Vierailija

Yläkerran naapurista kuuluu lähes 24h metelöintiä: kauheaa tömistelyä kun lapsi/lapset tömistelee ja ravaa edes takaisin lähes taukoamatta, perässä raahataan jotain painavaa, huonekaluja siirrellään, illalla klo 23-24 yleensä itketään (kun menevät nukkumaan vasta siihen aikaan vaikka vaikuttavat olevan aika pieniä lapsia!) ja huudetaan jne.! Hermothan tässä kohta menee!



Meilläkin on lapsia ja emme varmasti ole äänettömiä mekään, mutta etenkin tuo myöhään illalla jatkuva metelöinti ärsyttää! Meillä lapset menee nukkumaan jo klo 20 maissa ja naapurin metelöinti häiritsee välillä myös heidän untaan tai ainakin nukahtamista.



Mitä voisin tehdä? Kenelle/mihin tästä voisi valittaa? Vai onko vain kärsittävä nahoissaan, kun kerran olemme kerrostaloasumisen valinneet...??



Niin ja mainittakoon vielä, että en tunne ko. naapureita ollenkaan.

Kommentit (8)

Juuri noin sanovat kaikki ne, jotka ovat niitä jotka eivät osaa elää kerrostalossa talon sääntöjen mukaan. Onko oikeudenmukaista, että näistä ns. elämisen äänistä valittavia kehoitetaan muuttamaan korpeen? Jos ei osata elää ihmisiksi ottaen naapurit huomioon, kannattaisi muutta itse muualle missä saa mellastaa niin paljon kuin sielu sietää, eikä tartte kuunnella mitään kypsien naapureiden valitusta.

Seinänaapurista kuuluu nykyisin aivan käsittämätön meteli. Perheen isä (ilmeisesti) on aivan uskomaton " kanta-astuja" . Mieletön töminä, kun se kulkee huoneesta toiseen. lisäksi jotain aivan käsittämätöntä kolinaa ja jytinää koko ajan, kun siellä ollaan kotona. perheessä on yksi lapsi, joka on juuri oppinut kävelemään.



Edellisilla asukkailla juuri siinä samassa asunnossa oli myös yksi lapsi. Oisko ollu jotain 4v, kun muuttivat pois. Toki heiltäkin lähti ääntä, joka kuului munkin puolelle. Mutta näistä uusista naapureista lähtee ääntä HUOMATTAVASTI enemmän. Mikä mahtaa olla metelin taso, kunhan se lapsi vielä kasvaa pari vuotta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen sitä mieltä, että sisällä ei esi. hypitä hyppynarulla, ei tarpeettomasti koputella lattioita kovilla leluilla yms. Toki näitä saattaa sattua, mutta se pyydetään lopettamaan. (omaa lasta siis)



olen ehkä joittenkin mielestä niuhottaja, mutta jo lapsille voi opettaa toisten huomioonottamista.







Nää on tosi arkoja aiheita...



Kukaan ei halua olla häirikkö, mutta saattaa myös vaikka ajattelemattomuuttaan aiheuttaa turhaa melua.



Kyllä yleensä hiljaisuus tulee järjestyssäännönkin mukaan 22-23, joten mielestäni on oikeus sanoa. Tietyt elämän äänet kuuluu, eikä niitä voi tai pidä poistaa, mutta jos nyt vaikka lapset pelaa sählyä sisällä klo 7 aamulla niin kyllä saa naapuria sapettaa ja aiheesta. Mutta ennemmin hoitaisin itse sanomalla kuin isännöitsijän kautta.



Mulla kävi aikanaan niin että naapurissa asui makuuhuonepuuhissa varsin äänekäs nuoripari. En koskaan kehdannut sanoa, harmitti vaan paperiset seinät. Kun sitten meille syntyi vauva, kävin soittamassa ovikelloa ja sanoin että kuten ehkä olette huomanneet, meillä itkuinen vauva. Pahoittelemme mahdollista meluhaittaa öisin, mutta varmaan ymmärrämme meluhaitat puolin ja toisin. Juuh, tottakai tottakai, vastasi naapuri ;)

Jos vaikka isännöitsijälle asiasta valittaisitkin niin ei ne siihen mitenkään puutu, sanoo vaan, että lasten normaalia ääniä, elämisen ääniä ja kuuluu kerrostaloelämään. Jos et kestä niin muuta erämaahan omaan mökkiin. Niin se vaan on, kokemusta asiasta löytyy. Meillä vähän asiaa auttoi, kun kävin itse keskustelemassa asiasta sopuisasti naapureiden kanssa.



Mutta selväähän on ettei kukaan rupea lapsiaan tuoliin köyttämään ja suuta teippaamaan naapureiden mielenrauhan takia. Toki lapsia tulee opettaa, että illalla leikitään jne rauhallisemmin, kun naapurit voivat vaikka jo nukkua.



Mutta nuo kuvaamasi äänet siis normaaleja elämän ääniä, eikä isännöitsijä niihin puutu millään tavalla, eikä sellaisesta kukaan varoitusta tai häätöä saa. Ei varmasti edes huomautusta. On normaalia elämää, mitä sinä et voi rajoittaa, vaikka haluaisitkin. Eli turha vaiva alkaa valituksia mihinkään tekemään, saat vaan turhan nipottajan maineen.



Parasta tutustua naapureihin ja ystävällisesti keskustella asiasta ilman syyttelemisiä. Se on ainut keino saada jotakin helpotusta tai sitten ei, mutta aina voi kokeilla jutella asiasta ja selittää oma kanta.

...olen nimittäin juuri kirjoittamassa lappua naapureille, jossa pahoittelen asunnostamme kuuluvaa meteliä. Lapseni on sitä mieltä, että äiti ei toimi ollenkaan hänen toivomallaan tavalla ja huutaa melkeinpä yötä päivää...

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat