Vierailija

Ongelma on se, ettei kummallakaan ole aikaa eikä mahdollisuuksia alkaa kokopäiväiseksi vanhemmaksi lapselle.



Miten tällaisessa tilanteessa huoltajuus sovitaan?

Kommentit (10)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tai sitten muuten lähtisin selvittelemään sitä, mikä johti eroajatuksiin. Mahdollisesti jopa rukoilisin Jumalaa, että Hän selvittäisi, ettei tarvitsisi erota.

Samoin päätätte siitä, onko toinen yh vai onko yhteishuoltajuus. Ja sitten ne tapaamiset. Ei ole olemassa mitään sääntöä, miten ne pitäisi mennä. Eli ihan itse sovitte.



Jos ette saa keskenänne päätettyä, käräjillä ratkotaan.

Useimmat kuitenkin vahvistuttava tekemänsä sopimuksen lastenvalvojalla, koska vain vahvistetun elatussopimuksen pohjalta voi myöhemmin hakea kunnalta elatustukea, jos etävanhempi ei pysty maksamaan sovittua elatusapua. Lastenvalvojat pyrkivät turvaamaan lapsen elatuksen niin, että siitä sovitaan ylipäätään jotakin. Mutta voitte siis sopia niin, että kumpikin elättää lasta luonaan eikä elatusapua makseta - tai sitten jollakin muulla tavalla.



Lastenvalvojat eivät ole kovin tottuneita noin joustaviin asumisjärjestelyihin kuin teidän ja he saattavat yrittää painostaa teitä tekemään jonkin perinteisen sopimuksen, jossa on takrasti määritelty, missä lapsi on milloinkin. Voitte toki tehdä sen ja jättää sitten noudattamatta.



Teillä on luultavasti jo nyt yhteishuoltajuus, sillä se on normaalitilanne. Jos lapsi ei muuta vanhempansa kanssa yhteisestä kodista minnekään niin se koti jää automaattisesti hänen kodikseen ja siinä kodissa asuvasta vanhemmasta lähivanhempi. Näin siitäkään asiasta ei käytännössä tarvitse sopia kirjallisesti mitään.



Niin kauan kuin ette riitele niin voitte tehdä niinkuin haluatte. Mutta heti, jos tulee riitaa, on paperilla olevista sopimuksista hyötyä.

Vierailija:

Lainaus:


Tähän pakolliset päättämiset sitten loppuvatkin. Kaikesta muusta voitte sopia suullisesti keskenänne ja muuttaa järjestelyä ja mieltänne niin usein kuin haluatte - jos se mielestänne on parasta, mitä voitte lapsellenne tarjota.




Meidän työmme on molemmilla tosiaan sellainen, että on vähän hankalaa kummankaan olla kokoaikaisesti se lähivanhempi.



Mä aattelin ottaa vielä au-pairin, niin lapsella on koko ajan joku aikuinen.



Kiitos :-)



ap

Vierailija:

Lainaus:


Samoin päätätte siitä, onko toinen yh vai onko yhteishuoltajuus. Ja sitten ne tapaamiset. Ei ole olemassa mitään sääntöä, miten ne pitäisi mennä. Eli ihan itse sovitte.



Jos ette saa keskenänne päätettyä, käräjillä ratkotaan.




Voiko huoltajuuden sopia niin, ettei siitä ole mitään paperilla? Eli lasta hoitaisi se, jolla on aikaa tai sitten lastenhoitaja?



Meillä kummallakin on sellaiset aikataulut, ettei niitä tiedä kauheasti etukäteen.



ap

Lapsen huoltajuudesta on pakko olla päätös. Teidän tapauksessanne yhteishuoltajuus on varmaan aika luonnollinen, kun aiotte molemmat olla edelleen mukana lapsen elämässä.



Sitten teidän on pakko päättää, kumman luona lapsi on kirjoilla eli kumpi on virallisesti " lähivanhempi" .



Tähän pakolliset päättämiset sitten loppuvatkin. Kaikesta muusta voitte sopia suullisesti keskenänne ja muuttaa järjestelyä ja mieltänne niin usein kuin haluatte - jos se mielestänne on parasta, mitä voitte lapsellenne tarjota.



Yhteishuollossa oleva lapsi voi asua kumman luona tahansa sellaisissa jaksoissa, kuin vanhemmat katsovat parhaaksi. Vanhemmat voivat myös elättää lasta siten kuin haluavat, kunhan lapsi saa riittävän elannon. Elannolla tarkoitetaan asian taloudellista ulottuvuutta. Elatusapuja ei ole mikään pakko maksaa kummankaan, jos lapsen elatus on turvattu muuten. Jos esim. hän on suht. yhtä paljon molempien luona niin elatusavussa ei ole mieltä. Lähivanhemmaksi suostunut saa joka tapauksessa lapsilisän.



* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat