Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija


Meillä 2 keskoskaksosta (ikää 3kk) ja ovat tosi vaativaa sorttia! Päiväunet ovat tosi rikkonaisia. Toisena päivänä toinen saattaa nukkua yht n. 2h pienissä pätkissä ja toinen kitisee 5-10 min välein...Sn lisäksi on esikoinen hoidettavana...



Yöllä nukkuu onneksi vähän paremmin mutta päivällä ei tunnu olevan yhtiäkään selkeitä pitkiä päikkäreitä, niin että molemmat nukkuisiva kitisemättä ja itse voisi hengähtää. Illemmalla haluaisivat sitten vetää pidemmät " päikkärit" mutta herätetään ne ettei ihan yöhön tarttis valvoa...

Syöminenkin on usein taistelua ja puklailu kuuluu asiaan vähintään joka toisella syötöllä. Neuvolan mukaan kuitenkin kasvavat ok.



Välillä tuntuu että koko päivä menee vauvoja hyssytellessä, eikä mitään muuta ehdi tekemään. Kun vauvat ei itke, niin kuulee kokoajan harhoja, että " nyt joku itkee"



Onko jollain kokemusta vaativasta vauvasta, miten selvisitte noin henkisesti lähinnä?

Kommentit (23)

Nyt jälkikäteen voi sanoa, et se vauva-ajan vaativuus johtui luonteesta. On edelleen ärettömän kärsimätön, ns toiminnan ihminen, todella energine ja puuhakas, tuliluontoinen, nopeasti kiihtyvä, mutta myös npeasti leppyvä.



Jaksamista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija:

Lainaus:


Vierailija:

Lainaus:


Nyt jälkikäteen voi sanoa, et se vauva-ajan vaativuus johtui luonteesta. On edelleen ärettömän kärsimätön, ns toiminnan ihminen, todella energine ja puuhakas, tuliluontoinen, nopeasti kiihtyvä, mutta myös npeasti leppyvä.



Jaksamista.







Mies on menossa toukokuun alussa takaisin töihin ja esikoinen menee viitenä päivänä viikossa 6h päivässä 200m päässä sijaitsevaan päiväkotiin.

On ollut aiemminkin päiväkodissa (nyt 3v) ja jäi pois kun vauvat kotiutuivat. On jo nyt ihan innoissaan menossa uuteen päiväkotiin. Ei malta odottaa ;o) Itsellä ei tulisi mieleenkään hoitaa yksin kotona kaksosten lisäksi esikoista päivät pitkät...



Aion kyllä harkita tuota, etten herättäisi vauvoja unilta vaan antaisin nukkua. On vaan se ongelma, että sitten saattavat nukkua jopa puoleen yöhön ja ulkona takapihalla! Tarkoittaa siis sitä, että pitää ite valvoo, kunnes heräävät viimeisiltä " päikkäreiltään" .



Kai tämä viimeistään 18 vuoden päästä alkaa helpottamaan ja osaa ehkä iloitakin täysiillä näistä jälkeläisistään.



- väsynyt monikkoäippä

paremmin ne nukkuvat. Vaikk just siis pelkää tuota, että nukkuvat liika ja uni ei sitten maittaisi...



Lähipiirissä on muutama kaksospari, on kyllä niin rankkaa että yksösvanhemmat ei voi sitä tajuta. Kyseisten lasten vanhemmat eivät muista paljon mitään ekasta 1-1,5 vuodesta, ei kai siinä auta muu kuin vaan koittaa kestää.



Esikoinen osapäivähoitoon voi olla sen esikoisen kannalta hyvä ratkaisu. Ainakin se toinen tuntemani kaksos-äiti oli niin väsynyt ja rikki, että sieltä ei kyllä mitään askartelu/virikkeitä esikoiselle herunut.

Koko ajan menee kuitenkin helpommaksi, kun ikää tulee lisää. Meillä siis vain äiti kelvannut ( on yritetty ja muutkin ovat hoitaneet, seurauksena huutoa ja kantelua.) Vauva nukkui VAIN tissi suussa öisin muutaman kuukauden. Oltiin ihan poikki, kun miehen piti yrittää kiskoa vauvaa irti tissistä ja kun ei se sitten nukkunut, kun sai irti revittyä.



Lääkärin sanoin vauva vaatii vain sen, minkä tarvitsee. Jotkut vain tarvitsevat niin kovin paljon. Eivät itke huvikseen. Ja jos pystyy ajattelemaan niin, että tarvitsevuus ja läheisyys, symbioosi on myös rikkaus.

tyytymätön, nopasti kyllästyvä, hyssyteltävä, tahtova, vastustava, kärttyisä ja vihainen. ainaista huutoa, itkua ja karjuntaa



1-vuotiaana hän oli nopea liikkeissään, kyltymätön, tahtova, aggressiivinen, kova huutamaan ja kiljumaan



2- vuotiaana hän oli taitava, kekseliäs, tahtova, aggressiivinen, periksiantamaton, taisteluhaluinen, karjuva, huutava ja itkeväinen, mutta myös empaattinen ja sosiaalinen



3-´vuotiaana hän oli silmitön tahtoja, karjuja, huutaja, kiljuja, rakastava ja vihaava, empaattinen ja sosiaalinen, mutta itseoikeutettu johtajatyyppi



4- vuotiaana hän karjuu edelleen, rakastaa ja vihaa täysillä



koskaan hän ei ole nukkunut hyvin, eikä nukahtanut itsekseen



Meidän esikoinen oli vaativa omalla tavallaan, nukkui tunnin valvoi tunnin vuorokaudet ympäri ensimmäiset puoli vuotta. Minä onneksi osasin aika pian levätä silloin kun vauvakin, kaksosten kanssa kyllä ihan eri asia.

Mulla on nimittäin sellainen käsitys, että mitä enemmän ja paremmin vauvat nukkuu päivällä niin sitä paremmin nukkuvat myös yöllä.



Ei niiltä oikeasti lopu uni kesken vaikka illalla nukkuisivatkin. Vauvatkaan eivät osaa rauhoittua jos ovat yliväsyneitä.

Esikoinen syntyi myös keskosena. Vaikeuksia oli paljon. Tuo syöminen koitui varsinkin meillä eriyisen hankalaksi. Lapsi lopetti kokonaan syömisen jossain vaiheessa. Tuo nukkuminen kuulostaa tutulta. Meillä ei nukuttu päivällä, mut ei kyllä yölläkään.

Olimme molemmat täysin henkisesti ja fyysisesti uupuneita. Meillä kun ei tuota tukiverkostoa ollut.

Nyt siis kaksoset jo taaperoita. Kuule, vaikka ne kaksoset olis maailman helpoimmat vauvat, niin ne on silti kaksoset. Ja se ON rankkaa se vauva-aika. Mä pärjäsin vauva-ajan muka ok. En valittanut, aattelin vaan että kyllä tämä tästä... Mutta nyt kun lapset on jo isompia niin vasta tajuan että voi hyvä tavaton se oli raskasta!!! Olin koko vuoden ihan zombi! : )

Samoin mies.



Mun pelastus oli vaunuilu. Vauvat nukkuivat ulkona hyvin kun kävelin vaunujen kanssa (ei siis paikallaan). Itse sain liikuntaa ja lapset sai unta. Tämä neuvo ei kyllä ehkä sua auta kun teillä on isompikin lapsi.... Mulla ei luojan kiitos ollut muita hoidettavia vauvojen lisäksi.



Voimia. : )

Tuo pulauttelu on keskosilla normaalia. Me kokeiltin jonkin aikaa refluksilääkkeitä, mut lopetettiin ne kun ei nistä mitään aua ollut. Uskon et tuo teidän pulauttelu on refluksia. Koita syöttää vähemmän yhdellääkertaa ja vaikka useammin. Meillä se auttoi tuohon pulautteluun.

Vierailija:

Lainaus:


Nyt jälkikäteen voi sanoa, et se vauva-ajan vaativuus johtui luonteesta. On edelleen ärettömän kärsimätön, ns toiminnan ihminen, todella energine ja puuhakas, tuliluontoinen, nopeasti kiihtyvä, mutta myös npeasti leppyvä.



Jaksamista.




Meillä nukuttiin juuri tuon 10 min kerrallaan ja kitinä oli päivisin jatkuvaa. Yöaikaan nukuttiin sentään parikin tuntia kerrallaan. Raskasta oli yhdenkin kanssa, mies ei osallistunut juuri ollenkaan. Kun ekat 4 kk oli mennyt, hieman helpotti (vatsavaivat loppuivat). Ajan kanssa helpotti asteittain. Lähti aikaisin liikkeelle ja oli uhkarohkea luonteeltaan, joten liikkuminen alkoi rasittamaan heti 5kk iästä lähtien.



Mietin vaan, että voisiko toi jatkuva puklailu olla merkki allergiasta. Ystävän lapsi pullautteli paljon pienenä ja yli 1v todettiin maitoalleria.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat