MIKSI synnytätte lapsia, jos ette " voi, pysty, tai kykene" hoitamaan heitä kotona?

Vierailija

MIKSI?



MIKSI

tehdä lapsia, jos kerran tiedätte jo etukäteen että täytyy tunkea lapsi tarhaan vaikka jo 1-vuotiaana? " ei ole taloudellisesti mahdollista pitää lasta kotona." " ei hermo kestä itse olla kotona"

MIKSI teette lisää lapsia ja työnnätte entiset jaloista pois tarhaan että voitte keskittyä vauvaan?JA IHAN TURHA maukua, että esikoinen tarvitsee virikkeitä..



MIKSI??

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Sinänsä minusta päiväkotikin voi olla hyvä vaihtoehto. Ainakin nyt tämänhetkisessä tarhassa, jokaisella hoitajalla on omat " vastuulapset" , eli 4 tai 5 lasta. Tässä on ideana se, että lapsella on yksi hoitaja, jonka hän parhaiten tuntee ja johon luottaa. On ainakin alussa auttanut tosi paljon. Kuitenkin muutkin hoitajat tulevat joka päivä tutummiksi, eikä sen oman hoitajan puuttuminen joskus olekaan enää niin kamalaa. Nyt vertaa esim perhepäivähoitoon, jossa voi joutua varavarahoitajalle yhtäkkiä - tosin tuskin kenekään mielenterveys järkkyy yhdetä varahoitajasta.



Pitkiä päiviä en minäkään lapsilleni toivo, ihan jo senkin takia että pienelle on aika rankkaa olla piiitkä päivä siinä melussa ja touhotuksessa.

Vierailija

totta kai ihminen on selviytyjä ja selviää pahemmistakin vuosista. Mutta kun lapsen perusturvallisuus järkkyy, usko toiseen ihmiseen menee - niin näitä asioita ei paranna mikään. Se on jotain niin perustavaa laatua olevaa, että nämä seikat väijyvät aina siellä takaraivossa elämän loppuun asti. Niiden kanssa voi oppia elämään, mutta ne eivät siitä mihinkään parane.



(en ota tällä kantaa päivähoitoon, vaan yleisesti vain väittämääsi asiaan).

Vierailija

Lapsi jolla on turvaton kiintymyssuhde (puolet suomalaisista lapsista) ensimmäisten vuosien aikana, hyvin harvoin enää pystyy kehittämään itselleen luottavaisen suhteen maailmaan, asioihin ja ihmisiin. Se onnistuu esim. korvaavan rakastavan ja läheisen ihmissuhteen kautta, joka voi siis vaikka suhde puolisoon.



Toki monet niistä, joilla on turvaton kiintymyssuhde, pärjää elämässä vähintään kohtuullisen hyvin. Turvaton kiintymussuhde on kuitenkin riskitekijä, joka muiden riskien kanssa (esim. koulukiusaaminen, avioero, vakava sairaus jne) lisää riskiä sairastua masennukseen ja/tai ahdistukseen. Korrelaatio on selvä.

Vierailija

lapsensa ei tarvitse päivähoitoa.



Ilmeisesti hän on siis itse niin hyvässä kunnossa että pystyy hoitamaan lapsensa kotona, perheen talous mahdollistaa tämän eikä lapsellakaan ole asian suhteen mitään erityistarpeita. Muista nyt hyvä ihminen olla kiitollinen siitä mitä sinulle on annettu ja nauti perheestäsi!

Vierailija

Pidemmällä tähtäimellä hoitoratkaisut ovat aika yhdentekeviä, kokonaisuus on paljon tärkeämpi. Ja eipä täälläkään kukaan tuskaile, että kuinka ei pitäisi tehdä lapsia, jos äiti ei pysty teini-ikäiselle tyttärelleen näyttämään mallia vahvasta, itsensä ja perheensä elättävästä ja hyvän työuran tehneestä naisesta...



Vierailija:

Lainaus:


MIKSI?



MIKSI

tehdä lapsia, jos kerran tiedätte jo etukäteen että täytyy tunkea lapsi tarhaan vaikka jo 1-vuotiaana? " ei ole taloudellisesti mahdollista pitää lasta kotona." " ei hermo kestä itse olla kotona"

MIKSI teette lisää lapsia ja työnnätte entiset jaloista pois tarhaan että voitte keskittyä vauvaan?JA IHAN TURHA maukua, että esikoinen tarvitsee virikkeitä..



MIKSI??

Vierailija

Lähinnä nyt halusin tuoda esille sen että käsite " päivähoito" on aika laaja, ja päiväkodin ja kotihoidon, siis lapset ja uran, pystyy kyllä yhdistämään myös niin, etteivät lapset siitä kärsi.



Päiväkotilasten kohdalla minusta on olennaista, että sillon kun he eivät ole hoidossa, vanhemmat todella OVAT heidän kanssaan, siis ovat läsnä. Eli avainkysymys tässä on, millaista päiväkotilasten elämä on silloin kun he eivät ole päiväkodissa.

Vierailija

kuin pelkästään päiväkotihoidosta.



Ihmisillä on onneksi vielä biologinen tarve tehdä lapsia, jotta ihmissuku säilyy ja jatkuu. (Juu, tiedän kyllä että tällä hetkelä ihmisiä on liikaa, mutta tarkoitin että jokaisen eläimen ja eliön tarkoitus on lisääntyä.)



Olen myös samaa mieltä, että äitiys ei rajoitu kolmeen ikävuoteen. Lasta voi rakastaa ja hänelle voi tarjota turvallisuutta ja hyvän elämän, vaikka tämä olisi hoidossa. Toisaalta myös kotihoidettu lapsi voi olla turvaton ja hänellä voi olla aukkoja kiintymyssuhteessa. Tämä tuskin korreloi mitenkään siihen kuinka monta tuntia päivässä lapsi on hoidossa.



Esikoinen meillä meni päiväkotiin kun oli 15kk, keskimmäinen 3-vuotiaana ja kuopus menee 2 ja puolivuotiaana. Kyllä vain nauran, jos joku sanoo että lasteni ja minun välisessä kiintymyssuhteessa olisi ongelmia.

Vierailija

On vain teorisoitu, että se saattaisi olla vahingollista.



Lapset muuten toipuvat hämmästyttävästi todella pahoistakin olosuhteista, joissa ovat viettäneet kolme ensimmäistä ikävuottaan. samoin on aivan tavallista, että vaikka kolme ensimmäistä vuotta menisi mainiosti, lapsi traumatisoituu jostain myöhemmästä (esim. koulukiusauksesta tai perheen taloushuolista.)

Vierailija

Mikään vanhemman läsnäolo ei korvaa sitä, jos hoitopäivät venyvät kohtuuttoman pitkiksi, lapsella vaihtuu hoitajat liian usein eikä hän saa riittävästi yksilöllistä huomiota. Erityisesti alle kolmivuotiaalle lapselle noilla tekijöillä on suuri vaikutus.



Jotkut lapset ovat varmaankin neurologiselta rakenteeltaan ja temperamentiltaan niin vahvoja (+ että heillä on ylipäätään vähän tunne-elämän kehitykseen vaikuttavia riskitekijöitä), ettei edes edellämainitut päivähoidon ongelmat vaikuta heihin suuremmin. Haavoittuvammille lapsille tuollaiset olosuhteet taas olisivat liian kohtuuttomat.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat