Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Rasittaa lapsen vaihe, kun kaikkea sen tekemisiä pitäisi olla katsomassa. Tänään olin ystävän ja lapsensa kanssa ulkona ja kaikki meidän keskustelut keskeytyivät siihen, kun lapsi huusi " äiti, kato!" .



On se nyt j-lauta, että kaikenmaailman itsestäänselviä hyppyjä ja loikkia ja kiipeämisiä pitää KATSOA. Olen varma, että se on opittua. Minun lapseni ei tule saamaan tuollaisesta huomiohakuisesta kirkumisesta palkintoa.



t. esikoistaan odottava

Kommentit (23)

ystäväsi lapsen hyppy tai loikka noin niinkuin suhteutettuna? Ja minkäs sille voit jos ystäväsi pitää tärkeänä myös huomioida lastaan vaikka jutteleekin kanssasi? Pitäisikö lasta kohdella kuin ilmaa silloin kuin olet mukana, vai miten toimisit esim.äitinä, olisit vain noteeraamatta " kato" huutoihin?

Vaikka tämä nyt provo onkin, niin aiheesi on anteeksi antamattoman mauton.



Voin kertoa että minä en jaksanut katsoa jokaisen " äiti kato" huudon perään. Ei kiinnostanut. Nyt sitten kerään satoa välinpitämättömyydestäni. Poikani istuu vankilassa epäiltynä murhan yrityksestä.

Poikani yritti sanoa minulle vielä muutama päivä ennen tätä tapahtumaa että äiti kato mulla on paha olla. En ymmärtänyt, kun en ollut ajoissa opetellut häntä ymmärtämään.



Älkää kukaan tehkö samaa virhettä. Ei ole helppoa olla nyt äiti, kun tajuaa kuinka pieleen kaikki meni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

äiti kato -mä istun -syön -nukun -hengitän (äiti katsoo keskeyttäen toimintansa)



kaveri kato -mä kirjoitan -seison -istun (hei miksetsä kuuntele vaan mua vaan sullekin pitää antaa huomiota?)



ja parisuhde ja elämä tulee onnistumaan kivasti kun curling-äiti tekee lapsesta maailmannavan.



ap

Curling-vanhemmat siellä inisee. Tottakai lapseni saa minulta rakastavia ja hyväksyviä katseita, mutta ei välttämättä silloin kun juttelen ystävän kanssa ja lapsi tekee kahden sentin pituisen " mahtiloikan" .



ap

että aina ei jaksa katsoa.



Tulepa klo 17 kauppakassien kaa työpäivästä ja lapsenhakumatkasta ryytyneenä kotipihaan. Ei muuten siinä jamassa hirveesti nappaa ne " Äiti kato" t.

curling-äiti ja katsoiko 2 sentin loikkaa? Ihan vaan yksityiskohtia tarkentaen...Myönnä jo ap että joko sulla oli huono päivä tai sitten luulet olevasi itse maailman napa tai ainakin vähintään nostat itsesi lapsen yläpuolelle.

Mutta joka toinen kerta on pakko:) Se lapsen onnellinen ilme kun äiti on ylpeä on oikeastaan aika kiva...



Mitä, jos nyt kuitenkin synnyttäisit sen lapsen ensin ja alkaisit luomaan sääntöjä vasta sitten? n. 6000 yöherätyksen jälkeen saatat vaikka alkaa ajatella muutakin kuin itseäsi ja niitä niiiiin tärkeitä keskustelujasi.



Kyllä se siitä, jossei elämä muuta opeta, niin hitaasti kulkemaan kuítenkin:)

-Kato äiti, mä kakkasin pottaan! (ei vastausta)

-Kato äiti, mä rakensin leekoauton! (ei vastausta)

-Kato äiti, mä hyppään leikkikentän katoksen päältä! (ei vastausta)

-Kato äiti, mä uin vastarannalle! (ei vastausta)

-Kato äiti, mä rakensin pommin! (ei vastausta)...

Mikä sinua oikeasti risoi? Oletko niin kykenemätön eläytymään lapsen " kenkiin" että ihan oikeasti joku hyppy tai loikka ei ole lapselle itsestäänselvä vaan saattaa tuntua isoltakin ponnistukselta ja aivan varmasti haluaa sen äitinsä kanssa jakaa? Jos et aikuisena hetkeksi osaa juttuasi keskeyttää ja jatkaa siitä mihin jäit, taitaa olla oma ongelmasi ja todella arvostuksesi lasta ja yleisesti lapsia kohtaan ei tunnu olevan kovin korkealla. Kerro ihmeessä lisää perusteluja ajatuksillesi. Ja minkä ikäisestä lapsesta oli muuten kyse? On aivan luonnollista käytöstä mielestäni niin isoille kuin pienillekin...

-Kato äiti mä pissasin pottaan! (riemunkiljahtelua)

-Kato äiti mä tein leekoauton! (Joo joo, on muuten hieno)

-Kato äiti mä kiipesin liukumäkeen (Hienoa, äiti ottaa sut vastaan)

-Kato äiti mä sukellan (No kyllä muuten katonkin, ja tarkkaan)

-Kato äiti, muurahainen (tosi suloisen ihana, annatko äidin kuitenkin nyt lukea)



Pointti on ap se, että elämä ei ole sinun napasi ympärillä, eikä edes sinun ja kaverisi keskustelun ympärillä, vaan lapsesi ympärillä. Esikoistaan odottava melkein aina uhoaa jotain yhtä tyhmää kuin sinä nyt, mutta odotahan, kun lapsesi ensimmäisen kerran sanoo suustaan sanat " kato äiti" , niin sinä käännyt automaattisesti katsomaan, vaikka juttelisit kenen kanssa tai vaikka viettäisit romanttista kynttiläillallista miehesi kanssa.



Aina ei jaksa olla kiinnostunut niin kympillä lapsen kakoista ja hypyistä ja leluista, mutta usein sitä kuitenkin KATSOO ja välittää katseessaan rakkautta ja hyväksyntää, jota lapsi odottaakin. Ei sitä tarvitse olla mikään curling-äiti tai lastaan palvova otus, vaan ihan tavallinen äiti, joka rakastaa lastaan, on tästä kiinnostunut ja KATSOO useimmiten. Joskus hajamielisesti ja joskus syventyen.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat