Vierailija

Olen 2 pienen lapsen äiti ja ruvennut yhä enemmän viettämään aikaa kotona. Siis ei jakseta kyläillä tai hirveästi mennä minnekkään. Isompi lapsi harrastaa muskaria ja perhekerhossa käydään 1-2x viikossa. Tietysti tähän päälle vielä hyper super jumpo ruokaostokset tekemässä 1xviikossa prismassa ja kirjastossa, lääkärissä, synttäreillä jne. Mutta tuo kyläily ystävien luona vaan aina jää..



Tätä nyt jatkunut uudestavuodesta ja eräs ystäväni suuttui kun meille ei koskaan käy kyläily. Rupesin siitä vaan miettimään että onkohan tämä jonkun sortin masennusta..



Jaksan nämä päivittäiset jutut ja oikein hyvin ja nautin lapsista sekä kotona olosta, eli siinä ei ole ongelmaa.. Ennen olin kovin sosiaalinen ja aina menossa ja tulossa..



Niin ja lisätäkseni vielä että yhden ystävän luona kyläillään suht säännöllisesti, mutta heille mennään aamulla ja lähdetään illalla. Eli ei perinteinen kyläily paikka.



Kommentit (4)

Masennuksen kyllä tunnistaa, on huono olla, vaikka järki sanoo kaiken olevan kunnossa. Varo kuitenkin tulemasta liian mökkihöperöksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsien tulon jälkeen mä en oo jaksanu enää nähdä omia kavereita yksin, enkä edes kyläillä perheen kanssa. Nautin olla vaan kotona :)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat