kummalla varaa moralisointiin? vai onko kummallakaan?

Vierailija

toimittiin aikanaan ystävättären kanssa aika tympeällä tavalla omissa parisuhteissamme, toimintatyylimme erosivat kuitenkin melkoisesti ja oltiin vissiin molemmat sitä mieltä että toinen on hirveä lutka. mutta kumpi meistä toimi teidän mittapuulla törkeämmällä tavalla?



ystävätär seurusteli vakavasti ihan mukavan miehen kanssa. suhteen arkipäiväistyttyä hän kaipasi kuitenkin sellaista jännitystä ja kihelmöintiä, mitä vain uudessa suhteessa yleensä voi olla, ja pyöritti siksi vakisuhteensa ohella melkoista miesjoukkoa, yhtä taikka kahta kerrallaan. yhdyntää tai suutelua hänellä ei näiden miesten kanssa ollut, vaan syvällisiä keskusteluja, kävelyretkiä, viatonta paljastelua (esim. esiinnytään vähän puolihuolimattomasti alusvaatteissa tilanteessa jossa se teknisesti ajatellen on ihan sopivaa), kädestä pitämistä, jännistystä, kaipuuta jne. ja tietty salailua, varsinainen poikakaveri ei tiennyt näiden suhteiden todellista tilannetta, vaikka joitakin näistä muista miehistä tunsikin.



itse seurustelin myös vakavasti, asuin avoliitossa ihan mukavan miehen kanssa. suhteemme oli varsin huono, vaikka ulospäin kaikki näytti varmaan tosi hyvältä. en osannut lähteä suhteestä pois, sillä minusta suhteen ongelmat johtuivat siitä että minä en ole tarpeeksi hyvä miehelle (joka ei halunnut seksiä kanssani, ei suunnitella yhteistä tulevaisuutta, ei keskustella minun asioistani, eikä oikeastaan jälkeenpäin ajatellen tainnut pitää minua kovinkaan kummoisena ihmisenä). neljän vuoden epätoivoisen miellyttämisyrityksen jälkeen olin ihan romuna, ja hirveässä puutteessa, koska en kelvannut avomieheni seksikumppaniksi. tapasin sattumalta ihan vieraan tyypin, jonka kanssa koin tosi voimakasta vetoa ja panin tyyppiä kahdesti. tämä auttoi huomattavasti eroamisprosessissani, koska nyt minulla oli konkreettinen syy lähteä. asuessani vielä yhdessä avokkini kanssa tapasin tulevan mieheni ja rakastuin hulluna. syöksyimme suin päin suhteeseen vaikka asuin vielä n. kuukauden samassa asunnossa exän kanssa. uuden suhteen alkaessa laitoin heti poikki exän kanssa. suhteemme vielä ollessa voimassa olin kuitenkin pannut kahta muuta miestä siis ehkä yhteensä 10 kertaa.



mainitsemani ystävätär osoitti selkeästi paheksuvansa minun toimintaani, ja otin paheksunnan vastaan, en ollut itsekään ylpeä itsestäni. ikinä en kuitenkaan itse huomannut mainita ystävälle että minun mielestäni hän tekee myös ilkeästi omaa poikakaveriaan kohtaan. siispä meidän välillemme muodostui sellainen asetelma jossa minä olin moraaliton narttu ja hän herkkä ja rakkaudennälkäinen runotyttö.



mitä mieltä te olette?

Kommentit (0)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat