Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Ärsyttääkö esim. lasten hankkiminen avoliittoon? Tai huomattavasti ylipainoisen ihmisen haluttomuus laihduttaa? Yksinhuoltajat?

Kommentit (15)

Esim. turha jonkun paskaduunilaisen on valittaa, että inhoaa työtään. Mitäs ei ole opiskellut enempää. Ja nyky-yhteiskunnassa on koko ajan mahdollisuus vaihtaa alaa.



Ärsyttää myös jotkut sairaanhoitajat. Joillakin osastoilla on niiiin tympääntyneitä ja äkäisiä hoitajia, että oksat pois. Miksi pitää jäädä semmoiseen työhön missä ei viihdy???

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

No ehkä tietyn rajan yli menevät itsekkyyden muodot suhteessa lapsiin joskus ärsyttää. Tyyliin en halua edes kokeilla imettämistä.



Mutta noi on lopulta aika pikkujuttuja. Mun puolesta ihmiset saa elää niin kuin haluavat/pystyvät.



tuota epäilystä että avoliitossa nainen joutuu pulaan eron tullessa. Meillä ainakin minä (äiti) olen asunnon omistaja. Tuskin olen ainoa.

Silloin, kun sitä yritetään tunkea muittenkin ihmisten elämään a' la Päivi Räsänen, homovastaisuus raamatun perusteella jne.



Omassa kodissaan kukin saa olla ihan niin hihhuli kuin haluaa, mutta politiikkaan sitä ei pidä sotkea eikä muita ihmisiä sortaa oman harhaisen elämän takia.

Enkä tarkoita nyt esim. masennukseen liittyvää aloitekyvyttömyyttä.

Ihmettelen ihmisiä, jotka takertuvat epätyydyttävään elämäänsä aikomattakaan tehdä itse mitään sen muuttamiseksi.



Tähän liittyen tulee ensimmäisenä mieleen rahapulasta kärsivät ihmiset. Olen pienituloinen, mutta elän silti taloudellisesti tyydyttävää elämää. Koska pidän työstäni, en halua vaihtaa sitä. Omilla kulutustottumuksillaan voi vaikuttaa rahatilanteeseensa. En pihiste, mutta vältän ostamasta mitään turhaa. Turhaksi luen esim saunakaljat, alkoholin, karkit, valmiit leivonnaiset jne. jne. Jos haluan jotain, säästän, enkä ota kulutusluottoa. Onneksi mies on samanlainen, siksi yhteielo on rahan kannalta sopuisaa.



Toinen ällistyttävä asia on kiire. Miten ihmisillä voi aina olla nin helkutinmoinen kiire!? Nykyaikana on paljon elämää helpottavia systeemejä saada arkensa sujuvammaksi, mutta aika on kortilla. MIelestäni kyse on huonosta organisoinnista, ei osata erottaa olellista epäoleellisesta. OLen repinyt elämästäni kaiken turhan pois, en esim. harrasta mitään, mistä en voi kotoani käsin tehdä. Luen, kirjoitan ja juoksen lähimaastossa, meillä käy paljon vieraita ja itse kyläillään.



Ennakoin tulevan viikkoni tapahtumat kalenterin avulla, varaan lasten vaattet ja varavaatteet viikoksi etenpäin, siivoan ja teen ruuat kerralla jättiannoksina, ettei aina tarvitse keittiössä turata. En siis tärvää aikaani suunnitteluun ja " pitäis tehdä" - elämään. Koskaan ei tule parempaa hetkeä kuin juuri nyt hoitaa joku arkeen, elämään kuuluva asia.



Kolmanneksi ihmettelen, miten ihmiset ovat välinpitämättömiä painonsa suhteen. En tarkoita ulkonköä jms. vaan ylipainoon liittyvää terveysriskiä. Läski on terveysriski, näin brutaalisti sanottuna. Parikymmppisenä lihat on vielä helppo kantaa, mutta myöhemmin lasku on suuri sekä yhteikunnan että yksilön kannalta.



Ainoastaan jos valinnoillaan aiheuttaa pahaa muille niin silloin ehkä voisi miettiä.

No tietysti sekin jos jonkun elämän sisältö on jauhaa paskaa muista..sellainen ärsyttää.



Miksi ketään häiritsisi muiden avoliitot tai yksinhuoltajuus. Eihän ulkopuolinen ihminen edes tiedä syitä toisen ihmisen elämäntilanteeseen.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat