Muita jotka pitävät itseään huonona äitinä?

Vierailija

Mua kalvaa jatkuvasti ajatus siitä, että olen huono äiti. Yritän parhaani joka päivä, mutta tuntuu että se ei riitä.



Olen naimisissa ja meillä on kaksi pientä lasta 6kk ja 2v6kk. Rakastan lapsiani yli kaiken, mutta en osaa olla tarpeeksi hyvä heille. Miehen kanssa on usein riitaa ja poden huonoa omaatuntoa siitä, että lapset joutuvat kuulemaan sitä. Hermostun uhmäikäiseen helposti ja huudan ja tiuskin hänelle. Jälkeenpäin soimaan itseäni ja itken. En tiedä miten jaksaisin enemmän.



Vauva valvottaa yöt ja molemmat lapset ovat sairastelleet koko talven. Tuntuu että sekin on minun vikani. Miten voisin olla parempi äiti? Kertokaa miten olette selvinneet vastaavista tunteista.

Kommentit (8)

Vierailija

Mitäs, jos istuisit miehen kanssa alas, ja sanoisit että teidän riitojen yksi syy on se, että olet liian puhki. Miettikää, miten saisitte molemmille lisää omaa aikaa. En tiedä mikä teillä on yleensä kotitöiden jakoaste ja niin edelleen, mutta suosittelen sulle yhtä vapaailtaa viikossa. Eli kun mies tulee töistä, hän ottaa hoteisiinsa molemmat lapset niin pitkälle kuin mahdollista. Sä lähdet pariksi tunniksi vaikka pikaruokalaan syömään rauhassa hampurilaista ja lukemaan lehteä. Tai tekemään ihan mitä tahansa tykkäätkin tehdä. Sitten loppuillan otat lungisti, ei mitään siivoamista. Ja sama mahdollisuus miehelle.



Tällä lailla minusta tuli hyvä ja iloinen äiti, joka ei juuri ikinä hermostu. Ilta viikossa pitää kummasti ihmisen järjissään. Perustele sitä mielelles sillä, että olet tällä systeemillä huomattavasti mukavampi asuinkumppani myös.

Vierailija

Mies suututtaa ja kaikki voimat menee kriisien selvittelyyn :( Tiuskin uhmikselle väsyneenä...

Ihan väärin lapsia kohtaan että äidin voimat menee isin sietämiseen.



Vaikea tilanne meillä, voisinhan toki jättää miehen mutta yksin olisin varmasti vielä väsyneempi.

Vierailija

välillä niin pettynyt itseeni ja täytyy sanoa että kuvittelin olevani ihan erilainen äiti... Tytär on 4,5v ja erittäin itsepäinen ja vaativa, hermostuu herkästi ja mulla menee välillä hermot totaalisesti kun tyttö kiukuttelee. Meillä kyllä isäkin hoitaa paljon lapsia ja etenkin näin viikonloppuna on saanut itsekin vähän rentoutua, se auttaa kummasti.

Vierailija

En voi kuin lämpimästi suositella! Miksi ihmeessä en tehnyt tätä jo aikaa sitten? Hyvin pieniä sivuvaikutuksia on ollut, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä.



Jotenkin sitä omien lapsien syntymän myötä joutui käymään omaa lapsuuttaan ja traumojaan läpi uudelleen.



T: 4

Vierailija

paitsi olemme" vaan" avoliitossa... ukko aina töissä ja itellä välillä tuntuu että ei jaksa ja että olenpa huono äiti.. mulla 3,5V. esikoinen (hirvee uhma päällä) ja 3kk vauva... pojan kanssa tulee riideltyä monesti päivässä ja se vielä ihan tahalleen koettelee niitä vähäisiä hermoja :( mutta sitten välillä just iskee paha mieli siitä miten oon kohdellut esikoista. (etenkin kun olin koko päivän " raivonnut" sille ja aloimme lukea iltasatua niin paijasi minua ihanasti poskesta, niin silloin meinas ihan itku tulla). Aattelen vaan joka päivä että kyllä elämä helpottaa kun lapset hieman kasvaa...

Vierailija

Marssitko vain lääkäriin ja sanoit olevasi masentunut, vai miten? onko lääkkeistä tullut jotain sivuvaikutuksia? Kiitos, jos viitsit vastata. :-)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat