Vierailija

Onko pelkkää lainaa? Maksatteko suurta yhtiölainaa? Miten keskituloinen (yht. nettoansiot n. 3700 e) saa ostettua pääkaupunkiseudulta yli 200 000 euron asunnon? Tämähän on hinta, jonka 4 h + keittiö maksaa vähintään, eikä edes riitä.



Onko jotain rahoitusmahdollisuuksia, joita en tiedä? Ja ei ole jemmarahaa, perintöäkin on turha odotella. Vai onko kaikki isoissa asunnoissa asuvat todella varakkaita?

Sivut

Kommentit (26)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

(paitsi av-palstalla) on se, että asuntojen hinnat olisivat esim. 5 vuoden päästä paljon alhaisemmat kuin nyt? Hintojen nousun tasaantumista on ennustettu mutta romahdus on hyvin epätodennäköinen ja romahdustahan se vaatisi, että joku pääsisi mälläilemään halvoilla hinnoilla, eikö?



Minä olen alkujaan aloittanut oman asuntotaipaleen ASP-säästäjänä. Siitä pikkuhiljaa pienemmästä isompaan ja sitä rataa. Nyt olen 32 v. ja asumme omakotitalossa ja seuraavaksi rakennetaan oma omakotitalo. Siihen tarvitaan uutta lainaa, johon otetaan korkokatto ja kiinteä korko osaan lainaan. Meillä on lapsia kolme eikä mitään halua asua nyt liian pienessä. Toki oma varallisuus on vuosien saatossa kasvanut ihan mukavasti, mitään perintöjä tms. ei ole.

täältä ajaa 45min helsingin keskustaan.



Ostettiin kesällä 2005 4-5h+k ja maksettiin siitä 71 000.

(Lainaa otettiin 73 000).



Laina otettiin puoliksi.



Tarkoitus olisi maksella tätä muutaman vuoden ja sitten kun minä lähden taas takaisin työelämään niin haaveena olisi päästä omakotitaloon (Hintahaarukka täällä keskimäärin n. 170 000-250 000).



Mun takaus: Perintöyksiön 50% omistus, arvo 13 000

Miehen takaus: Miehen vanhempien takaus -> osa heidän talonsa arvosta

Valtion takaus: = koska meillä oli ensiasunto ostossa



Miehen silloiset bruttotulot: 1300e

Minun silloiset tulot: 1300e

asuttiin helsingissä kaksiossa (helsinkiläisittäin edullisesti )vuokralla ja saatiin säästämällä 50 000 kasaan. Päätettiin että seuraava asunto, johon muutetaan, on oma. Siksi on tässä kaksiossa asuttu, neljä henkeä. Vuokrat kolmioissa ja neliöissä on aika suuret.



Nyt rakennutetaan omakotitalo, ei tosin ihan helsinkiin, mutta sopivan automatkan päähän kuitenkin. Iso laina pankista, mitään takauksia yms, ei tarvittu eikä perintöjä ei ole tulossa. Mutta alle 20 vuodessa maksamme ilman liian tiukkoja kuukausieriä.. ;)





oli asp-tili. Ostimme kohtuuhintaisen kerrostaloasunnon ensin, saimme siihen tosin molempien vanhemmilta jonkin verran apua. Sitten muutaman vuoden kuluttua myimme asunnon ja rakennutimme omakotitalon. Lainaa ei tarvittu hurjasti missään vaiheessa, eikä mitään takauksia. Itsekin olen omien lapsieni kohdalla sitä mieltä, että mieluummin annan sen verran rahaa kuin voin, kuin takaan lainan jonka takia omakin koti voisi mennä.

Me ostettiin eka asunto heti kun oltiin kummatkin töissä. Ihan asuntolainalla vain, säästöjä ihan minimi. Ollaan pari kertaa vaihdettu isompaan ja tosiaan lainaa ei ole juuri tarvinnut enempää ottaa, koska myyntihinta on aina ollut isompi kuin ostohinta, joten sillä on saanut katettua aina isomman oston ja vähän remonttiakin.



Nyt alhaisen korkotason vuoksi meillä on ollut 2000-luvulla useita vuosia, jolloin ollaan asuttu käytännössä ilmaiseksi. Siis asunnon myynnistä saatu voitto on ollut isompi kuin siinä asumisen aikana maksetut lainat, korot, vastikkeet, sähkölaskut jne. Tietysti näin ei yleensä käy, ainakaan pitkällä tähtäimellä.



Tietysti asunto on yleensä tavallisen ihmisen isoin investointi. Jossain pitää kuitenkin asua, joten ei se asuminen koskaan ilmaista ole. Omaa maksamalla voi tosiaan saada itselleen varallisuutta.



Minun mielestäni asunnon koko kannattaa mitoittaa niin, että vaikka elämäntilanne äkisti muuttuisikin, niin ei olisi ihan pakko muuttaa tilantarpeen vuoksi, jos asuntojen hinnat ovat tilapäisesti alhaalla. Hintavaihtelu kuuluu pelin henkeen, mutta pitkällä tähtäimellä asuntojen hinnat ovat aina nousseet. Mutta ei myöskään kannata omaa maksukykyänsä tosiaan ihan limiittiin vetää, koska nythän korkotasot ovat olleet poikkeuksellisen alhaalla pitkään ja ollaan ehkä tulossa normaalitasoon.



Uuden asunnon ostamista en ole tajunnut (ainakaan investointina), paitsi jos ajattelee asuvansa siinä pitkän aikaa (15 v. tms). Siinä tulee maksaneeksi rakennuskuluja liikaa.



nettotulot oli lainaa otettaessa n. 3000¿ /kk yhteensä. lainaa otettiin 182 000. sen verran omakotitalo maksoi. ja tämä oli halpa! kahdessa vuodessa nettotulot ovat nousseet yli 1000e /kk, joten suurta hätää ei ole. talon arvo on tällä hetkellä 200 000. laina-aika on pitkä ja perintöjä ei ole tulossa, sillä vanhemmatkin ovat vielä 50 vuotiaita. mutta vuokrakämpässä asuminen ei olisi tullut yhtään halvemmaksi.



ensiasunnoksi on turha ostaa kaksiota, jos perhekoko on enemmän kuin yksi lapsi.

Itse säästettiin 15% asunnon hinnasta. Tarkoitti tietyistä eduista luopumista, mutta minusta kannatti. Ja ei ollut todellakaan ensiasunto 4h+k vaan 3h+k, jossa itseasiassa edelleen asutaan ja aiotaan jatkossakin asua, vaikka meille tulee neljäs perheenjäsen kesällä. Hyvä pohja, niin ei ole ollenkaan ongelma.



Mutta jos ette nyt pysty asuntoa ostamaan, niin ei kannata surkutella. Sano minun sanoneen, että 5v päästä on paljon edullisempaa. Tehkää vaikka 5v säästösuunnitelma, tyyliin 400 euroa kuussa syrjään. Teillä on 5 v päästä 24000 euroa kasassa ja sitäpaitsi nyt aletaan tileillekin maksamaan ihan korkoa eli luultavasti vähän enemmänkin (just tuli meille tieto, että säästötilin korko on 2,8% meillä) ja silloin teillä on kasassa kevyesti se 15% 160000 euron asuntoon eli luultavasti tämänhetkiseen 200000 euron asuntoon. Ja noilla teidän nettotuloilla pitäisi minusta olla paljon enemmänkin säästämiseen mahdollisuus, riippuen tietty siitä, että montako lasta ja montako autoa ja mitä asuminen maksaa, mutta uskoisin, että jopa 800 euroa kuussa olisi mahdollinen mahdollisen vuokran päälle, jolloin säästettyä tulisi paljon nopeamminkin.



Tietysti on näitä omatakauksia yms. mutta itse en kyllä näin hulluilla hinnoilla ostaisi kokonaan velaksi asuntoa, kun korotkin on vielä nousussa.





kokonaan velkarahalla, appiukon takauksella. 2002 ostettiin (myyntivoitolla ja vähän lisää lainaa ottamalla) pommi-neliö 95000 euroa, ei ollut muille kelvannut ja appiukko pääsi takauksesta. Nykyinen arvo lienee 160000-170000 euroa tällä alueella, käynyt läpi täysremontin+ sauna tehty. Nettotulot 3300 euroa ja velkaa on 56000 euroa. Lisäksi on kesämökistä velkaa 24000 euroa.



Nykyisin en uskaltaisi ostaa kokonaan velaksi. Pitäisi ottaa pitkä laina-aika, ja joskus siitä velasta haluaa eroonkin. Eikä ikinä voi tietää, miten työpaikkojen käy, nykymaailmassa.

lapsettomina pieni, huonokuntoinen asunto. Otettiin lainaa ja kovasti piti ronkua että se saatiin kun oltiin huonotuloisia ( ja ollaan edelleen). Kunnostettiin se ja asuttiin jonkin aikaa. Säästettiin kovasti kaikessa ja maksettiin lainaa mikä ehdittiin.

Myytiin, saatiin iso voitto.

Ostettiin tämä asunto jossa ollaan nyt, remontoidaan samalla. Kohta myydään, ja saadaan viimein ostettua se 4h+keittiö mistä haaveillaan. Tässä asunnossa meille on syntynyt 2 lasta tänne remontin keskelle. Varmasti tulee voittoa tästä, mahtava sijainti ja kauniisti laitettu.



Työllä me ollaan hankittu, eipä kaikkia kiinnosta viikonloppuja ja iltoja laittaa seinän maalaamiseen yms. näpertelyyn.

Jos teillä on jo oma kolmio, niin makselkaa nyt sitä vaan reippaasti pois, niin siinähän sitä säästöä syntyy. Ei kolmiosta neljään huoneeseen siirtymiseen tarvita kovin paljon lisärahaa, 20000-40000 yleensä riittää, riippuu tietty että paljonko tulee neliöitä lisää ja miten vähän alueella on 4h+k asuntoja. Tuon summan saatte säästettyä kyllä muutamassa vuodessa.



Usein myös tilanahtauteen auttaa ihan yhtä hyvin kuin muutto aivojen käyttö ja tavaran vähentäminen. Ei tietty ihan helppoa, mutta ei muuten ole muuttokaan...

Me aloitettiin kaksiosta ja siirryttiin siitä isompaan. Jos teillä ei kerran ole mitään omaisuutta, teillä ei ole varaa 4 huoneeseen pääkaupunkiseudulta.

Se yhtälö on tosiaan yleensä vakio että korot ovat silloin korkeammalla ja asunnon hinnat alempana. Mutta kun ei ihmiset ota niitä lainoja miksikään 5 vuodeksi vaan 20-30 vuodeksi, niin sille välille ehtii tulemaan monta niin korkeiden kuin matalienkin korkojen jaksoa ja silloin sillä on merkitystä, että onko sitä lainaa vähemmän vai enemmän. Nyt kun ostaa asunnon kalliilla, niin käy mitä luultavimmin niin, että korot nousevat korkealle juuri silloin kun lainaa on vielä paljon.



Eli ei tässä mun ajatusmallissa ole mitään taloudellisesti väärää, ehkä ihmisten haluissa on enemmänkin eroa ja omia haluja halutaan puolustella milloin milläkin. Itse kirjoitan tänne nyt näitä näkemyksiä ihan puhtaasti taloudellisessa mielessä ja uskon vakaasti että tällä hetkellä kannattaisi myydä oma asunto ja muuttaa muutamaksi vuodeksi vuokralle. Emme aio sitä itsekään tehdä, mutta tämän uskoisin taloudellisesti olevan kannattavinta. Ja alkuperäiselle en kyllä enää suosittelisi tilille säästämistä vaan lainan lyhentämistä, kun kerran asuntolainaa jo on.



Ja nämä toki arvovalintoja. Me mahdutaan tähän hyvin, uskon sen, että moni muu ei mahtuisi. Joku muu haluaa ostaa vaikka isomman ja kauempaa. Jokainen tehköön omalla haluamallaan tavallaan.



Ne jotka ovat jo nuorena ymmärtäneet / kyenneet ostamaan asunnon ovat päässeet hyvin vaihtamaan isompaan. Valitettavasti meillä ei ole sitä tilannetta.



Olemmekin remontoineet tätä nykyistä ja tarkoitus olisi vielä tehdä järjestelyjä, että mahtuisimme nykyistä paremmin.



Ap

kolmioon vähän lisää lainaa, neliöön sillä ja säästöillä, siitä isompaan säästöillä, sitten samankokoiseen, mutta taloon vanhan asunnon hinnalla.



Nyt on iso talo, velaton.

Me ollaan myös aikanaan lähdetty kaksiosta ja sit kolmioon ja nyt on paritalo. Mix pitää ostaa ensiasunnoksi noin kallis kämppä, mihin ei todellisuudessa ole varaa?

jos 5 vuoden kuluttua mielestäsi on edullisempaa, niin silloin korotkin ovat nykytasoa korkeammalla - se yhtälö on vakio.



Mitä järkeä siis on säästää joku 400 euroa (pankkitilille??) sen sijaan, että hyödyntäisi alhaisen korkotason?



En kertakaikkiaan ymmärrä tuota ajatusmallia.



Ja kiva, että mahdutte kolmioon. Mekin mahtuisimme, mutta haluan silti tilaa silloin, kun sitä eniten kaipaamme. 15-20 vuoden päästä voidaan sitten vaikka muuttaa miehen kanssa kaksioon.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat