Vierailija

Kokemuksia ja ajatuksia pienten lasten kanssa ulkomaille muuttaneilta kaipailen. Mitä pitää ottaa huomioon? Miten asiat on fiksuinta järjestää jne? Lähinnä lapsen kielellinen kehitys ja uuden kielen oppiminen mietityttää. Positiivisena asiana näen sen, että olemme mieheni kanssa molemmat suomalaisia, joten kotikieliä on vain yksi :).



Ulkomailla asumisesta sinällään meillä on kyllä kokemusta ja jopa maassa johon olemme mahdollisesti muuttamassa olemme asuneet aiemminkin, mutta emme lapsen kanssa.



Mutta kun kyseessä ei ole englannin tms. valtakielinen maa mietin laittaakko lapsi englanninkieliseen päiväkotiin/kouluun vai päiväkotiin/kouluun, jossa puhutaan paikallista kieltä? Englanninkielinen koulu olisi sikäli hyvä vaihtoehto, että hyvin todennäköisesti tulemme muuttamaan vielä muuallekin maailmalle... Toisaalta ympäristön kieli tukisi lapsen hoitokielen oppimista? Asiaa hankaloittaa edelleen se, että asuimme ulkomailla (ei englanninkielisessä maassa) lapsen ensimmäiset ikävuodet 0-2,5-v ja ilmeisesti tästä syystä lapsi on hieman jäljessä (kuitenkin reilusti normaalin rajoissa) ikäisiään puheen kehityksessä, vaikka onkin oppinut (päiväkodin ja neuvolan mukaan) suomen kielen todella nopeasti.



Eli miten helposti lapsi oppii uuden kielen? Miten uuden kielen oppimista voi tukea? Olenko lapsen kanssa päivät päiväkodissa tulkkaamassa ensi alkuun? Kuinka kauan? Entä suomen kieli? Miten sen oppimista voi tukea? Suomalaisia ko. maassa on melko vähän. Olen ajatellut käydä lapsen kanssa Suomessa useamman kerran vuodessa n. viikon kerrallaan, mutta riittääkö se? Osaako joku sanoa kuinka usen ja miten pitkiä vierailuja pitäisi tehdä, että niistä olisi kielen kannalta apua?



Entä muuta asiat kuin päivähoito ja kielen oppiminen?

Kommentit (14)

Kakkoselle: Juu ollaan kyllä lähdössä, jos ehdot saadaan neuvoteltua meille sopiviksi. Ja ei se kyllä meille ole ihan "lähdette vaan" juttu. Sen verran monesti on tullut maasta toiseen muutettua, että tiedän muuton olevan huomattavasti helpompaa kun asiat on hyvin suunniteltu etukäteen ja otettu vähän selvää kuinka olisi fiksuinta toimia.



Kolmoselle: Aion olla kotona (ainakin aluksi), mutta lapsen laitan meidän molempien mielenterveyden säilymiseksi hoitoon. Ko. maassa kaikki tuon ikäiset on hoidossa ja hoitopaikka on siksi oikeastaan ainoa paikka saada leikkiseuraa. Lisäksi haluan lapsen oppivan kielen ennen kouluikää. Komennus tulee kestämään ilmeisesti kolme vuotta, minkä jälkeen neuvotellaan jatkosta. Entuudestaan tiedän, että saatamme kuitenkin muuttaa jo tuon kolmen vuoden aikana tai sen jälkeen johonkin toiseen maahan, siksi mietin ensisijaisesti englanninkielistä hoitoa. Sitä kun saa varmasti missä tahansa. Paikallinen kieli ei myöskään ole kokonaan pois suljettu, sillä sekä minä, että mieheni osaamme kyllä myös sitä, minä ko. maassa asuessani jopa paremmin kuin englantia. Mies taas ymmärtää, mutta ei puhu.



Neloselle: Englantia ja paikallista kieltä puhuvaa lasten/taloudenhoitajaa harkitaan myös. Pitäähän mun ja miehen päästä joskus kahdestaankin johonkin.



ap

Voih... Meillä lähtö koittaa vuoden sisällä, mutta tod.näk. ei päästä mihinkään Euroopan maahan. :( Mutta innoissani olen jo, tämä Suomen ilmasto niin ahdistaa mua. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Se kannattaa tehdä mahd. pian, ja samalla käydä tutustumassa noihin hoitopaikkoihin. Siinä saa kyllä aika hyvän kuvan siitä, mihin lapsensa haluaa laittaa. Usein yksityiset englantilaiset koulut ovat kyllä tosi hyviä, ainakin meidän kokemus muutamasta maasta on sen osoittanut. Mutta usein paikalliset hoitopaikat ovat niin hyviä, ettei yksityisen maksuja kannata maksaa (ellei firma niitä kustanna, mikä on harvinaista alle kouluikäisille lapsille). Paikallisesta hoitopaikasta lapsi voi löytää myös kavereita lähinaapurustosta, eikä kuljetusmatkatkaan yleensä ole niin pitkät kuin lähihoitoon.



Hauskaa suunnittelua, tuo suunnitteluvaihe on ulkomaille muutossa yksi viehättävin vaihe.

Ei muuteta Ranskaan eikä Saksaan eikä Venäjälle eikä Espanjaan. Muutetaan maahan, jonka kieltä puhutaan vain siinä maassa minhin muutamme, eli sillä tuo englanninkielinen opetus on niin voimakkaasti ensimmäisenä vaihtoehtona mielssäni.

Emme tosiaan vielä tiedä lopullista aikaa minkä tulemme ko. maassa viettämään. Selviää sitten aikanaan.



Ko. maassa mennään kouluun muistaakseni 6-vuotiaana, mutta aika helppoa on esim. ulkomaalainsen lapsen kohdalla lykätä kouluun menoa vuodella. Kaupungissa, johon muutamme on sekä englantialainen, että ameriikalainen koulu, joista jälkimäinen ottaa vasta 4-vuotiaita "oppilaiksi". Koulut noiudattavat englantilaista/ameriikkalaista opetussuunnitelmaa ja niissä voi opiskella myös lukio-opintoja vastaavat opinnot. Tuo päiväkoti, jota ajattelin on englantilaisen koulun yhteydessä ja lukukausimaksut sitä luokkaa, että varmasti sopii mukaan... Eli koulu tulee sitten samalla valittua kun hoitopaikkakin eikä tarvitse miettiä kielen vaihtoa. Molemmilla kouluilla on myös runsaati harrastustoimintaa.

Päästään kyllä halutessamme firman kustantamana katselemaan paikkoja, mutta kuten totesin, olemme jo ko. maassa asuneet ja tunnemme sen hyvin. Muutamalla tuttavaperheellä oli myös aikoinaan lapsia noissa kouluissa ja tiedän siksi, että ne ovat (tai ainakin olivat) hyviä.



Lähdemme, tai siis mies lähtee, neuvotteluissa siitä, että firma maksaa lapsen hoidon ja koulun, eli rahaa ei tarvitse tässä miettiä. Jos emme saa mieleistämme sopimusta jäämme Suomeen. On tämäkin melko eksoottinen paikka vuosien maailmalla olon jälkeen :).

3 vee ei vielä käy koulua, mutta hänet voi laittaa leikkikouluun tai johonkin osapäiväiseen ryhmään oppimaan kieltä. Kolme vuottahan on kaiken lisäksi sopiva aloitusikä uudelle kieleelle (kielikylpyperiaatteiden mukaan).

Ja et ole tulkkaamassa, vaan ihan normaalisti tutustumassa alussa vaan muutamana päivänä.

Kannattaa todella tarkkaan harkinta onko englant. vai paikallinen kieli - riippuu kielestä ja kuinka kauan siellä aiotte asua!

Oletko sinä siis kotona?

Riippuen leikkikoulun tuntimäärästä/päivä, mutta jos esim puolipäivää, oppii lapsi vuodessa jo ihan hyvin puhumaan!

Se vaikuttaa noihin hoitopaikkojen/koulujen valintoihin. Useissa maissa koulu alkaa jo 3-vuotiaana, joten tarkista maan opetussuunnitelma.



Meidän kokemuksesta 3 v muuttaa ilman mitään kitinöitä tai hankaluuksia. Isompien lasten kanssa tulee sitten isommat koulu-, kaveri- tms. murheet mukaan, mutta 3-vuotias ei niistä vielä niin piittaa.



Jos olette menossa pitkäksi ajaksi (esim yli 4 vuodeksi), niin sitten paikalliseen leikkikouluun vaan. Oppiipahan lapsi sitten ympäristön kielen, joka helpottaa SUURESTI harrastusten tms. kannalta. Jos taas menette vuodeksi-kahdeksi, niin sitten englantilainen leikkikoulu on parempi. Näissä on yleensä paremmin huomioitu ulkomaisten lasten integrointi.



Ei sinne hoitoon vanhemmat mene mukaan tulkkaamaan. Aloitatte vain rauhassa, ekalla kerralla käytte tutustumassa yhdessä, ja sitten pidennätte päivää vähitellen. Se on riittävä sopeuttaminen. Kun lapsi oppii ryhmän rutiinit, niin homma lähtee sujumaan luultavimmin tosi hyvin. Jotain tärkeimpiä sanoja voit opettaa hoitajille ja tietysti lapselle.



Uuden kielen oppiminen on yksilöllistä. Meillä 3-vuotias oppi kielen puolessa vuodessa, ja 2 vuoden kuluttua puhuu kuin natiivipuhuja. Vanhempi lapsi taas on oppinut merkittävästi hitaammin, ja hänellä on erittäin voimakas aksentti, vaikka täydellisesti kieltä ymmärtääkin.



Suomenkieli pysyy kyllä hyvänä muutaman vuoden ajan, kunhan ette sorru puhumaan vierasta kieltä kotona. Lisäksi lukeminen suomeksi ja myöhemmin kun lapsi on koulussa, niin aloitatte suomenkielen opiskelun (=opetat lapsen lukemaan suomea). Suomi-visiitit kyllä ylläpitävät lapsen kielitaitoa, mutta useilla lapsilla tulee voimakas aksentti suomen kieleen noin 5-8 vuoden ulkomailla asumisen jälkeen. Tätä vanhemmat eivät tosin yleensä huomaa, kun se tulee vaivihkaa. Mutta eihän siinä mitään ongelmaa ole, kyllä se häviää kun lapset muuttavat takaisin Suomeen.

Se antaa kuitenkin varmuutta teille ja lapselle tulevan suunnitteluun. Tottakai sen voi tehdä samalla kun käy katselemassa asuntoa.



Meillä tuo lapsen hoitomaksun saaminen firmalta on ollut yllättävän hankalaa. Firmoilla on tietyt politiikat, joista eivät hevin lipsu, toisista asioista sitten on hyvinkin helppo neuvotella. Ainakin meillä nuoremman lapsen hoitomaksut olivat käytännössä neuvottelematon asia. Mutta saman verran lisää palkkaa olikin sitten "helppo neuvoteltava". Mutta eihän tuo koulumaksu ole mikään kynnysasia. Kokonaiskompensaatio on kuitenkin se, jolla on merkitystä.



Suomen eksoottisuudesta mekin halusimme pois. Erityisesti tyttömme nauttii, kun saa kulkea koulumekossa kouluun läpi talven, eikä tarvitse kurapukuja kaivella kaapista villahousujen päälle. Ja äiti taitaa nauttia tilanteesta vielä enemmän.

Tietysti mennään tutustumaan samalla kun asuntoja katsellaan.



Tuon neuvottelupuolen tiedän myös entuudestaan olevan melkoinen urakka, siksipä lähdemmekin siitä, että neuvotellaan kaikki selväksi ennen kun mitään lopullisesti luvataan. Meillä vaakakupit on toistaiseksi aika tasan. Tykätään oikeasti täällä Suomessa olosta. Mulla on pitkästä aikaa työpaikka ja mahdollisuus uran luomiseen jne. Lapsella paljon kavereita ja tykkää päiväkodistaan. Miehen työ yhtä mielekästä (itseasiassa sama homma) täällä kuin maailmalla.

Jos ulkomaille muutetaan niin eikö ole tarkoitus että myös opitaan sitä paikallista kieltä??? Kyllä englannin ehtii myöhemminkin oppia.



Ällöttää oikein tämä englannin ylivalta nykyään, kaikki on vaan englantia ja englantia ja samalla unohdetaan että maailmassa on muitakin kieliä...

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat