Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Huomasin juuri, että osassa taaperomme ulkovaatteista on PVC:tä (polyvinyylikloridia) :( K.o. muovihan on melkoista myrkkyä.



Meiltä löytyy siis seuraavia vaatteita joissa PVC:tä:

- Rukkan sadetakki, kurahousut ja kurahanskat

- Lassien Suprafill talvihaalari ja kurahanskat



Näissä ei ole PVC:tä:

- Rasavilin peukalopotit

- vanha Superremu-haalari

- vanha Rasavil-haalari

(polyuretaania/polyamidia, joka siis turvallista)



Onko joku muu kiinnittänyt samaan huomiota? Harmittaa nuo sadevaatteet ja talvihaalari. Mistäköhän löytyisi sadevaatteita/kurahousut ilman PVC:tä?

Kommentit (7)

Ja ei, ei tietenkään ollut kyseessä aprillipila.



Pehmeä PVC on kai kielletty täysin alle kolmevuotiaiden leluissa, koska niistä liukenee ftalaatteja, ns. hormonihäiritsijöitä joiden epäillään myös aiheuttavan syöpää. Vuosikkaallani kutiaa ikenet sen verran, että en ihmettelisi jos kurahanskakin olisi välillä suussa pureksittavana.



Ja vaikka ei pureskelisikaan, niin itse ainakin haluan mieluummin kotiini haitta-aineettomia vaatteita. Jokainenhan päättää itse minkälaisen kemikaalikuormituksen haluaa lapselleen ja kotiinsa. Itse en myöskään haluaisi pitää vaatteita joista tulee käytön jälkeen ongelmajätettä!



PVC:tä on ehkä myös myrkytöntä versiota (jossa ei esim. DEHP pehmitintä), mutta en uskoisi sokeasti, että kaikki Suomessa myytävä PVC on tämäntyyppistä. Varsinkaan, jos vaatteessa ei lue suurin kirjaimin " myrkytön" tms. :)



Täällä http://www.yle.fi/pallohallussa/vasen/160105_1.html voi lukea hiukan PVC-ongelmasta Suomen terveydenhuollossa.



Kuluttajavirasto http://www.kuluttajavirasto.fi/user_nf/default.asp?id=9065&site=34&tmf=7... kirjoittaa ftalaateista lasten leluissa.



Ftalaatteja löytyy myös mm. painatuksista lasten vaatteissa.

Kuuntelin avoimessa päiväkodissa keskustelua tästä. En vain ehtinyt ihan päästä perille perusteluista, koska pikkuseuralaiset pitivät vauhdissa :D Mitenkähän tosissaan tällainen pitäisi ottaa? Enpä ole tuolla silmällä tuoteselostuksia lukenut. Jotkut ainakin tuntuivat välttelevän juuri lassien haalareita tuosta syystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Viitaten tuohon Pallo hallussa-ohjelmaan (jolla joskus on pallo hukassa, jos minulta ja muilta luonnontieellisen koulutuksen saaneilta kysytään).

Ftalaatit ovatkin kiehtova aihe. Niihin on törmännyt jokainen ympäristönäytteiden kanssa puuhannut.



JOs nyt ajatellaan kurahanskaa suussa:

Siinä on aika iso pH-ero, onko muoviletku tai kurahanska suussa ( syljen pH neutraali) vai onko se mahalaukussa (voimakas happoympäristö), joten jälkimmäisessä tilanteessa liukenee enemmän. Siitähän siinä ohjelmassa kai puhuttiin, sairaalakäytöstä.

Toiseksi, ftalaatit eivät ole yhtenäinen ryhmä, jotkut ovat kiellettyjä kosmetiikassa ja leluissa tai on raja-arvot ja toiset taas on todettu aika haitattomiksi normaaleissa annoksissa. DEHP on tosiaan väistyvä ftalaattiyhdiste, jonka tilalla on alettu käyttää DINP- ja DIDP-muotoja ( kahdella jälkimmäisellä ei spesifisiä lisääntymisvaikutuksia ainakaan ilman jättimäisiä annoksia koe-eläimille). DEHP on ainakin työsuojelussa huomioita, esim. muovimattojen ja muoviseosten valmistusprosessit yms. jolloin pehmentimiä haihtuu työpaikan ilmaan.

Sanottiinko ohjelmassa, että DEPH aiheuttaa ihmisille syöpää? Minä löysin vain tiedon rottien maksaskasvaimesta, sellaisen, jonka muodostuminen ei ole mahdollinen ihmisellä. Mutta en siis ole ftalaatti-spesialisti, ehkä on jokin muu viite jossa se kerrotaan. Lisääntymiseen sillä voi olla vaikutusta, tietysti pitoisuudesta riippuen. Ftalaattien lisäksi vastaavia kemikaaleja on satoja - tuhansia, eikä vaikutusten arviointi ihmiseen ole ollenkaan helppoa. Vastaavia lisääntymiselle mahd. haitallisia tuotteita on mm. hiusvaahdoissa, hiusten väriaineissa, tekstiileissä ja jopa ruokatarvikkeissa.

Joten, ennen kuin luovut kurahanskoista, kannattaa ainakin selvittää, mitä ftalaattia ne sisältävät ja paljonko. Ympäristö- ja prosessinäytteistä nimittäin löytyy lähes aina jotain ftalaattia masaspektrometrillä analysoitaessa, varsinkin jos näyte on ollut esim. muovipullossa tai muuten kosketuksessa muoviin.

Pitoisuus on se tärkeä tieto nykymaailmassa, koska anlyysitekniikka on niin kehittynyttä että pystymme löytämään vaikka kuinka pienen pitoisuuden.

Alaa hyvin kuvaava slogan on se, että puolukoista pystyy määrittämään mitä hyttysmyrkkyä niiden poimija käytti.

Lisäksi en voi olla huomauttamatta, että oikeastaan mikään uudempi ulkoiluvaatemateriaali ei taida nykyään olla täysin kierrätys- ja polttokelpoinen, sillä niissä on Gore-tex - tyyppinen kalvo tai ainakin pinnassa on teflonia tai muuta viimeistelyainetta.

Niin ja sairaaloiden jätevedet menevät samaan putkistoon kuin muidenkin, vaikka sytostaatit ja monet muut lääke- ja puhdistusaineet eivät tosiaan kuuluisi luonnonkiertoon. Tällä tarkoitan ,että osalla potilaista WC-tuotoksetkin pitäisi kai toimittaa ongelmajätteeksi, tuskin ne kaikki solumyrkyt ja hormoniyhdisteet yms. pilkkoutuvat elimistössä.

Itämeren ympäristönäytteistä löytyy kasvavia määriä samoja hormoniyhdisteitä ja niiden eri hajoamismuotoja kuin e-pillereistä ja ehkäisyvälineistä, että silleen.



Hysteria on aina vaarallista. Yksinkertaistan vielä hiukan tätä vaaraa.



Kotona on lukematon määrä PVC-muovisia tuotteita.



Seuraavat tulee heittää välittömästi ongelmajätteisiin tai ainakin tarkastaa valmistajalta kaikkien materiaalit:



Muoviset lattia- ja seinäpinnoitteet

Vesi- ja puutarhaletkut, joita tulee juomavettä

Pura talo ja poista muoviset viemäriputket

Muovitetut pöytäliinat ja tabletit

Syöttötuolin pehmuste

Muovitettu frotee lapsen sängystä

syöttötuolin pehmuste ja hoitolalusta hoitopöydältä

Suurin osa kirjoista, kaikki mapit ja useimmat vihot

Suihkuverhot

vanha sohvakalusto, jonka tausta on keinonahkaa

retrokalusteet, jotka sait mummolta

pehmeät kulhot ja aterimet (erityisesti salaatti ja leivonta-astiat)

keinonahkainen käsilaukku, sekä pehmeät matkalaukaut

sen vanhan isoisän taksimersun penkit

elintarvikerekan pressut ja koko olutteltta kylältä

saappaat ja rantatossut





Anteeksi lievä sarkasmi, mutta vahva tunne tulee, että määrättyjen ohjelmien tekijöillä on vain tarkoituksena lietsoa pelkoa ja saattaa ihmiset käyttämään yhä enemmän mielenterveyspalveluja.



Tavallaan hyvä, että ongelmiin puututaan, mutta pitäisi antaa järkevää tietoa ja ohjausta.
















Eli ennen kuin ottaisin kurahanskat käyttöön pyrkisin selvittämään mitä se sisältävät. Better safe than sorry jne.



siha:

Lainaus:


Joten, ennen kuin luovut kurahanskoista, kannattaa ainakin selvittää, mitä ftalaattia ne sisältävät ja paljonko.




Oliko tämä ap:n aloitus aprillipila????

Toivon totisesti, että oli.

Siltä varalta, että joku oikeasti hermoistui, niin tässä tietoja



PVC lyhenne polyvinyylikloridista, kyllä.

Sitä käytetään sadeasusteiden valmistamisessa, kyllä.

Se ei ole myrkyllistä sadeasuna. Se mistä ap. on huolissaan, koskee ko. tuotteiden hävittämistä kun ne muuttuvat jätteeksi.

Siis, älä laita vanhaa sadevaatetta enrgiajätteeseen, äläkä ainakaan polta sitä takassa, saunanuunissa tai leivinuunissa.

Luulen, että sadetakkien polttaminen ei ole kovin yleinen tapa, hyvä niin.

Lisäksi kannattaisi miettiä uudelleen, jos poltat esim. ruokasuolaa ja muuta ruokajätettä sisältävää jätettä kotona, siinä muodostuu kaikenlaista ei-niin-kivaa, koska poltto-olosuhteet kotioloissa eivät ole kovin optimaaliset.

Kuuntelen kylläkin näissä asioissa lähipiirin kemianalan yrittäjiä ja materiaaliopin professoria, jotka välttävät pvc-tuotteita lastensa lähellä.



Itämeri-viittausta en ymmärtänyt lainkaan. Eikö pitäisi olla huolestunut muista kemikaaleista, kun Itämeri on jo niin saastunut? Vai mikä oli pointsi? Kiitos, on tiedossa, että juomavedessämmekin on estrogeeniä ja lääkejäämiä joita ei puhdistamoissa saa pois. Se ei poista huoltani muista kemikaaleista.



Se, että mummon aikaisissa tuotteissa pvc:tä on paljon, ei mielestäni tarkoita että se on vaaratonta. Myöskään se, että pvc:tä on viemäriputkissa ei huolestuta minua yhtä paljon kuin kurahanska taaperoni suussa. Harvemmin taaperoni käy jäkertämässä viemäriputkia, tai saa juomavetensä sitä kautta.



Kertokaa nyt, arvoisat luonnontieteellisen koulutuksen saaneet: miksi EU-komissio on kieltänyt muovinpehmittimet alle kolmivuotiaiden mahdollisesti suuhun pantavissa leluissa? Ja miksi lelu on niin täysin eri asia kuin kurahanska suussa?



Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat