Seuraa 

Oletteko koskaan miettineet, että jos teille tapahtuisi jotain ja pitäisi valita kumpi jäisi henkiin äiti vai lapsi? Niin kumpi?

Meillä käytiin tämä keskustelu äskettäin ja oltiin samaa mieltä siitä, että synnytyksessä se olisi äiti, joka jäisi henkiin, mutta muussa tapauksessa olin sitä mieltä, että lapsi ja mies sitä mieltä, että äiti. Entä sitten kun lapsi pelastuisi, huoltajuushan jäisi isälle (jos ajatellaan, että äidille tapahtuisi jtn) MUTTA Äiti haluaisikin lapsen huoltajuuden siskollensa, sisko kasvattaisi perheensä kanssa lapsen. Äiti tahtoisi, että lapsella tuttu PERHE kuin VIERAS ÄITI.. Niin miten sitten? Isä loukkaantu tästä, mutta.. Tyttö ollut jotenkin aina äidin tyttö ja viihtynyt vieraiden kanssa paremmin kuin isänsä, silloin kuin muita paikalla..(kysymys jää hieman kesken, mutta en tiedä miten tämän kysyisi loppuun, toiv osaatte vastata kuitenkin)



Terv. Mietinkö tyhmiä?

Kommentit (2)

tarkoitatko siis, että jos sinä kuolisit, haluaisit että siskosi kasvattaa lapsenne, eikä oma miehesi ja lapsen isä? Kuulostaa minusta aika omituiselta - onko isällä perheessänne ihan statistin osa?



En kyllä edes usko, että äiti voisi millään " testamentilla" mitätöidä isän (ja siis lapsen laillisen huoltajan) oikeuden kasvattaa lapsensa. Siskon perhe voi toki olla läheinen, mutta se olisi silti lapselle aivan uusi perhe. Oma isä on sentään omaa perhettä, ja olisi aika hurjaa viedä juuri äitinsä menettäneeltä lapselta se ainoa, mikä hänellä on jäljellä - oma isä! Sitä ei taitaisi siskon perhe ihan äkkiä pystyä korvaamaan.



Eniten särähti korvaan tuo " vieras äiti" . Pohjimmiltaan tässä on ilmeisesti siis kyse *hieman* ennenaikaisesta mustasukkaisuudesta, vai mitä? Että sinun kuoltuasi miehesi voisikin löytää uuden naisen, joka muitta mutkitta ryhtyisi lapsellesi uudeksi äidiksi? Ja siksi kaukaa viisaana sijoittaisit lapsesi mieluummin siskon perheeseen, ettei kukaan tuntematon vain vie sinun paikkaasi.



Anna nyt miehellesi vähän enemmän tunnustusta! Hän on sentään valinnut sinut puolisokseen - tuskinpa hän ihan hirveän kamalaa valintaa tekisi toisellakaan kerralla! Eivätkä kaikki uudet puolisot ole väen vängällä ryhtymässä lapsille uusiksi äideiksi, ainakaan lasten itsensä tahdon vastaisesti.



Mitäpä jos se olisikin miehesi, joka kuolisi? Et sitten varmaan voisi itsekään koskaan, vuosienkaan päästä, ajatella löytäväsi uutta puolisoa, kun hänestähän tulisi sitten lapselle " vieras isä" . Nuo äidintyttö-isäntyttö-jutut muuten vaihtelevat kausittain, vähän kasvettuaan tyttö voikin olla kovasti isänsä perään. Toivottavasti et ole silloin miehellesi suosiosta mustasukkainen!

mutta sitten rupesin miettimääen, että hyvänen aika sentään, jos kysyjä onkin tosissaan.



Et kai ihan tosissasi ole sitä mieltä, että lapsen on parempi olla äidin sisaren perheessä kuin oman isänsä kanssa, jos äiti kuolee? Minulla on erittäin läheiset välit veljeni kanssa, mutta en voisi kuvitellakaan, että toivoisin lapseni joutuvan eroon myös isästä, jos itse kuolisin.



Lapselle molemmat vanhemmat ovat ensiarvoisen tärkeitä! Ja aivan niin kuin joku jo kirjoittikin, niin noilla " äidin tyttö" " isän tyttö" vaiheilla on tapana mennä ohi. Jos lapsesi on nyt " äidin tyttö" niin kohta voi olla niin, että äiti ei kelpaa enää laisinkaan vaan ollaan niiiin " isin tyttöä" että.



Marju

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat