Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Hei!



Haluaisin kysellä noista tikahtamiskohtauksista, jos löytyy muita kohtalotovereita. Meidän neiti (8kk) on saanut parina päivänä kouristuksia (menee naama punaiseksi, kouristelee). Lääkärin kanssa puhuin puhelimessa ja hän sanoi, ettei hätää ja kyseessä vaarattomat tikahtumiskohtaukset.



Googletin netissä ja kaikessa kys. materiaalissa mainittiin, että kouristukset tulevat yleensä itku tai kiukkukohtauksien jälkeen. Meillä ei kohtauksiin liittynyt itkua, vaan ne tulivat enemmänkin spontaanisti.



Ensimmäinen kohtaus oli niin kamala, kun olin yksin kotona vauvan kanssa ja en tiennyt mitä tapahtuu. Tosin nytkin vähän kaivertaa mieltä, vaikka lääkärin mielestä ei tarvitse mennä näytille, ellei kohtaukset jatku säännöllisesti.



Kuulisin mielelläni kohtauksista lisää, jos muillakin ollut.

Kommentit (6)

Bataatti78, voimia! Täällä myös yksi säikähtänyt äiti joka on nyt useampaan otteeseen kokenut tytön affektikohtauksen. Meidän tyttömme on nyt lähes 11 kk ja eka kohtaus tuli noin 8 kk ikäisenä kun kaatui ja satutti itsensä kovaa. Luulin lapsemme kuolleen syliimme, niin paljon pelästyin, vaikka tajuttomuus kesti vain muutamia sekunteja. Kuukausia oltiin ilman kohtauksia, mutta mennellä viikolla niitä on ollut jo kaksi ja yksi jonka saimme estettyä. Nyt näyttää ikävä kyllä siltä että niistä on tulossa osa arkeamme.



Tyttäremme on voimakastahtoinen lapsi, ja käsittääkseni kyseiset kohtaukset ovat ominaisia sellaisille lapsille. Lisäksi kohtaukset saattavat olla perinnöllisiä (näin olen lukenut) ja olen itse lapsena saanut affektikohtauksia. Lukemani ja neuvolantädin mukaan kohtaukset todella ovat vaarattomia, vaikkakin pelottavan näköisiä.



Itse olen huomanut, että tyttäremme on altis kohtauksille illalla väsyneenä. Kohtaukset tulevat kaatumisen yhteydessä jos sattuu kovasti, tai hän pelästyy. Kohtauksen saa estettyä tai lievennettyä puhaltamalla hellästi kasvoihin. Meillä tämä on auttanut.



Aion ottaa kyseiset kohtaukset puheeksi 1-vuotis lääkärintarkastuksessa, ihan vaan varmuuden vuoksi.

kans kuullut että ns.affektikohtaukset tulevat runsaan itkun tai kiukun seurauksena, muistan aikoinaan pikkusiskoni sai niitä usein kun alkoi itekämää kauheesti ja sitten lopetti hengittämisen ja välillä meni jopa tajuttomaksi ja kouristi, meni kyllä aina ohi tai siis meneekin aina ohi vaikka rajulta näyttääkin. kannatas varmaan silti käydä näyttämässä jos kerta yhtäkkiä vaan tulee eikä itkun seurauksena...koska siihenhä se just liittyy et lapsi itkee niin paljon ettei saakkaan enään henkeä. käy lekurissa ettei ole kyse mistään vakavammasta...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

ja liittyivät sekä temperamenttiin että kipuun. Kun sormi jäi lelulaatikon väliin, ensin heittäytyi " hengettömäksi" ja vasta sitten huusi (ikää 8kk). Yleensähän kohtaus tulee vasta sitten, kun on huudettu tarpeeksi.

Käytettiin neurologisissa tutkimuksissa, mutta mitään vikaa ei löytynyt.

Isompana osasi jo omasta tahdostaan heittäytyä siniseksi (tai ainakin siltä vaikutti...), kun ei vaikkapa halunnut syöttötuoliin.

On kuulemma temperamenttisten lasten ongelma: tämä kummipoika on myös herkkä ja kipuarka.

Kohtaukset jatkuivat aina 4-vuotiaaksi saakka, nyt niitä ei enää tule, kun ikää on 5v.

Kummipoika on ollut aina tarkka rytmeistä, eli kohtauksia voi tulla, jos ruokaa ei tule joka päivä samalla sekunnilla tai päiväunet eivät ole joka päivä samaan aikaan.

Eilen aloin kuitenkin epäilemään vielä sitä, että onko kyse tikahtumisesta, koska kouristuksiin ei liittynyt itkua tai kiukkua tm. joten menimme päivystykseen, josta saimme heti lähetteen lastenlääkärin päivystykseen. Mitään ei löytynyt vielä ja asiaa tutkitaan, mutta kyse ei olekaan tikahtumisesta.



Toivottavasti tämä ei ole mitään vakavaa. On vaan kamala huoli ja pelottaa, mikäli kouristuksia tulee lisää. Mutta onneksi asiaa nyt hoidetaan hyvin lastenpolilla.

kouristukset ovat nyt loppuneet, koska siitä on jo aikaa, milloin viimeksi niitä sai.

ne alkoivat n. 1v iässä.. osasi syödä sormiruokaa ja istua syöttötuolissa. ja nyt täytti 3-vuotta.

aina kun sattui tai muuten jostain syystä alkoi itkemään jos ei saanut jotain, niin itki, silmät pyörähti, oli hengittämättä ja kouristi selkä väärällään.

itse säikähdin siihen asti kunnes lääkäriin mennessä otettiin verikou ( tutkittiin mikä vaivasi) ja silloin sai kohtauksen ja lääkäri sanoi että " selvä " ei hätää.



sen jälkeen otin tytön syliin ja pidin sellaisessa asennossa, ettei kieli tukehuttanut. pidin ja rauhoittelin enkä näyttänyt että olisin säikähtänyt.



sitten kun kasvoi ja teki " tahallaan" kun ei jotain saanut, niin en ollut näkevinään, vaikka sivusilmällä seurailin ettei satuta itseään.



silloin oli jo isompi, että huomasi, ettei kannata tikahtua.



mutta kyllä se oli shokki isälle, mummoille ja papoille.



raittiiseen ilmaan vienti ja joskus puhalsin kasvoille, kun tuntui ettei hengittänyt.. ne oli niitä paniikkijuttuja.



kuitenkin kaikki hyvin.

kävimme myös aikoinaan aivokäyrässä, jossa ei ollut mitään.



jos haluat puhua enemmän, niin sano, niin laitan sposti osoitteen



yritä pärjäillä, kyllä se ohi aikanaan menee, onneksi

Alkoi meilläkin n. 8kk ikäisenä. Kun esikoinen sai ensimmäisen kohtauksensa, oli se elämäni pelottavin kokemus. Muistan että nostin hänet pois kielletystä paikasta josta hän loukkaantui. Hän alkoi itkeä ja laskin hänet maahan. Lähdin toiseen huoneeseen ja aloin ihmettelemään, kun ei kuulu itkun ääntä. Palasin katsomaan ja pikkumies oli suu auki muttei hengittänyt. Nostin syliin, poika oli aivan jäykkänä ja kaarella ja silmät pullahtivat päässä, sitten tuli itku. Järkyttävää, luulin että hän kuolee syliini. Käytiin neurologilla ja totesi affektikohtauksiksi. Loppuivat n. 2-vuotiaana meillä.



Toinen nimitys on juuri kiukkukohtaus eli kuuluu tulla kiukustumisen yhteydessä.



Venla

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat