***Kevättoiveet lumisella viikolla 7***

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Tulinpa tekemään tänne uuden pinon. Linkki edelliseen tässä:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp

appid=&m=9523360&p=1&tmode=1&smode=1&mpg=100





Sivut

Kommentit (32)

Vierailija

mulle käy huomenna se klo 12, toki aiemminkin passaa. mut siis se marimekkohan on siinä ns " pääovilla" eli kun tuullaan siitä parkkikselta mikä on siinä heti ekana tien jälkeen, niin siinä. jos vaikka siinä sisällä ootellaan?



tikru ja simppis

Vierailija

Pitää kertoa meidän ainut toimiva masukivun liennyttävä juttu: imetän Noelia seisaaltaan siten, että sen pää on (tietty) mun rinnalla ja muuta kroppaa painan mun mahaa vasten. Sen pää on mun kyynärtaipeessa, ja toisen käden pujotan pojan jalkojen välistä sillai et omat käteni ylttää sormet ristiin. Meillä on siis mahat vastakkain. Sitten kun kävelen samalla, niin saa kolme lohtua yhdistettyä: liikkeen, lohtutissin ja tasaisen paineen mahaan. En tiedä oletko kokeillut tuollaista. Vaikeaa tietty jos ei maito maistu ja raivari päällä, mutta meillä kun Noelin vihdoin saa siihen rinnalle niin rauhoittuu, ja usein nukahtaa lopuksi siihen.



Noel sylissä, joten to be continued...

Vierailija

Hyvä et Tikru löysi vaatteet, eikä yhtään viime tingassa :) Toivottavasti nimiäiset menee hyvin ja kakku maistuu!



Kuinka sä Söpösimmu vielä jaksoit eilen käydä kävelyllä? Kyllä mulle piisas tuo Ideaparkissa kävely. Kaupassa käytiin vielä illalla ja kyllä supisteli melkoisesti. Mies jo hihku vieressä et joko se tulee, joko se tulee. No ei tule ei sitten millään. Sano et teet sitten tänäänkin pitkän lenkin ja sen jälkeen siivoot. Kävelylenkkiä vois harkita mutta en kyllä tasan siivoo :) Ne potkarit oli kyllä ihan älyttömän suloset jotka sä ostit. Mä himoitsin niitä kans mut oli kuitenkin melko tyyriit vaikka alennuksessa olivatkin ja noita pieniä vaatteita alkaa jo oleen sellanen läjä että kohta jää pitämättä :) Mä oon ostanu sellasen vihreäraidallisen bodyn, samaa sarjaa kun ne sun ostamat potkarit, joten olis kyllä sopinu sarjaan. Mä odotan kans innolla et pääsee ostaan " oikeen" värisiä vaatteita. Mä ostan kyllä heti jotkut oikein äklö vaaleenpunaset tai sit jotkut tosi poikamaiset vaatteet kun vaan tietää kumpi on ja pääsee kaupoille. Olis muuten varmaan helpompi luoda henkilökohtaisempaa suhdetta lapseen kun tietäis jo nyt sukupuolen. Tosin varmaan vahva tunnekin sukupuolesta auttaa, vai ootko samaa mieltä? Musta vauva tuntuu vielä tosi etäiseltä kun ei tiedä kumpi siellä on ja miltä se näyttää. Ehkä se äidinrakkaus sit kuitenkin syttyy kun sen nyytin saa syliin.



Oli kyllä vauvelit niin sulosia. Olis voinu vaan tuijotella heitä :) Nyt sitä vasta onkin itse kärsimätön et koska tuon oman saa syliin. Ja niin kiltisti oli molemmat ei juuri mitään kitinöitä! Ne halus säästää meitä vielä odottavia ja anto meille sen ruusuisen kuvan että vauvat vaan nukkuu ja syö :) Olis ollu mukava nähdä Noelkin mutta sattuneesta maantieteellisestä syystä oli vähän mahdotonta. Olitte kuitenkin hengessä mukana :)



Mies on jälleen lähdössä viettään iltaa. Tällä kertaa treenikaveriensa kanssa. Onneksi lupasi että nyt lopettaa treenien vetämisen mikä tietää salilla olossa vähennystä puoleen. Sanoin et ottaa sit illalla sillä mielin et tästä voi tosissaan lähtö tulla ja sit ei oo kiva jos on ihan änkyräkännissä. Taitaa sekin onneks vihdoin ymmärtää et h-hetket alkaa oleen käsillä, kuulemma hieman aina jännittää jos mä soitan tai lähetän viestin et joko jotain tapahtuu. Se on aika hauska et kaikki on nyt jotenkin varpaillaan, aina kun soittaa johonkin kaikki odottaa et joko on laitoksella. Itellä ei oo ollenkaan sellasta tunnetta, johtuiskohan siitä et kyllä sen itse heti saa tietää kun se on menoo :) Nyt on vaan kummasti tullu sellanen tunne et haluis eristäytyä vaan mahansa kanssa ja jäädä odottaan. Alkaa jo hieman häiritseenkin tuo muiden kärsimättömyys. Tottahan sitä mummot ja muut varmasti odottaa vauvaa paljon, mut en mä usko et mä sitä sieltä ulos saan ennen kuin se ite on valmis tuleen.



Jahas, kissat käy kärsimättömäksi kun mä oon koneella :) Ne alkaa aina tepastella näppäimistön yli ja tekevät kaikkea pientä jäynää jos tässä menee liian kauan. Ostettiin muuten eilen Euromarketista sellanen perhosen mallinen pehmeä soittorasia :) Mikähän siinä on et mies on paljon innokkaampi katselemaan vauvalle leluja kun vaatteita?



surullinensiili ja pikkutiikeri 37+5

Vierailija

voinpa vielä pikkasen kirjoitella laulua kuunnellessani, kun tuli kommentoitavaa mieleen:)



kandi: ronjalla on jo kaksi serkkua, 5-v poika ja pian 2-v tyttö, ja uusi serkku on parin kuukauden päästä suunnilleen tulossa:) eli mun veljillä on jo lapsia, miehen puolelta tyttö on ensimmäinen lapsenlapsi. pikkuserkkuja oon laskenut et taitaa olla jotain 15 tms, joissa myös aika nuoria joukossa. kuukautiset, mitä ne on???:) ei vaan, en mä sitä oo unohtanut. ens kuussa tulee vuosi viimeisimmistä, jollei tässä välissä ala. mut on se hankalaa kun ei niitä voi niin säädellä, ei aina vaikuta ees se imetys. toiset imettää tiheesti ja kuukautiset alkaa nopeesti, ja toiset imettää tiiviisti ja toivoo menkkoja eikä niitä silti kuulu. ois kyllä tosi kiva jos nähdään siellä treffeillä:)



simmu: juu, nyt kannattaa nauttia vielä kun pääsee käymään syömässä jne ulkona. me käytiin sillon kun auto hankittiin, niin miehen kaa kaksin. kiva ois vaikka leffassa käydä joskus... no, ens kuussa teatteriin ja syömään. munkin oli aamulla pakko hakea lehti heti herättyäni kun en malttanut odottaa:) nyt on neiti elinaikanansa aikana ollut kolmessa lehdessä, kahdessa kuvan kera ja yhdessä vaan nimellä:) JULKKIS:) kyllä simppis isovanhempien sylissä eilen oli, ja tais olla mun veljen vaimon sylissäkin jossain vaiheessa. me ei oo koskaan pidetty pahana jos isovanhemmat haluaa tyttöö pitää sylissään.



jashoo, oiskohan siinä tää viikko pulkassa. palataanpa taas ens viikolla:)



tikru ja ronsku

Vierailija

Kandinkaan yö ei oo näköjään vielä alkanut ;) Mäkin tässä tuun vielä koneelle näin Idolssin tuloslähetyksen jälkeen - jälleen toivomani tyyppi pääsi jatkoon ehdokkaista! On tainnu nyt jokanen olla kai mun suosikkini tähän asti äänestyksen voittaneista.



Treffit meni mielestäni hyvin ja oli ihana nähdä varsinkin pikkunyytit Santtu ja Simppis. Ainoot kerrat milloin ne tais antaa enemmän ääninäytettä oli nälän iskiessä, mutta ne oli kyllä melkein koko ajan todella hiljaa. Vaunuissa, kantoliinassa tai rintarepussa kölliminen on niitten mielestä näköjään oikein mukavaa kyytiä ;) Tukkaa niillä oli hirveesti molemmilla, toisella ihan vaaleet, toisella tummat. Lämmin varmaan kuitenkin tulee siinä touhussa mammoille :), vaikkakaan ei tuollainen musta kyllä yhtään mitään paina, kun Santtua sylissä pidin. Mun Vempulani tuntuis kyllä olevan jo aika painava vonkale; kävellessä sen huomaa, mut kun kahvilassa istuttiin, niin ei niinkään. Sämpyläkierroksen jälkeen vedettiin perään vielä " terveellinen" pullakierros, täytyyhän sitä nyt liian kunnollista ateriointia hieman tasapainoittaa...



Kyllä ostoksiltakin kaikille jotain tarttui mukaan. Surullisensiilin lähdettyä jatkoi matkaansa Tigger kädessään tietääkseni jotain nimijuhlaan päällelaitettavaa. Minksillä on nyt ainakin nauhoja kastemekkoon ja mulle tuli mukaan mm. 56-senttistä vauvanvaatetusta, kevättoiveille sopivaa keltavihersävyä ;) Mieskin tykkäs valinnasta, mut meinas kyllä, että eiköhän tuo neutraali vaatekerta vähitellen rupee riittään, että kyllä hän sitten starttaa auton kauppaa kohti, kun tiedetään mitä merkkiä vauva on...



Ihanaa, kun siellä on pakkanen lauhtunu. Kävin pikakävelyllä (siis lyhyellä lenkillä, EN pikaisella vauhdilla enää) ja yritän taas tehdä päätöstä ottaa siitä tavan. Hullua vaan aatella, että mahassa on yks, joka roikkuu siellä pää alaspäin mukana...



-Simmu 37+1 ja Vempula

Vierailija

Mulle sopii yllättäen mikä ajankohta vain aamu kahdeksan ja iltapäivä neljän välillä. Olisko joskus 11 aikaan tai puolilta päivin hyvä niin ehtis sieltä pois ennen ruuhkia?



Lääkärikuulumisia: No eipä kummempia. Kaikki ok. Verenpaine oli kerrankin sitä luokkaa kun kotonakin eli 116/66, pissa puhdas, hb mitataan vasta ens viikolla, mun paino oli pudonnut kaksi kiloa??? en tiedä oliko vaa' assa vika vai onko tauti vieny kiloja, hieman outoo. Vauva oli raivotarjonnassa, mutta ei ollu vielä laskeutunut. Sf-mitta oli 29 lääkärin mukaan. Arvio kooksi tällä hetkellä vähän alle kolme kiloa ja syntyessä alta 3,5 kiloa. Sanoi että ei mikään kovin iso. Mitäköhän sitä oikein uskoisi kun tuntuu lääkärin ja terkan käteen tuntuvan vähän eri kokoiselta. Lääkäri sanoi taas et kun mä olen niin pitkä niin on vaikee arvioida vauvan kokoa et sitä usein arvioi vauvan vähän pienemmäksi kun on, ei kyllä luonu uskoo tollaset kommentit. Lääkäri sanoi että hyvän kokoinen on lantio että kyllä pitäis mahtua tulemaan. Kohdunsuu oli kiinni ja napakka. Lääkäri toivotteli lähteissä hyvää synnytystä ja sano että tulet sitten seuraavalla kerralla näyttämään sitä ihanuutta. Nyt se vasta iski tonne takaraivoon, että ei hitto se synnytys on tosiaan ihan käsillä eikä sitä pitkitä enää mikään, huh huh tässä alkaa itseä jo HIEMAN jännittämään.



kandi: Mitenkäs teillä meni ilta? Oliko miehes pahasti sairaana? Toivottavasti Noelilla oli hyvä ilta ettet ole itse ihan poikki.



Tikru: Teillä kuulostaa nimiäissuunnitelmat hyvältä ja hyvällä mallilla tuntuu olevan. Mitäs muuten aiotte neidille pukea? Eikös se niin ollu että teillä ei kastemekkoa tule?



Ilmoitelkaahan sopivaa ajankohtaa huomiselle ja tapaamispaikkakin olis varmaan hyvä sopia :) Mä en muista niitten ovien kirjaimia, mut olisko se pääovi hyvä missä on marimekon myymälä siinä vasemmalla?



Tänään pitäisi mennä katsomaan siskon tansseja, saa nähdä kompuroiko siellä kukaan :) Onneksi siellä tarjotaan kahvit. Harmi ettei jaksanut penkkari ajeluita lähteä katsomaan, olis voinu saada muutaman namun :) No niitä kyllä valitettavasti löytyy kotoakin ihan riittämiin...



surullinensiili ja pikkutiikeri 37+3

Vierailija

Minks: Juu okei, tiedän tehtaan ja tuun tuohon sovittuun paikkaan sua hakeen puolelta. Puhelinkin on mukana. Ja täältä tulee hopeenharmaa auto.



Ja suurimmalle osalle nähdään huomenna ja Noelille unirikasta yötä!



-Simmu

Vierailija

miten meillä nyt näin hiljaista on?? Missä te kaikki luuhaatte?! :)



Urhg, miehellä oli aamuvuoro tänään eli lähti kotoa puoli viideltä (työt 6-14)... Jouduin siis yksin nukuttamaan Noelin ja yksin heräämään aamukätinöihin. Aika karseaa. No, sitten kyllä pötköteltiin sängyssä keskipäivän paikkeilla pari tuntia, mutten tietenkään saanut unta. Juttelin sitten megapitkään puhelimessa äitini kanssa, ihan rentouttavaa sekin :)



Tänne ei kuulu mitään uutta. Noel syö ja kakkaa ja nukkuu ja on keskimäärin hereillä ollessaan ihanan nauravainen ja touhukas pikkumies. Ja juttelee ihan hirveästi; se on nyt oppinut hienosti mytläämään kieltä suussaan ja se se on hauskaa!



Nyt muihin puuhiin. Kuulumisia odotellessa!



Kandi

Vierailija

Meillä meni yhteensä 400e, kun meidän perhehuone ke-su ja Noelin 8pv sairaalassa... Että kyllä se satanen kuulkaas kuulostaa aika vähältä ;)



Tuohon koko Noelin sairastamiseen on jo nyt mennyt yli tonni. Onneksi Kela korvasi taksimatkoista suurimman osan, ja tuoreet isovanhemmat oli avokätisiä...

Vierailija

eli juhlat eilen vietettiin, ja tuntui nimi miellyttävän sukuakin:) neidin kuva oli tänään jo aamulehdessäkin, nime kera:) neiti sai vaatetta, kaulakorun, ruskovillan silkkimyssyn, lahjakortteja lelukauppaan, valokuvakansioita, vauva-kirjan ja cd:n.



muuten päivä oli vähän raskas tytölle ja vanhemmillekin. kun ei ehditty ulkoilemaan siinä päivällä, niin eihän neiti päiväunia sit saanut nukuttua. juhlien ajan suunnilleen tunnin välein piti saada maitoa, sit aina hetkeks torkahti, mutta sit taas pian heräsi. ja ilta vielä kotonakin jatkui samaan malliin. mutta yö menikin sit ok. neiti nukkui klo 21.30-5.30 ja sit viä klo 6-9. tänään kyllä lähdetään ulos lenkkeileen, niin saa neitikin torkkua:)



kandi: harmi tosiaan kun asut vähän etäämmällä meistä, niin treffeille osallistuminen ei oo niin helppoa:( mut toivottavasti hämeenlinnassa nähdään parin viikon päästä;) treffit meni kyllä ihan mukavasti. aluks jo pelästyin että mitähän tästä tulee kun neiti alkoi käniseen, mutta sitten kun sai viä vähän maitoa, niin johan torkahti. ja juu, minäkin löysin vaatteet eilisiin juhliin... tooosi hyvissä ajoin...



simmu: kyllä tuo kävelyllä käyminen kummasti virkistää ja tuo vaihtelua kotona oleilemiseen. ja ehkä sillä voi vempulaan saada liikettäkin;)



siili: mites mies palas liikenteestä? todellakin tossa vaiheessa kun lähtö voi periaatteessa tulla ihan millon vaan, niin kannattaa isinkin jo vähän rauhallisemmin ottaa:)



minks: no voi noita teidän iltoja:( varmaan on rankkaa. ihan hyvä jos soitat sinne neuvolaan, jos ne jotain osaisi sanoa... siinä tulee kyllä varmasti vanhemmille tosi avuton olo kun tonen vaan huutaa, huutaa ja huutaa.



ai niin, laitetaanpa nyt meidän lääkärikuulumisetkin perjantailta tänne:

" terve tyttö minun käteen" sanoi lääkäri. me kun vähän murehdittiin tota neidin pulauttelua, niin lääkäri ei ollut huolissaa, kun neiti kuitenkin kasvaa oikein kivasti:

paino: 5100g (spa 3980g)

pituus: 55,7cm (spi 52cm)

py 39,4, syntymäympärystä en muista...

ja siitä rotavirusrokotteesta kysyttiin. ei sanonut lääkäri juu eikä ei. no, soitin sit eilen sellaseen tutkimuseen jonne tuli kutsu, joka on juuri tuosta rotavirusrokotteesta. ilmeisesti vielä ensi viikolla soittelevat ja kyselevät jotain kysymyksiä joilla katsotaan että sopiiko neiti tutkimukseen.





tikru ja tbfkaSimppis (TheBabyFormerKnownAs) pian 7 viikkoa

Vierailija

No eipä tullu kai kovin täydellistä linkkiä... Onkohan tämäkään...



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=&m=9523360&p=1&tmode=1...



Pistin teille eilen mahakuviakin tulemaan, toivottavasti tuli perille.



Oli hyödyllistä lukea taas noita vaate- ja vaippakokovinkkejä kevättä varten, niin tietää vähän sitten noista vauvansa kasvuvaiheista. Vaikka kerkeen varmaan unohtaakin taas, miten nuo koot ja vaiheet menee. Tosin tytöillä ja pojilla taitaa olla selkeä ero kasvussa, kun tuntuu, että meiän kevättoivepojilla on nyt oikea kasvupyrähdys menossa Simppikseen verrattuna.



Oon muuten huomannu, että vauvojen villapipoja- ja tumppuja löytyy kaupasta vähän huonosti (kai se on perinne tehdä ne itse :)) - tuli vaan mieleen, kun niitä ootte käyttäneet, ainakin muistaakseni Noel. Mutta voihan sitä käyttää sitten toppalakin ja kypäräpipon yhdistelmää (ja toppalapasia). Tai sellasta naruilla solmittavaa pipoa. Nimittäin totean tässä aina vaan, että mun kutomisprojektit on vaiheessa 0. Surullisensiilin villapukuprojektia seuratessani huokaan aina kateellisena syvään ja ajattelen, että mun on luovuttava kyllä niin isosta urakasta. No kerkeehän ne töppöset väsätä sitten vauvan synnyttyäkin. Anoppi kyseli mieheltä, onko meillä neulepukua vielä - siitähän saisikin sitten hyvän väliasun toppapuvun alle kylmällä (ja jos ei ulkonäkövalinta tätä värifriikkiä miellytä, niin saanpahan hyvän syyn käydä ostamassa sellaisen toisen itse ;)). Kovasti se kyseli meiän hankinnoista, jolloin yritin vihjata miehen kautta fleece-peitosta, mistä täällä meillä oli puhe. Aika ovelaa... Pussilakanoita se on kuulemma jo hankkinutkin.



Värillisten vauvanvaatteitten pesu on mulla vielä vähän kesken, kun värillisten vaatteiden pesuaine loppu meillä viikonloppuna. Sain sentään pestyä kuitenkin valkoisia meiän omien vaatteiden joukossa. Tosi kivaa hommaa peseminen kyllä on niin kuin tais olla teiänkin mielestä, kun saa ripustella niitä pikkuvaatteita kuivumaan. Tosin on iso homma niitten lajittelussa, sillä samanväristen kesken on kuitenkin lämpötilaeroja. Jossain vaiheessa rupeen varmaan myös silittämisurakkaan, mutta ei niitä kaikkia nyt silittää tarttekaan.



Kauheaa, kun mä on materialistinen tänään. Siispä miten teillä on mennyt? Ootteko kärrytelleet vaunujen kanssa nyt kun ei oo niin kauheesti pakkasta? Eikö oo ihanaa lykkiä omaa nyyttiänsä? Herääkö teiän vauvat, jos kuljette epätasasella alustalla? Vaikuttaako autojen äänet niitten uneen?



Ihana tunne, kun saatiin tää vauvanhuone raikkaammaksi. Nyt tänne pääsee kokoamaan hoitopöytää, kun mies siirteli huonekaluja ja luuttus kunnolla nurkat. Onhan tässä hommaa, kun mun pitäis papereita ja mappeja yms. vaikka mitä järjestellä, mut eipähän tarvi villakoirien kanssa enää seurustella tässä huoneessa. Annoin miehenkin hyvällä omallatunnolla kattoa telkkaa vaikka kuinka, kun se sai tuon mulle aika vastenmielisen siivousurakan huhkittua ;)



-Simmu se täällä, 36+4

Vierailija

Siilillähän oli kivat lääkärikuulumiset! Joo se kokoarvio voi heittää. Tosin mulla oli aika tarkka: viikko Noelin syntymää terkka arvioi että 3500g (+/- 200g). Ja syntyessää poika oli 3700g! Eli meni ihan nappiin. Toisaalta mä olen lyhyehkö, ja maha oli niin pyöreä ja laskeutunut, että oli varmaan suhteellisen helppo arvioida. Sikäli toisin kuin sulla, kun oot sen verran pitkä että vaavi voi olla aika lähellä selkää.



Kuten Minks sanoi, kyllä ne siilin ja simmun vauvat tulee oleen " pieniä" ! :) Kun tuo meidän vauva ei ole enää mun mielestä mikään pikkuvauva, vaan ihan jo oikea pieni pojanalku. Toki se on kaikkien muiden mielestä " vooooiii kun pieni ja söpö" ;)



Ääh, meidän piti mennä sinne isyydentunnustukseen yhdeksäksi tänä aamuna. Noel on aamuntorkku, joten se ei edes herännyt kunnolla kun lähdettiin. Ei suostunut syömään ennen lähtöä, vähän pelotti lähteä ilman " aamupalaa" sen kanssa - sillä kun on aika lyhyt pinna nälkäisenä. Vaihdettiin vaan sille vaipat ja annettiin aamulääke ennen lähtöä. Se nukahti uudestaan jo ulkovaatteita pukiessa.

No, Noel yllätti iloisesti ja nukkui koko reissun ajan. Mun oli takaisin tullessa kymmenen aikaan pakko pumpata toinen rinta tyhjemmäksi, kun oli aika paineet... Noelille tuli siihen sellainen 3,5h tauko syömiseen, mikä on tuolle pikkumiehelle piiitkä aika. No, ehkä se siitä.



Olen muuten huomannut, että Noel herää syömään joka yö sekä klo 4.30-5 että 6.30-7. Välillä puolelta, välillä varttia vaille, mutta joka tapauksessa aina on viideltä ja seiskalta juuri syönyt. Muihin syöttöihin en herää kunnolla, mutta olettaisin että jos nukahdetaan yhden maissa niin se syö kerran ennen tuota viiden imetystä. Sitten aamusta saattaakin syödä pikkumääriä tunnin välein, mutta mehän noustaankin vasta kymmenen jälkeen. Ihan kiva kun on eds vähän tuollaista rytmiä. Eikä rasitakaan paljon, kun tietää noin suunnilleen nukkumaan mennessä miten se yö tulee sujumaan.



Tigger, meille tosiaan tulee siviilikummit. Niille ei kyllä ole mitään suurta hengellistä roolia, lähinnä vaan halutaan että Noelilla on sitten joku suvun ulkopuolinen aikuinen jolle se voi puhua kun iskä ja äiti on ihan pyllystä eikä kukaan ymmärrä :) (Niinkuin miehelle sanoin: sellainen, jolle me tiedetään soittaa jos Noel joskus karkaa kotoa...) Eli rooli on lähinnä sellainen isomman lapsen kanssa oloon painottuva, me ei kauheasti oleteta mitään pulkkamäkeen viemistä näin taaperoajalla. Kunhan tulevat käymään silloin tällöin, ja tarjoavat apua jos on tosi hätä.

Niin ne meidän siviilikummit (2kpl) on sekä mun että miehen lapsuus- ja nuoruusajan parhaat kaverit. Vähän kohtalon ironiaa on se, että se miehen kaveri inhosi mua sydämensä pohjasta kun ruvettiin seurustelemaan - olin joskus jossain lukioaikana festareilla humalassa laukonut sille jotain mistä se oli suuttunut sydänveriään myöten. No, välit on vähän parantuneet tässä neljän vuoden aikana, vaikkei me vieläkään juuri keskustella vapaaehtoisesti :)



Nyt täytyy mennä jotta kerkiän vielä jotain ennen kuin Noel herää. Ai niin ja se mies on nyt kipeänä kotona - tänään kun oli se isyydentunnustus jonka aikaa siirsin viime viikolla kun olin itse kipeänä. Miehellä ei sisu riittänyt ajan perumiseen, kun se pottuili mulle siitä viikko sitten. Niinpä se tallusteli kiukkuisena ja kuumeisena keskustaan ja takaisin, eikä multa kyllä herunut liikaa sympatiaa ;)



Vielä yksi kysymys: miten vietitte ystävänpäivää? Meillä mies toi kotiin kolme kaunista ruusua: yhden jokaiselle perheenjäsenelle :) Ja mä sain vielä Audioslaven uuden levyn, kun mies tiesi että haluisin sen mutten raaskisi tässä kuussa ostaa. Oli ihana yllätys!



Kandi & Noel 8vk+

Vierailija

taiskin palstailu multa jäädä viikonloppuna, mutta minksiin olin eilen yhteydessä niiden treffien tiimoilta.



lauantaina käytiin mun isillä ja äitillä syömässä. sit mummu lähti miehen kanssa kävelylle ja me lähdettiin ihan kahdestaan ruokakauppaan:) kyllä mies jo prismalla meinas hätääntyä että missäs tyttö on, mutta muisti sitten:) eilen taas käytiin miehen työkaverilla. siellä oli 2 v ja pian 5 kk tytöt, ja kylläpä olikin isompi se pieni tyttö:) kun tuohon meidän pikkuseen vertaa. mentiin sellaista pikkutietä autolla sinne ja vastaan tuli rekka:) ei sitten muuta kun pakko oli miehen hankeen ohjata, ja siinähän me sitten oltiin jumissa. mies jo meni työntään, mutta se rekkakuski auttokin vetämällä auton pois hangesta autollaan (onneks on koukku meidän autossa!!!)

tänään treffasin yhtä kaveria kun meidät treffit perääntyi. kävin heidän tytön 1-v-päivillä neidin kanssa. juhlistettiin päivään puolentoista tunnin kärryttelyllä:) ja sokoksella kävin sitä ennen neidin kanssa. hyvin onnistui kauppareissu rintarepun kanssa, neiti torkkui tyytyväisenä. äitikin oli tyytyväinen kunnes palasi autolle, parkkisakko! eli siinä sokoksen takaovien kohdalla ei saa enää parkkeerata sen remontin takia, ihan vaan tiedoksi kaikille. nimim. ainahan siihen on saanut pysäköidä.



kandi: kiva että teilläkin voidaan jo paremmin:)



siili: juu, mun olo parani jo oikeestaan lauantaina, eli ei päässyt ihan pahaksi olo muuttumaan. onneksi sullakin jo parempi olo. meillä ei oo muuta soittorasiaa kuin tuo mikä tuossa matossa on mukana. mä pakkasin kanssa tytön vaatteet valmiiksi laukkuun ja laukun turvakaukaloon, että oli miehen ne siitä sitten helppo ottaa mukaan kun meitä tuli kotiin hakemaan. omia vaatteita en tullut pakanneeksi, mies ne sitten kännykän avulla metsästi. mulla muuten oli ainakin äitiyshousut myös kotiutumishousuina, siis sellaset masun alle jäävät, resori ois kyllä ollut iso. äläkä sä sitä miehen yllättämistäkään niin huonona ideana pidä:) meillä hempeiltiin viimeks joskus rv 38+, olihan se koomista sen masun kanssa, mutta kyllä kannatti:)



lakista: meillä oli aluksi kappahalista sellanen vähän paksumpi pipo, joka nyt jo pieni. tällä hetkellä käytössä kypärämyssy + toppalakki yhdistelmä, lakin löysin henkalta.



simmu: sitä on käyty oikein ravintelissa:) meillä tiedossa ens kuussa kun anoppi vie taas pesueen syömään miehen ja sen veljen synttäreiden kunniaksi. koordinaatio sinällää toimii, mut kun tyttö kasvaa niin pitää koko aika opetella uudet reitit kun meinaa mennä esim liian läheltä jo tain kulmaa kun siitä vielä viime viikolla pysty menemään:) kiitos kuvista, perille tulivat:) mä oikein jännään miltä mitat näyttää perjantaina neuvolassa. epäilisin että viis kiloo on mennyt rikki, mut saa nähdä.



kärryttelystä. ihanaa kun on päästy taas ulos! eilenkin otettiin kärryt mukaan reissuun ja käytiin siellä kävelyllä ja sama siis tänään. ei voi jättää väliin kun muistaa kuinka tylsä viime viikko oli kun ei toivookaan kärryttelystä.



kylläpä tosiaan pojat kasvaa:) no, eihän tuo meidänkään tyttönen enää ihan niin pieni oo, huomaa ainakin kannellessa.



mites sitten, sovitaanko uusia treffejä vai mitä masukkaat on mieltä että uskallatteko? mulla taitaa olla jälkitarkastus ens viikon torstaina aamupäivästä, mut muuten sopiii ihan miten vaan.



jahas. rätynen neiti rauhoittui miehen masulle. mä meen laittaan ruokaa ja pyykit kuivaan.



palaillaan, tikru ja simppis melkein 1,5 kk

Vierailija

Kyllä ne on vaan nykyään hienot noi vanhojentanssit. Varmaan palaa rahaa aika kivasti, toisaalta vähän väärin et nykyään tarttee olla niin superhienona, varmasti jää vähävaraisemmilta siitä syystä mukavat juhlat juhlimatta.



Huh huh tota teidän sairaalalaskua kandi, mutta ootte kyllä saanu rahoillenne vastinetta kun on terve poika nyt kotona. Eipä sitä tollasessa kohtaa pidä rahaa miettiä ne asiat hoituu aina jotenkin.



Mutta me näemme suurimman osan kanssa huomenissa kahdeltatoista Ideaparkin pääovilla!



surullinensiili

Vierailija

Pikkuhiljaa alan taas palaileen elävien kirjoihin. Vieläkin on nenä aivan tukossa ja melkoinen yskä, mutta selvästi parempi olo. Käytiin eilen miehen kans pienellä kävelylenkillä, kun en ollut nenääni ulos laittanut sitten... öö.. keskiviikon :) Teki kyllä raitis ilma hyvää. Sain nukuttuakin pitkästä aikaa koko yön. Mulla on Söpösimmu tota samaa ongelmaa et herään aamuyöstä ja valvon vaikka ei mitään varsinaista vaivaa oliskaan siis nenä tukossa tai muuta. Mä luin jostain (olisko ollu Pirkka tai Me-lehti) et huoneilmaa kannattaa kostuttaa laittamalla vaikka märkä pyyhe patterille, saa helpommin hengitettyä ja jos sulla on taipumusta saada kuivasta ilmasta tukkoinen nenä niin vois ehkä auttaa siihenkin ellei teillä jo ole ilmankostutinta. Noista ahdistavista unista, niitä kyllä riitti kuumeisena, tosin nyt ei ollu niin hämäriä kun joskus muinoin, ei mitään värillisiä pörrösiä avaruusolentoja :) Nyt vaan laskin koko yö kauheesti jotain enkä saanu siltä nukuttua :) Viime yönä näin jotain painajaista ja huusin unissani, mies heräsi melko säikähtäneen oloisena :) On kyllä muutenkin aika ahdistavia unia ollu näin loppuraskaudesta kai se synnytys vähän kummittelee jossain tuolla takaraivossa.



Minks: Voi harmi että Santulla on vieläkin yskää. Onneksi teillä oli kuitenkin vaan ihan tavallinen flunssa. Kuulin että joku oli ollut viikon kestävässä mahataudissa, sitäkin on kai vielä liikkeellä. Tiedä uskaltaako sitä enää poistua kotoo ollenkaan jos tuolla ihmisten keskellä on tollasia tauteja liikkeellä :) Mäkin tulin heti kipeeksi kun uskaltauduin kaupungille. No mieshän ne kaikki tuo mukanaan jos ne on tullakseen että tuskinpa sitä on hyötyä eristäytyäkään. Teillä on kyllä poika jo hurjasti kasvanut! Riittääkö teillä isompia vaatteita? Joko oot malttanu ominpäin lähtee kaupoille ja jättää miesväen keskenään? Tuli noista kestoista hauska juttu mieleen. Sinä surullisen kuuluisana baarireissuna jonka mieheni teki tuossa taannoin sattui taksissa hauska tapaus, sillä taksi kuskilla oli kolmi kuukautinen vauva (kuski oli siis mies, ikää 29 eli suurin piirtein mun miehen ikäinen) ja jostain syystä niillä oli tullu se puheeksi ja se mies oli sanonut että he käyttää kestovaippoja ja mainosti niitä tosi hyviksi. Niillä oli kans se tyyli niiden käytössä et muuten kestoja mut öisin ja kylässä kertakäyttövaipat, me siis on mietitty et tätä yritettäis. Mun mies selvästi innostu asiasta enemmän kun sai vertaistukee. Ei se ainakaan vielä oo missään vaiheessa kestovaippoja vastaan ollut, mutta selvästi sai lisä pontta sille ajatukselle kun joku mies puhui asiasta eikä ollu mitään " akkojen hömpötyksiä" . Se on kyllä ikävää kun sitä ei voi etukäteen tietää et mikä on sopiva vaippa omalle lapselle nyt kun vielä olis aikaa ommella. Yritäpä siinä sitten vauvan kanssa ommella 20 vaippaa ja sama homma kuukauden välein kun menee pieneks.



Voi vitsi että vauvat kasvaa sitten nopeasti! Ihan hujaus mennyt kun teidän vauvat jo näyttää niin isoilta. Kohta ne mennä ryömii ympäri asuntoa :) Katselin juuri kuvia. Se on jännä miten nopsaan se vastasyntyneen näköisyys katoaa ja posket pyöristyy. Ihan selvästi huomasi molemmista Noelista ja Santusta että jo alkaa maailma kiinnostaa. Täytyy varmaan itse muistaa sitten joka päivä räpsiä muutama kuva, ei sitä itse niin äkkiä varmaan huomaa kuinka lapsi kasvaakaan. Ootteko te kandi ostanu itse paljon leluja Noelille vai ootteko saanu lahjaksi? Kannattaako niitä ostaa ennakkoon? Onko teillä kaikilla muuten soittorasiat? Mä haluisin sellasen pehmolelu soittorasian, mutta ne on turkasen kalliita.



Söpösimmu: Täytyykin ostaa joku suloinen keltainen asu. Tosin se äippäpakkauksen tipupaita on kyllä varmaan hyvä pääsiäisvaate :) Onko sulla yhtään ristiriitaisia ajatuksia sen suhteen koska synnytys voi alkaa? Mulla on koko ajan pieni pelko persuusksissa et koska tapahtuu jotain, mut silti se synnytys tuntuu vielä jotenkin kaukaiselta. Kai sitä alkaa joku epätoivo valtaan kun alkaa olo oleen aika tönkkö. Onko sulla vatsanseutu arempi kun aikaisemmin? En tiedä johtuuko yskimisestä vai mistä mut kylkee kääntäessä saa olla varovainen kun tuntuu et kaikki venytykset tuntuu ikävänä kohdussa. Aiotko sä muuten ottaa vauvan kotiutumisvaatteet synnytykseen mukaan? Meille sanottiin siellä valmennuksessa et ne kannattaa vasta isän tuoda sitten kun on lähdössä kotiin etteivät huku mihinkään. Mä ajattelin pakata ne turvakaukaloon valmiiksi, ei sitten mies tuo " vääriä" vaatteita :) Samoten kun mun kotiutumisvaatteet.



Aiotteko muuten muistaa miestänne ystävänpäivänä? Mä en keksi mitään järkevää millä vois muistaa. En usko et ilahtuu jos kiskasen tässä tilassa jotkut pitsihepenet päälle ja odotan sitä sängyssä töistä tullessa :) Vinkkejä kaivataan.



surullinensiili ja pikkutiikeri 37+0

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat