Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Mua huolestuttaa (ja pännii) muutama asia:



1.Vauva ei syö kunnolla. Ottaa muutaman lusikallisen, sitten kieltäytyy. Ei auta viihdyttäminen, ei mikään. Ja ei juurikaan ole kiinni siitä mitä tarjoaa. Anoppi juuri kehui kuinka hyvin vauva syö, miksi ei sitten mun syöttämänä?? Syö 6 ateriaa päivässä, noin ½dl/krt, max 1dl/krt. Joka aterian päätteeksi tissimaitoa. Sitä juo kohtuullisen hyvin.

Ei ole koskaan syönyt suuria määriä mutta nyt vieläkin vähemmän.



2. Heräilee yöllä usein. Ei meillä koskaan ole nukuttu öitä mutta nyt on selkeästi enemmän yöheräilyjä. Unikoulua en voi pitää kun neuvolan ohjeen mukaan vauva tarvii yölläkin maitoa kun paino ei nouse.



3. Kitisee enemmän kuin ennen. Jatkuvasti roikkuu jalassa, haluaa syliin. Sitten ei kuitenkaan viihdy sylissäkään. Vihaa pukemista, riisumista, vaipanvaihtoa, syömistä (maissinaksuja tykkää syödä), ulkoilua.





Hampaita ei ole, on ehkä tulossa. Kipeä ei ole, korvat tarkistutettiin juuri tänään. Voiko hampaiden tulo vaikuttaa näin paljon?

Auttakaa nyt jotenkin. Tuntuu että päivät on yhtä kitinää..

Kommentit (5)

Poika täyttää pääsiäisenä 9kk ja " oireet" just samat ku teillä! Roikkuu lahkeessa ja jos lähtee toiseen huoneeseen tulee karjuen perässä. Öitä ei ole koskaan nukkunutkaan hyvin ja pitää monesti yössä, joskus jopa tunnin välein käydä kippaamassa takaisin makuuasentoon. Yösyönnit olen saanut vähennettyä yhteen tai joskus kahteen, imetyksen lopetin äskettäin. Ruoka ei meinaa kelvata millään, maitoa kyllä jois litratolkulla. Ja meilläkin anoppi sanoi että hyvinhän se syö!! Mutta ei minun syöttämänä. Outoa ja aika stressaavaa....

Koittakaa jaksaa!!! :) Kai se joskus menee ohi....

Poika on 8 ja puoli kuukautta vanha ja käyttäytyy ihan samanlailla kuin kirjoitit! Alkuun laitoin sen hampaan piikkiin, tuli juuri ensimmäinen hammas alaleukaan, mutta sama meno jatkuu yhä. Kai se on sitä eroahdistusta.

Isin kanssa viihtyy lattialla ilman mutinoita, mutta jos äiti tulee samaan huoneeseen, ei olekaan enää kivaa, vaan pitää päästä syliin. Isin syöttämänä ruoka menee hienosti, mutta äidin kanssa ensin menee muutama hienosti, sitten pitää alkaa riehumaan ja lopulta ei mene millään enää lusikallistakaan. Ennen syötiin suuria lautasellisia ihan heittämällä, nykyään hyvä jos puolet menee.

Yöt onneksi menee vielä suhteellisen hyvin. Ei herää kuin kerran tai kaksi. *koputtaa puuta*



Shayen ja muru 8,5kk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuulostaa siltä että teillä asuu meidän neidin kaksoiskappale! Syöminen on tosi huonoa, ennen meni möykkyisetkin soseet ja nyt kaivetaan käsillä kaikki klimpit ulos tai pulautetaan kunnon satsi jos joku murunen eksyy kurkkuun. Viime yönä taisin käydä ainakin 10 kertaa laskemassa neidin pystyasennosta alas, ja päivisin tosiaan roikutaan lahkeessa ja pyydetään syliin, jossa sitten alkaa heti venkoilu. Jos kävelen huoneen toiselle laidalle, neiti konttaa karjuen perässä. Pukeminen sujuu hirveän huudon vallassa ja myös vaipanvaihto.



Mitään neuvoja mulla ei ole mutta ehkä tää auttaa että muillakin on samaa. Kun vain joku keksisi mitä tää on...ainakin eroahdistusta kyllä mutta mistä tuo syömisen huonontuminen johtuu?


Meidän 8-kuinen on ihan samanlainen ja eroahdistukseksi minä sen olen käsittänyt. Kaikki mikä ennen sujui, ei suju enää. Ennen upposi ruoka, eipä uppoa enää.Perässä konttailee ja sylkkyyn haluaa paljon. Liikuttavaa, mutta toivompa totisesti että ei kestä enää kovin kauan :)

samalta kun meillä joku kuukausi sitten. Meillä auttoi kun vähensin imetystä vähitellen. Tai en tiedä onko se ainoa tekijä mutta sen myötä poikakin on rauhoittunut. Yöt samaten. Tissitellään enää aamulla ja nukkumaan käydessä. Poika nyt 9,5kk.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat