Vierailija

Minne muuttivat jne. Syksyllä tulee pommista viisi vuotta.

Kommentit (19)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Käsittämätöntä ettei vanhemmille missään vaiheessa selvinnyt mitä poika puuhailee tai mitä tämän päässä liikkuu. Tuli kyllä surullinen olo, siinä oli ihminen vailla yhtä ainutta ystävää, en osaa edes kuvitella millaista olisi ollut lapsuus ja nuoruus ilman yhtään kaveria...

Asiaan on kai aika vaikea puuttua varsinkin jos lapsi itse kieltää ongelman. Petrin isän kirjassahan luki kaikkea, että vanhemmat ainakin vähän olivat yrittäneet saada Petriä sosiaalisemmaksi eli sanoneet, että menisit mukaan koulun juttuihin jne. Eikä Petrikään edes sieltä pahimmasta päästä ollut, hänhän kuitenkin harrasti koripalloa ja oli kesätöissä, sai heti opiskelupaikan lukion jälkeen eli hänenkin elämänsä oli " päällisin" puolin kunnossa. Petri pärjäsi työssään (asiakaspalvelussa) hyvin, valitettavasti jotkut ihmiset ovat sellaisia, että heihin on vaikea tutustua ennen kuin " jää sulaa" , Petrilläkin oli kirjan mukaan satunnaisia ystäviä noin 12 ikävuoteen asti, yläasteella ei enää yhtään.

Vierailija:

Lainaus:


Stellako se oli se kakkonen?

Jos, niin ootko Kvl:sta? Nyt kun on hiljaisempaa, niin viitin kysyä...

JOs et, niin sori vaan =)




jolle ostettiin koira tapauksen jälkeen, kai ihan normaalia elämää elävät tai ainakin yrittävät. Onhan heillä kuitenkin toinen lapsi, joka tosin nyt taitaa olla jo parikymppinen. Tämä pikkusiskohan on Petrin täydellinen vastakohta, sosiaalinen, paljon kavereita. Tämäkin lukee siis siinä kirjassa " Petrin matka Myyrmanniin" .

Onneksi omille lapsille eikä itselle käynyt kuinkaan, vaikka oltiin ihan siinä vieressä Mäkkärissä (Hesarin piirroksen mukaan juuri tuo alue jäi vähemmille hauleille, ilmeisesti pommimiehen suunnasta seisoa).



Yhtään en tunne sääliä tai myötätuntoa pommiäijää tai sen perhettä kohtaan. Sitä vastoin paljonkin kaikkia menehtyneitä ja loukkaantuneita kohtaan.

Mitähän sillekin perheelle kuuluu, joka joutui asumaan sairaalassa pitkälle yli puoli vuotta ja jonka äiti joutui pyörätuoliin loppuelämäksi?

Exäni huikkasi, että tvssä puhuttiin jostain pommista mikä oli räjähtänyt suomessa ostoskeskuksessa. Kauheella kiireellä soittelemaan kotiin, että missä ja mitä on tapahtunut.

Vierailija:

Lainaus:


Yhtään en tunne sääliä tai myötätuntoa pommiäijää tai sen perhettä kohtaan. Sitä vastoin paljonkin kaikkia menehtyneitä ja loukkaantuneita kohtaan.




* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat