Miten opettaa lapsellelle kärsivällisyyttä?

Vierailija

Meillä on 2-vuotias poika, jonka kärsivällisyys on olematon. Miten voisi harjoittaa hänelle vähän pidempää pinnaa?

Kommentit (7)

Vierailija

Eli jotkut vain ovat synnynnäisesti kärsivällisempiä kuin toiset.



2-vuotiaan ei varmaan nyt vielä ihan mahdottoman kärsivällinen tarvi ollakaan. Sen ilmeneminen voi vielä muuttua paljonkin ennen kouluikää, jolloin sitä kärsivällisyyttä sitten oikeesti jo tarvitaan.



Mutta mitä harjoituksia mun mielikuvituksella keksii, niin tekemällä jotain sellaista mistä lapsi kovasti tykkää. Eli jos tykkää lukea niin sitä sitten tehdään. Jos tykkää katsoa telkkaa, niin antaa tehdä sitä, jos tykkää äänikirjoista tai musiikista, niin antaa kuunnella niitä. Tosin ei noi nyt tunnu kyllä miltään harjoitteilta, vaan enemmän mittareilta, joilla aikuinen voi mitata kuinka kauan jaksaa keskittyä esim. siihen videon katseluun.



Toinen asia mikä tulee mieleen, on että ärsykkeitä voisi vähentää. Eli esim. automatkalla keskityttäisi vaan siihen automatkailuun ja maisemien katseluun, eikä tungeta samaan hetkeen autoleluja, lastenlauluja, yms. Ja sitten omaa toimintaa kannattaa tarkkailla. Kerran kiinnitin huomiota äitiin, jolla on varsin säntäilevä poika. Ja sitten kun poika kerrankin istahti alas tutkimaan jotain kädessään olevaa, pyöritteli esinettä ja selvästi funtsi sitä, niin äiti rynni keskeyttämään, että "mitä sinä Pekka nyt siihen pysähdyit, mikä sulle tuli". Enää en ihmetellyt miksi sekään lapsi ei malta pysähtyä. Toki se varmasti oli äidistä outoa, kun lapsi pysähtyi sen ainoan kerran viikossa, mutta silti pitäisi osata hillitä itsensä ja käyttää se ainutlaatuinen tilanne hyväksi, kun lapsi kerrankin pysähtyi ja keskittyi vähän pidempään. Eli ei turhia ärsykkeitä silloin, kun niitä ei kaivata.

Vierailija

Kutonen jatkaa. Nyt tuon lisäselvityksen jälkeen, että taisin ajatella ihan erilaisia tilanteita.



Minäkin sanoisin tuohon, että aika hoitaa kyllä, ei huolta. Mun mielestä voit tuossa olla nimenomaan se kärsivällinen, kuten moni jo sanoi. Sitä kärsivällisyyttä tarvitaan, kun toistat lapselle kerta toisensa jälkeen, että hän saa kyllä leipänsä heti, kun ehdit sen tekemään. Ja selität, että leipää ei voi saada sillä sekunnilla, sillä äidin pitää se ensin tehdä. Ja samalla kun teet leipää juttelet hänelle miten leivän teko edistyy ("nyt minä vain voitelen tämän leivän, ja sitten sinä saat sen ihan heti kohta, katsos, kun otetaan voi jääkaapista ja veitsikin tarvitaan....)



Ja sitten en sinuna turhaan viivyttelisi sen leivän kanssa, sillä en usko sen opettavan mitään. Päinvastoin, mitä nopeammin lapsi sen leivän saa, sitä paremmin hän ymmärtää, että leipä kyllä tulee pian sen jälkeen, kun sitä on pyydetty. Ja sitten vuoden päästä huomaat, että lapsihan ei enää saakaan niitä älyttömiä raivareita, vaikka leivän tekemiseen menisi peräti viisi minuuttia.



Lainaus:

pysytään kyllä itse aivan maltillisina eikä hermostuta. Eli ongelma ei ole oma hermostuminen.



Ja kyllä meidän pojassa on huima ero toisiin lapsii, jotka jaksaa odottaa esim leivän voitelun ajan kiltisti, kun tietää, että saa sitten leivän. Meidän poika raivoaa hulluna, että leipä pitää olla hänellä ja HETI!

Vierailija

niin lue kirja Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys.



Se valaisee paljon sitä, miten yhden ja muiden lastesi välillä on niin huima ero. Jos siis teorioiden / taustojen tunteminen kiinnostaa.

Vierailija

harvoin näkee pitkäpinnaisia 2-vuotiaita... : )



Oikea kysymys on: miten voisi harjoittaa itselleen vähän pitempää pinnaa...



Voimia!

Vierailija

muistelen, että kaikista yleisin sana, mitä viljeni 2-vuotiaalle oli "odota". Mitään muuta sanaa en eläessäni niin ole toistanut...



Sitten 5-vuotiaana se turhauma oli kamala. Nyt hän on 8 v ja yritetään opetella hillitsemään sitä turhaumaa. Onneksi se iskee sangen harvoin enää.

Vierailija

pysytään kyllä itse aivan maltillisina eikä hermostuta. Eli ongelma ei ole oma hermostuminen.



Ja kyllä meidän pojassa on huima ero toisiin lapsii, jotka jaksaa odottaa esim leivän voitelun ajan kiltisti, kun tietää, että saa sitten leivän. Meidän poika raivoaa hulluna, että leipä pitää olla hänellä ja HETI!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat