Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Kommentit (10)

No joo totesin että tarvitsen enemmän puuhaa, joten sitten olen yrittänyt järjestää sitä. Tosin tuo sää aina yllättää ja tämäniltainen lautailureissu esikoisen kanssa kaksin mäkeen jäi vesisateen vuoksi välistä.



Tänään sitten olin maaliskuisen kanssa korvien jälkitarkastuksessa ja oli korvat siistit. Vihdoin siis saatiin tuon viime vuotisen korvatulehduksen jäljiltä puhtaat korvat (on osunut aina tarkistukset uuteen flunssaan ja siksi siirtynyt eteenpäin). Sen jälkeen tsekkasin ekaa kertaa paikallisen puiston toiminnan, siellä näin yhden äidin mutta saatiin juttua aikaiseksi ja kun lähdin näin yhden tutun äidin. Keskimmäistä kerhosta hakiessakin jäin juttelemaan yhden äidin kanssa ja sovin kyläilyn toisen kanssa keskiviikoksi. Kotona soitin vielä kaverilleni ja sovin mahdollisen kyläilyn viikonlopuksi ja kulutin aikaa puhelimessa. Lisäksi viestittelin useita viestejä ja sain aikaiseksi huomen aamuksi kyläilyn ja iltapäiväksi seuraa perhekerhoon. Illalla vielä soitin ja sovin perhetreffit ja isompien lasten keskinäisen yökyläilyn pääsiäisen pintaan. -Taisi olla sosiaalinen tyhjiö minulla taas kohtalaisen iso. No nyt on joka päiväksi tälle viikolle seuraa/tekemistä ja parhaimpina päivinä kaksikin ohjelmaa ja yritän vielä sopia lisääkin. Jee! Saa vaan nähdä paljonko vielä peruuntuu...



Sen verran ryhdyin tylsyydessäni tänään kotiäidiksi että leivoinkin mokkapaloja (mutta teen sen suklaapäällysteellä). Eli taidetaan vaan kartuttaa kiloja ja huono omatunto tulee lukiessa teidän kilojen tiputuksesta.



Miestä painostan soittamaan äidillensä ja veljellensä ja sopimaan maaliskuisen synttäreistä. Yritän vielä sopia kummien kanssa sopivan ajan, mahdollisesti pääsiäisenä (heillä äiti tulee perjantaina lasten kanssa kyläilemään). -No ei me taideta ollakaan sitten ainoita joilla ei ole megasynttäreitä tiedossa.



Olen nyt pyrkinyt aikatauluttamaan jokaisen viikonlopun meillä että on tekemistä! Tuloksena on varatut viikonloput pääsiäiseen asti. Esikoisella kun lätkäpelitkin vievät hieman aikaa.



Välissä olisi sitten kiva kun pääsisi mäkeen lautailemaan. Kelit vaan ihan surkeat, saa nähdä onko rinteet pian kiinni täällä eteläisessä Suomessa. Lapulle pahoittelut tuosta kurssista. Kyllähän te mäkeen pääsette, sillä hyvältä kuulostaa tuo teidän esikoisen osaaminen. Meillä laudalla ollaan esikoisen kanssa päästy vasta isoon lasten rinteeseen (sompahissillä, mäen pituutta en tiedä), mutta empä itsekään ihan tuon isompaa mäkeä vielä pariin kertaan kaipaa. Nyt sitten alkaa vaan mennä rahaa hissilippuihin... Ja harjoittelua vaan kaivattaisiin.



Eli ei minullakaan sitten ihmeempiä asioita vaan kirjoittelin ajan kuluksi. Omanapaista juttua liiaksi. Muiden ajatuksia on kyllä kiva lueskella, kirjoitelkaa toisen kotiäidin piristykseksi.

Lehtovi: VAU! Hienosti lähtenyt siulta kiloja pois! Ihailtavaa =)

Marju: Onnea minunkin puolestani päätöksestänne! Ja voimia tulevaan projektiin :)

Pippandii ja ins.äiti: Omanapaisuus sallittua ja kiva lukea kotiäitienkin kuulumisia.

Voi että odotan kesää ja sitä että saan vihdoinkin olla tytsän kanssa kotona! Alkaa välillä tää rumba ahistamaan. Joka aamu klo 6 herätys, likka hereille klo 6:45, vaatteet päälle ja pikaisesti aamupalantynkä eli rusinoita/muumikeksi. Tavarat autoon ja hoitoon....töissä sit n klo 7:45-16:45.....sit kotiin ja laitan ruokaa. Tänään heti syönnin jälkeen kauppaan ja sit kello olikin vajaa kasi. Iltapesut, iltapalat ja nukkumaan. Ei kyllä hirveesti ehdi tytsän kanssa ihan OLEMAAN! No onneks tuota ruokaa ei tarvii joka päivä tehdä.

Niin pidän siis kesällä hoitovapaata + lomia ja olen kotona kesäkuussa yhden viikon ja sit heinäkuun puolesta välistä syyskuun 10. päivään. Niin ja sit taas lokakuun alusta jään kotiin jos kaikki menee hyvin. Sit ajattelinkin että jos talous vaan kestää niin oisin kotona vähän kauemmin.

Juups, nyt pitääkin mennä nukkumaan. Jotenkin kummasti väsyttää :)

Niin ja missäs Tuulia on? Muutossa varmaan hävis hetkeksi yhteydet.



Heippa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eilen siis oli maalislapsosen syntttärijuhlat.Menivät muuten ihan hyvin,mut itse sankari oli jostain kumman syystä niiiiiin kiukkuinen suurimman osan ajasta et oksat pois.En tiijä mistä johtui,mut alotti kiukkuamisen jo aamusta ja selkeesti kiukku kohdistui minuun.Äiti olikin kotona heti aamusta eikä töissä....Eli selkeesti jotain huomionhakukiukkua yms...Ja näitä purkauksia tuli pitkin päivää iltaan asti.

No,oli poika sentään hyvällä tuulella kun isovanhemmat ja kummit tulivat käymään ja toivat lahjoja.Mieluisin oli polkupyörä.Sellainen ihan " oikee" pyörä, jossa oli apurenkaat.Sillä piti sitten huristella meidän pienessä kämpässä pitkät tovit.Palapelejä,vaatteita,sormivärit,pari dvd:tä ja autoja tuli myös lahjaksi.



Minä tässä valmistaudun töihin lähtöön,Juuso on hoidossa.Kiva kun sataa vettä,meillä kun piti töissä olla ulkoilupäivä tänään asukkaiden kanssa.Makkaranpaistoo,moottorikelkka-ajelua muttei varmaan taida olla...



Joo,vaan jos nyt ihan oikeesti rupeis valmistautuun sinne töihin lähtöön.



Suohomppeli81 ja Juuso

Ei ainakaan minun silmiini osunut. No, kirjoitan sitten tähän.



Synttäreistä: Meilläkin tosiaan synttärit vasta loppukuusta ja näillä näkymin aika pienellä porukalla. Alustavasti laskeskelin että ainakin molemmat isovanhemmat tulevat ja miehen siskot (toinen heistä Helmin kummi), toisen siskon puoliso ja vielä minun tätini. Noh, eipä sitten tulekaan kumpikaan Helmin täti (eikä se puoliso) ja mummo kävi nyt männä viikonloppuna ja arveli olevansa estynyt silloin, kun tyttöä juhlittaisiin. Eikä siis tule mummon miesystäväkään eli varapappa. Ja minun isäni lähtee juuri sinä viikonloppuna Leville työporukan kanssa. Eli loppusaldo on minun me kolme, minun äitini ja tätini. Vähän siis kutistui kokoonpano. Mietinkin nyt, että voisin kutsua kyllä serkkuni puolisoineen, koska hän oli myös vuosi sitten Helmin synttäreillä. Tämä poikaystävä taas ei, koska ovat sen verran tuore pari. Äitinikään ei ole miekkosta tavannut. Hyvä puoli tässä kaikessa onkin sitten, että tarjoiltavaa ei tarvitse väsätä sen sataa sorttia tai kovinkaan suuriä määriä. Ja saahan niitä synttärikutsuja sitten tulevaisuudessa järjestää aivan rasittumiseen asti!



Pippandiille voisin minäkin antaa kirjavinkkejä. Mä olen varsinainen lukutoukka, jos vaan saan siihen mahdollisuuden ( eli aikaa). En kuitenkaan ole mikään dekkareiden suuri fani eli niistä ei ole kokemusta. Mun lemppareita ovat " kauhukirjailija" Stephen Kingin kirjat. Ymmärrän jos ei aivan kaikkiin uppoa. Eli jos sinua Pippandii ei Kingin genre kiinnosta, niin en sitä sulle suosittele. Mutta yksi viimeaikoina lukemani erittäin viihdyttävä, humoristinen ja suht kepeä kirja oli tämä parhaillaan leffanakin ilmestynyt Paholainen pukeutuu Pradaan. Että jos haluat jotain vähemmän syviä vesiä luotaavaa lukemista, niin tuon kirjan parissa kyllä aika vierähtää nopeasti. Kirjailijan nimeä en just tähän hätään muista... Sitten aivan ihania kirjoja kirjoittaa Frank McCourt, irlantilaissyntyinen opettaja. Tunnetuin lienee Seitsemännen portaan enkeli. Vai oletko jo lukenut? Jatkoa edellä mainitulle ovat Amerikan ihmemaassa ja Liitupölyä. Aivan mieletöntä näkemystä ja itseironiaa. Huumori kohdillaan. Tässä nyt joitain. Ja just silloin, kun tällaisia vinkkejä haluaisin antaa, ei tulekaan mieleen mitään kirjaa, saatika kirjailijaa.



Voi sisson muuten, että oli rasittava yö! Helmi itkeskeli n. tunnin välein ja vuorotellen sitten kävimme miehen kanssa ihmettelemässä, mistä on kyse. Ei viissin varsinaisesti mistään. Rauhoittui aina, kun vaan ekaksi laitoin valon päälle, sitten nallen kainaloon ja " tähden" (soittorasia) soimaan. Mutta sitten taas tunnin päästä sama kuvio uudestaan. Että mikähän nyt sitten mahtoi olla huonosti? Ajattelin, että parhaillaan päällä oleva räkätauti olisi jotenkin pahentunut esim. keuhkoputki kipeänä, mutta aamulla yskästä ei ollut tietoakaan. Suurin syyllinen luultavasti on aika vaiherikas viikonloppu, kun ihmisiä tuli ja meni (ja joka kerta, kun ovi sulkeutui nenän edestä saatiin järkky raivari!) ja eilenkin meillä oli melko myöhään vielä vieraita ja Helmi kävi viimeset kaksi tuntia aivan ylikierroksilla, meuhkasi ja välillä pillahti itkuun jne. Eli oli yliväsynyt. Varmaan kävi tapahtumia läpi yöllä. Aamulla oli kuitenkin pirteä ja hyväntuulinen. Toisin kuin vanhempansa...



Jaahas. Pitäsköhän sitä lähteä syömään? Ja tästä pääsenkin oivallisesti aasinsillan kautta painonpudotusprojektiin. :) Lappuhan se oli joka siitä kyseli? Niin, mulla lähti silloin syksyllä hyvin käyntiin, mutta sitä mukaan kun ilmat kylmeni, illat pimeni ja päivä lyheni alkoi olla todellisia vaikeuksia. Motivaatiota kyllä oli kokoajan, mutta jotenkin niitä välipaloja lipsahteli suuhun kuin huomaamatta. Ja varsinkin kyläreissut ym. oli tosi pahoja paikkoja. Joulun aikana kerrytin itselleni yhden lisäkilon. Sen sain kyllä pois, mutta muuten paino jungasi lähes paikoillaan marraskuusta helmikuuhun. Sitten sain taas lisäpotkua (tuntui, että esiin tuleva aurinko on tähän syyllinen) ja tiputin n. 3,5 kg muutamassa viikossa. Mutta mutta, sitten oli kolmen viikon punnitustauko ja lomaviikko ja kun sen jälkeen nousin puntariin, olinkin kehitellyt lanteilleni 2,5 lisäkiloa. No, onneksi sain nyt viikossa pudotettua 1,5 kg ja ensi torstaina taas menen punnitukseen ja silloin toivottaavsti olisi se kilo taas lähtenyt. Sitten olisin samoissa lukemissa kuin mitä olen tämän projektin aikan alimmillaan ollut.



Nyt on siin lähtenyt yhteensä n. 13 kg. Tavoiteeseen on vielä yli 10 kiloa ja tavoite mulla oli kesäkuun alkua, muttakun nuo talvikuukauden oli mitä oli, niin en millään pääse tavoitteeseen määräaikaan mennessä. Eikä sen nyt niin ole väliksikään. Pikkuhiljaa vaan. En kuitenkaan ole menossa bikineissä (enää koskaan!) rannalle, vaikka painaisin 50 kg eli sikäli ihan sama vaiken olekaan tavoitepainossa kesän alettua. Posistiivista mieltä tuo tämä alkava kevät ja se, että osa vanhoista housuistakin alkaa jo mahtua päälle. Eli voin jo kesällä ehkä hyvinkin käyttää viime vielä kesänä kittanoita hameita ja housuja.



Mutta nyt sinne syömään. Sitten on vielä yksi hyppis, jonka aikan pitäsisi metsästää videokameroita mediakasvatustunnille. Kääks, missähän ne kaikki on? Ei kun etsimään.



Niin ja vielä kertoisin siskoni kuulumisia. Sikso siis tällä hetkellä asuu miehensä ja 4,5 v poikansa kanssa Thaimaassa. Vauva syntyy toukokuun puolivälissä ja Suomeen tulevat sitten, kun kuopus on n. kuukauden ikäinen. Mutta, sitten ovatkin taas lähdössä takaisin ulkomaille. Tällä kertaa Kanadaan. Ja jos heinäkuun alussa olisi tarkoitus muuttaa! Että eipä tule heitäkään turhan paljon nähtyä. ja mä en ymmärrä kuinka sisko jaksaa tuollaista rumbaa!! No, kai se ihminen sitten venyy vaikka mihin pakon edessä.



Mutta nyt lopetan. Moikka!



lehtovi ja Helmi



Talviloma on nyt pidetty ja eilen alkoi taas arki. Lomaa vietettiin merenrannalla. Oli ihanaa kun pääsi jäälle kävelemään ja Jenna pulkkailemaan. Säät oli tosi mahtavat, aurinko paistoi ja oli ihanan lämmin. Kyllä viikon loma lataa kummasti akkuja ja jaksaa taas paiskia hommia.



Meillä on ensi lauantaina Jennan synttärit. Vieraita tulee vähän reilu 30, kaveriperheitä lähinnä. Tänään kävin ostamassa vähän leipomisaineita. Jos vaikka saisi tänään tai huomenna jotakin valmiiksi, niin ei jäisi kaikki perjantai-iltaan.



Adoptio: Kiitos kannustavista kommenteistanne! Päätös on tosiaan tehty ja perjantaina mennään lääkärintarkastukseen. Sen jälkeen saadaan perhelomake lähettää Pelastakaa Lapset ry:n. Siitä se sitten alkaa, neuvonta ja odotus, pitkä pitkä odotus. Ollaan tässä pikkuhiljaa tuota perhelomaketta täytetty ja täytyy myöntää, että jo siinä kysymykset ovat vaikeita. " Oletteko valmis ottamaan lapsen jolla on jokin sairaus tai vamma?" Niinpä, eihän sitä tiedä biologisesta lapsestakaan, onko hänellä syntyessään sairaus tai vamma. Miksi ei sitten olisi valmis ottamaan adoptiolasta jolla olisi sairaus/vamma. Entä, jos vastaa, että en ole valmis ottamaan, niin saakohan lasta laisinkaan. Huokaus, kyllä nää on niin vaikeita juttuja.



Paljon onnea kaikille maalismussukoille synttäripäivien johdosta!



t. Marju



Me olemme palanneet kotiin, ja nyt lapset ovat hoidossa ja minä teen etänä töitä. Läksimme aamusta ajelemaan klo 6.30, joten herätyskin oli taas kukonlaulun aikaan... Lapset tosin nostin suoraan sängystä autoon, kuvittelin, että olisivat jatkaneet vielä unia, mutta eipä tietenkään. Onneksi matka meni kyllä ihan mukavasti, eipähän tuo nyt ole kuin vajaa pari tuntia, ja Saanakin jaksoi siis hyvin sen istuskella.



Viikonlopun pinosta piti kommentoida Kuan Kaisaa ja piirtelyä: Meillä Saana on ihan samanlainen, ts. välillä piirrellään pöytään ja samalla hoetaan " ei saa piirtää pöytään, piirretään paperille" . Myös tavaroita heitellessä (todella raivostuttava tapa, muuten) hoetaan " ei saa heittää tavaroita" ja ruoalla leikkiessä " ei saa leikkiä ruualla" . Että hyvin on menneet opetukset muistiin, mutta ei vielä ihan toiminnan tasolle ;-)



Ja Insinööriäidille synttäreistä: Meillähän pidetään siis kolmessa erässä tällä kertaa... Yleensä olemme pitäneet synttärit yhtenä viikonloppuna niin, että lauantaina tulevat " kahvittelijat" iltapäivällä ja sitten usein minun veljeni ja siskoni porukoineen illalla, he jäävät sitten yleensä yöksi. Meillä porukka nyt jotenkin menee kyllä yhdelläkin kertaa, ts. tulevat ihan hyvin toimeen keskenään, mutta sitten on kämppä niin täynnä väkeä, että mieluummin vähän jakaa... Ja appiukko & miehen toinen veli perheineen harvoin tulevat, kun asuvat niin kaukana (=4-5 tunnin ajomatkan päässä).



Semmottis. Meillä on siis tällä viikolla vähän erikoinen viikko, kun mies on Alppi-reissullaan (meni muuten jo eilen, eli ensimmäisenä laskettelupäivänä kaatumaan niin, että tänään on polvi sen verran kipeä, ettei kykene mäkeen...). Äitini ja isäni tulevat ylihuomenna meille pariksi päiväksi, joten ihan yksinhuoltajana ei tarvitse olla.



Semmottis. Nyt jatkan työntekoa!



Terhi&hoidossa olevat muksut


Täälläkin synttärivalmistelut menossa, ensi viikonloppuna siis tarkoitus juhlia. Porukkaa tulee max 20 henkilöä, joista puolet lapsia. Tytöllä on siis kolme itseään nuorempaa serkkua ja 8 vanhempaa, joista vanhin on hänen kummitätinsä. Tämä kummitäti ei taida päästä tulemaan tänne Suomen reunalle, kun on kirjoitukset kesken, ja muutenkin, kun on pikkulapsiperheitä tulossa, niin peruutukset ovat mahdollisia.



Aamulla paistettiin tytön kanssa omenapasteijoita, tyttö siirteli valmiit pasteijat pellille ja oli aivan täpönä huiskimassa munasudin kanssa. Tein myös tuulihattuja, mutta jokin meni mönkään heti alusta lähtien, kai vesi-rasva-seos pääsi kiehumaan liikaa, taikinasta tuli kamala litku, ja uunistakin tuli vain lättähattuja. No, loppuviikosta on toinen vapaapäivä, jolloin voi jatkaa samasta aiheesta...



Pyykkikone ohjelman lopussa--->

Korvapuustit


Kuulumisianne on mukava lukea! Näinkin myöhään. Työt alkoivat ja heti meinaa jäädä palsta väliin. Auts.



Tein tuossa nimittäin hiukka vajaa kolme tuntia töitä. Jospa rauhoittuisi meno viimeistään ensi viikolla.



Lapset ja mies olivat kotona. KÄytin vanhempaa lääkärissä jo ja pelotteli nätisti nenämahaletkulla. Ihan oikeasti silleen nätisti. Minun mielestäni oli siis hyvä käynti, poitsu alkoi vetää osmosalia hänkin, tosin äidin raivopäisenä usuttaa vieressä. Pakko kuitenkin ettei tosiaan tule tuo toinen vaihtoehto eteen. Maalispoika on ripuloinut totutusti useaan otteeseen, mutta on ok. Ehkä jo lupauksia antava iltapäivä ja ilta olikin... en uskalla vielä sanoa ääneen..



Huomenna tulee äitini poikien kanssa ja mies venyttää töihin menoa ja vie esikoisen labrakokeisiin. Sehän se vasta huutoa taitaa ollakin.



Lehtovi: kirjavinkkaukset tulevat tarpeeseen aina. Kauhua en uskalla lukea. olen niin pöntösti säikky. Luin joskus Kingiä ja valvoin silmät ymmyrkäisinä. Esim. kauhuelokuvat ovat mulle ihan mahdottomuus. McCourtin uusin on lukematta, kiitos muistutuksesta. Prada nähty leffana, mutta voisi lukeakin. :)



Luin Päivi Alasalmen Tuo tumma nainen -kirjan ja se oli aika kauhistuttava sekin. Perheidylliä parhaimmillaan. Perin pohjin hirmuista anoppi-miniä-tekstiä...



Jep. Menen tuohon olkkarin lattialle maalislapsen viereen nukkumaan. Meillä on varulta kosteussuoja patjalla, jospa ei jätkä sotkisi aivan kaikkea. Olemme nimittäin pesseet pyykkiä viisi vuorokautta lähes yhtä soittoa. Ja tänään miehen kanssa innoissamme kuurasimme kloritilla vessat, kylppärit, ovet ja rivat ja muut pinnat. Niin että jos siivousvimma on joskus pidempään kadoksissa, tällainen kiva vatsatauti saa kyllä vannoutuneen siivousvihaajankin kiinnostumaan räteistä ja kloritista.



Ihan justiinsa aukesi liittymä..sähköpostissa on 40 viestiä odottamassa purkua, huih.



Niin terveiset täältä Kouvolasta kerrostalosta. Elämä on lähtenyt hyvin menemään ja täällä on niiiiiiiiiiiiiin helppoa =) Hyvin ollaan kotiuduttu. Ainoastaan tuo vanhempi koira haukahtaa kerran yössä posteljoonille ;), ehkä sekin jää jossain vaiheessa pois.



Mimmi on alkanut puhumaan, hirmu kehitys käynyt tässä vajaassa kuukaudessa. Sekä ihan tajuton uhma. Eilenkin yläkerran mummo huus oveltansa, että mikä on?, kun mimmi parkui rappukäytävässä mielenosoituksenaan sisälle tulosta.



Moonalla on 4 hammasta, ryömii, konttausasennossa heijaa ja yrittää nousta pystyyn. Hänelläkin hienosti kehitys mennyt eteen päin.



Lenkkeilty ja kävelty on joka päivä kaupungilla tai muuten vain. Olen käynyt jumpissa ja ihastuin body combattiin, mimmin kanssa käyty naperojumpassa yms. Aivan mieletöntä kun voi mennä ihan minne vain...kävellen =)



Paino on tuossa 60kg, yhteensä lähtenyt -8.5kg, vielä on parit kilot tavoitteiseeen. Nyt vaan tämä junnas tähän. Painarit meinaan lopettaa, ei siellä olikein ole nyt mitään uutta ollut.



Lähetteen sain rintojen pienennytleikkaukseen, nyt sitten odottelen aikaa. Siihen voi vierähtää tovi jos toinenkin.



Nyt likoille välipala ja toinen parvekkeelta pitäs saaha pois. On siellä leikkimässä koirien kanssa. Siistii kun on näin lämmin ja jalkakäytävät kuivat, sekä sulat!!!



Pitää jossain vaiheessa yrittää ettii vanhoja pinoja. Mutta infotkaa jokainen lyhkäseen mitä teille kuuluu?!!! Kumpa vauva Tuulalle tuli?



Palanneet,

Tuulia, Mimmi ja Moona 8kk tänään



ihme käänne nukkumaan menossa. Santtu jäi taas (kopkopkop) sänkyynsä kiltisti kirjan kanssa. Lueskelee hetken itsekseen ja nukahtaa sitten. Eilen illalla itse oikein pyysy nukkumaan. Vähän epäilin äijän höpötyksiä, mutta vein kuitenkin sänkyyn ja sinnehän tuo jäi. Vielä kun nukkuisi siellä koko yön, niin hyvä olisi. Juu, tiedän, että voi olla vähän liikaa vaadittu.



Esikoisen laskettelukurssi meni osittain mönkään. Lapset jaettiin kahteen ryhmään osaamisen perusteella. Hän oli liian huono parempien ryhmään ja liian hyvä huonompien ryhmään. Huononpien ryhmässä ei oikein tapahtunut tarpeeksi ja olin ihan käärmeissäni, kun kallis kurssi menee puoliksi hukkaan. Päätettiin ottaa nyt viikolla yksi yksityistunti, että saa muita (pääsi lopussa parempien ryhmään) kiinni ennen ensi viikonlopun jatkoa. Opettaja sanoikin sitten miehelle, että tytön kurssi meni heidän mokan vuoksi vähän hunningolle ja saamme sen tunnin ilmaiseksi. Myönsi myös, että heillä oli liian vähän opettajia, mitä kovasti jo viikonloppuna ihmettelin.



Mutta lopputulos on se ratkaiseva. Eli kyllä hän osasi sunnuntaina tulla mäen hyvin alas auraamalla. Ensi viikonloppuna menevät sitten ihan " aikuisten" mäkeen. Toivoa on siis, että päästään Levillä ihan kunnolla yhdessä mäkeen. Aika kivaa!!



Insinööriäidille vielä, että mun vanhemmilla on mökki siellä Levillä, joten lomailemme siellä ilmaiseksi. Tietty matkat ja muut pitää itse maksaa, mutta majoituksesta ei. Mummi ja vaari lähtevät sinne meidän kanssa, joten on apua lastenhoidossa. Oman perheen kesken siellä olisikin vähän tylsää, kun ei päästä kaikki vielä mäkeen. Ja mun vanhemmatkin tykkää kovasti (luulen ainakin), kun saavat olla meidän lasten kanssa lomalla. Ainakin he itse pyytävät meitä mukaansa. Ja mieskin kerran oikein ääneen sanoi mulle, että sun porukoiden kanssa on ihan kiva lomailla.



Synttärit: Meille tulee synttärivieraiksi mun vanhemmat ja mun mummot sekä veljeni perhe. Varmaan myös yksi kaveriperhe (esikoisen kummit) ja naapurit=ystävät. Miehen vanhemmista en tiedä, kun asuvat aika kaukana. Miehen veljistä en myöskään tiedä, kun heillä on niin paljon menoja. Niin ja mun sisko (=Santun kummi) ei pääse, kun asuu aika kaukana ja hänellä oln koiranäyttely samana päivänä. Tulossa lienee noin 13-20 hlöä.



Mä olen ryhdistäytynyt (?lienee vähän aikaista kehua?), mutta olin aamulla Pilates-tunnilla. No se oli kyllä aika iisiä hengittelyä. Illalla jos ehdin, menen spinnigiin. Ja ehtiä ei ole tekosyy tällä kertaa. Mies menee töiden jälkeen hakemaan hyllyjä kaupasta, kun huomenna tulee remonttimies. Eli ihan on miehen kotiin tulosta kiinni.



No, jos nyt vielä hetken pitkästytän teitä näillä ihan omanapaisilla jutuilla, mutta kun meillä on hiiriä. Ne kulkee öisin jossain makkarin verholaudan takana olevissa ilmastointi putkissa. Pitävät ällöttävää rapinaa ja tepsutusta. Pimeässä yöllä tuntuu ihan siltä, kuin ne hyppäisivät ihan just päälle. Yök yök! Huomenna tulee remppamiehet ja ottavat verholaudan irti, tutkivat mistä hiiret tulevat. Toivottavasti saavat kaikki reiät tukittua.



Kirjoitelkaa muutkin, kun tylsistyneen kotiäidin on niin kiva lukea muiden kuulumisia!



T. lappu ja lapset

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat