" näkemyksiin.



Sori sekava teksti : ) Mutta mun ajatusmaailmani tosiaankin taitaa olla vähän erilainen.




Vierailija:

Lainaus:


Se on sydämen asia, älyllisellä ymmärryksellä ei ole sen kanssa mitään tekemistä.



Kukakohan sanoi, että " Jokaisesta, joka pyrkii järjellään käsittämään Jumalan, tulee ateisti" ?






Niinpä. Ehkäpä jumala ei sitten halua minulle antaa uskoa. Minulla on " ovet auki" ja jumala ei silti astu sisään. Eikö se kerro siitä, että jumalaa ei ole tai hän ei vain halua minulle uskoa antaa?



Että se siitä.



2

Vierailija:

Lainaus:




Voisiko se kertoa siitä, ettei ovi kuitenkaan ole auki? Tai ehkä vain ei vielä ole oikea aika. Mitä odotat, jotain merkkiä Jumalalta, vai mitä?



3




Joskus vuosia sitten etsin jumalaa aktiivisesti. Luin raamattua, koetin rukoilla, yritin kaikkeni, että olisin tärähtänyt uskoon. Mutta mitä enemmän luin raamattua, sitä vähemmän uskoin. Mitä enemmän rukoilin, sitä typerämmältä tuntui. Ovi oli apposen auki vuosikausia, eikä kukaan tullut sisälle. Raollaan se on vieläkin, koskaan en sitä sulje. Mutta en enää oikein usko, että kukaan sisälle sieltä astelee.



En kaipaa mitään merkkiä, vaan tunnetta siitä, että jumala on. Jos jumala on olemassa, hän on kyllä niin suuri, että osaa astua sisään ja laittaa tunteen sydämeeni.



" Ei ole vielä oikea aika" . Jos jumala olisi olemassa ja ihminen häntä rukoilee, todella avun tarpeessa...miksi se ei olisi oikea aika?!



2



Vierailija:

Lainaus:


millä teidät saisi ymmärtämään että sielunne ei pelastu ilman uskoa Jeesukseen?




Kun kuolee, niin kuolee. Miltä pitäisi pelastua, kun kuolemalta ei ainakaan voi?!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat