Seuraa 


Meni sitte pitkälti tämän vuorokauden puolelle ni pistetäämpä nyt sit uusi pino pystyyn. :)



Äskettäin kävin vielä pissittämässä koiran ulkona, ihanan raikas ilma, enkä meinanut malttaa sisälle tulla kun katselin taivaalle tähtiä ja kuuta... Rusakko loikki ihan vierestä - eipä ne täällä välitä koirista mitään.



UUSI TAITO; Meillä opittiin tänään (siis eilen) istua töpöttämään lattialla!!! Kovin pitkään ei jakseta vielä istua, mutta hienosti kannattelee itseään jonkin aikaa. Vieläkään ei ryömitä eikä kontata. Ainoastaan toteutetaan sitä tehokasta kierimispyörimistekniikkaa, jonka avulla siirrytään metrejä. Isin johdot ja piuhat sekä tuolien jalat ja niiden siirtely edelleen on kivointa puuhaa.



Ostimme viikonloppuna Geutherin Family syöttötuolin. Tosi tyytyväisiä ollaan. Tripptrappi ois ollu toinen vaihtoehto, mutta tuossa oli korkeampi selkänoja sekä kätevä irroitettava liikutettava pöytälevy ja " turvavyö" . Tosi tukeva ja kestävän oloinen, siitä ei pääse nousemaan ja pysyy samoin, kun tripptrappkin hyvin pystyssä. Lisäksi ostimme Britaxin turvaistuimen siinä samalla.



Ikarus taisi aloittaa HUHUILEMAAN jatkampa tästä ketä mieleen tulee, et siinä pinossa ei ois ollut viime aikoina.. ainakin TUULI72 ja LILLI76 ja TEIPPI tuli mieleeni...



Pistämpä (PEEVELIN ILOKSI) ;) tähän vielä GALLUPPIA, että kuin moni eloinen vauva osaa jo istua ilman tukea?



Iloista päivää kaikille! Nyt pääsen nukkumaan tästä itsekin viimein..



Villa ja maailman sulosin istuva kaljupää :):):)

Sivut

Kommentit (66)


Täällä kun on puhuttu siitä puistossa näkemisestä toukokuussa niin jos on hyvä ilma, sopisiko sellainen, että tavattaisi



TÄSSÄ Martinlaakson lähellä ISOSSA, kivassa PUISTOSSA, josta löytyy mm. minigolfrata ja paaaaljon nurmikkoalueita, siltoja ym. kaunista???



Paikkaan on helppo tulla vaikkapa junalla ja autolla. Junalla tullessa Helsingistä päin voi jäädä jo Louhelassa pois. Voin vaikka tulla asemalle vastaan ;) Laitan linkin mistä näkee tämän puistoalueen... jos onnistun...



http://www.keltaisetsivut.fi/cgi-bin/gwi679/gSks/gwx/?todo=scale&todo2=s...



Jos ei ole hyvä ilma niin minäkin kannatan vaihteeksi tuota JUMBOA.

Meillä sairastelu jatkuu edelleen...Uskomattoman pitkä tauti tällä esikoisella. Lounaaksi meni tänään kokonainen lihapulla! Kiukkunen on kun ampiainen ja mikään ei kiinnosta raasua. Lautapelinkin sain pelata itekseni niin, että heitin molempien vuorolla. Nyt on sitte lääkäriin meno tänään, ei tätä voi enää kauaa jatkua. Pakkohan neiti on saada syömään ja kuntoon. Luulen kuitenkin, että lääkäri kuuntelee ja toteaa että no joo, noi virukset on pitkiä tauteja ja voi pitää lämpöä viikonkin. No, onneks on vakuutus josta saa rahat takas.



Että pää on aika tyhjä ja ketuttaa ihan törkeesti. Meidän poitsu meni vielä polttamaan sormensa halogeenilamppuun ja siihen tuli valtava vesikello joka sitte puhkesi - ja se on tosi kipeä nyt kun on paljasta ihoa näkyvissä. Kaikkee sitä sattuu ja vielä ihan valvovan silmän alla.



Tsempit pia sairasteluun, toivottavasti teillä helpottaa nopeasti!!



Meillä kävi reilu kymmenen virpojaa - mietin hetken että laitanko oveen kyltin: Noroa, varokaa! Mutta päädyttiin sitte kuitenkin antamaan namuja kun ei nyt olla kukaan oksenneltu enää aikoihin.



Jumboo ei oo varmaan sen takia laitettu tapaamispaikaksi kun on kuitenkin kaukana keskustasta. Samaten kai kun ei oo tavattu vielä esim. Sellossa. Helsinki on varmaan kaikille kompromissi.



Parisuhde - olispa muuten ihanaa kun olis semmoset isovanhemmat tässä lähellä jotka mielellään auttais ja olis lasten kanssa. Kauempana olis, nekin tulee jos on isompaa menoa. Lähempänä olevalla on aina muuta menoa....eipä olla sitte häntä enää pyydetty grrrrrrrrrr.



Mantse, toivottavasti on vaan jotain " hälinää" . Meidänkin esikoinen vietiin jo sairaalassa ultraan kun kuului jotain suhinaa, mutta se osoittautui vaan hälinäksi. Eli hyvä että tutkivat tarkkaan!



Meillä muuten pojan suurinta hupia on erilaisten aikakauslehtien rypistely ja raapiminen;)



Papuna









Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillä taitaa käydä aurinkolasien kanssa samalla lailla, että heittää ne menemään kun silmä välttää! Pitää olla joku nauha siellä takana...Kun tuo heittää kaikki lelunsakin kaaressa ja tuttia saa aina metsästää vaikka mistä! Kauas se jaksaakin noita viskellä! Ettei vain mene heti kalliit lasit rikki sen vuoksi. Mutta pitää yrittää! Kiitos noista ratas vinkeistä. Pitääkin heti viikonloppuna mennä kokeilemaan miten tuo ratasosta yhdistelmissä toimii ja miten laittaisin pehmusteen. Ei viitsisi tehdä reikiä makuupussiin tai fleeceen, mutta ehkä se toimisi kuitenkin niin paremmin!



Nyt poika nukkuu pienet iltaunet. Taidan tehdä hedelmäsalaattia iltapalaksi!



Palaillaan...



T: Pia ja Patrik

Kylläpä on..on ollut keskustelua, pinot olen kyllä lukenut mutta Oikeesti!! Rupesipa päähän ottamaan tämmönen.HUH! Naiset!



Ja se siitä..

Mulla on tullut pakostakin taukoa, veljen oikeudenkäynti, hevoset, tuo pieni poikanen ja tämä suuri kaaos täällä tontilla ovat verottaneet tätä nettielämää..ja ehkä ihan hyväkin.



Eilen saatiin piha siivottua, elukat (siis koko lauma) on suht kevät kunnossa, kopuka täytyy raspata ja koirat madottaa, mutta muuten ovat kunnossa.



Eemeli on alkanut syömään, ja voi taivas kyllä se nyt syökin!Minä olen vain NIIN ONNETON TEKEMÄÄN LIHA JA ETENKIN KALASOSEITA, että pitkälti purkki linjalla ollaan. Jos jollakulla on pomminvarma kalasose RESEPTI niin olisin tosi tyytyväinen..



Ei istuta (paitsi syöttiksessä ja keinussa pikkupätkiä), ei ryömitä..ei oikeastaan mitään:) Kauheasti juttelee, ja omaa tahtoa löytyy pelottavan paljon..Yöt menee miten menee..Joskus kierii paikasta toiseen..



EROAHDISTUS meinaa vähän eemeliä häiritä, tosi tarkkaan katsoo missä äiti/iskä menee, mutta ei vielä varsinaista meteliä nosta vaikkei heti ottaisi syliin/jos joutuu (tai siis pääsee) ihan vieraaseen syliin..



Siinä kai ne..

sitten SHOPPAILUT! Mie ostaa täräytin Gracon rattaat (miusta aivan ihanan värisetkin..:) niin hintaan 69e! ja samalla reissulla ostin emman syöttiksen (siis TripTrap kopion) ja nyt olen kyllä tosi tyytyväinen että jätin san ökykalliin triptrapin sinne kauppaan, tuo on AINAKIN yhtä hyvä ja hintaa 49e. Lastentarvikkeessa olikin 40vuotis juhlat, ja paljon alennuksia:)



NAISTENVAIVAT alko eilen ja tosiaan melkein lorina käy! kaikki paikat on ihan sikakipeet, eikä ruokakaan maistu (tosin se on kyllä ihan hyväkin...:P) Syvältä, minun ei ollut niitä yhtään ikävä.



Sitten mie olen perustanu itelleni kirjaston! meillä on yks huone ollu vailla käyttötarkoitusta, niin sinne ostin 5 kirjahyllyä ja nojatuolin (juu, tili näytttää nyt -0e!..) ja ihan onneni kukkuloilla olen nyt kun kaikki kirjat on samassa paikassa..Ollaan jo eemelin kanssa otettu päivärutiinikisi hakea aina ennen toisia päikkäreitä joku kirja mukaan, jonka sitten luen ääneen eemelin torkkuessa. Iltaisin meillä luetaan aina pätkä Narniaa. Kirjat on mulle aina ollu tosi tärkeitä, ja tykkään lukea.



Nyt en enää pysty syvemmälti omaa napaa kaivelemaan (rupee jo tuntumaan ilkeältä:). Joten voimia ja halirutistuksia ja uni- ja paranemissäteitä täällä jaossa kaikille tasapuolisesti, hakee ken kokee tarvitsevansa!:)



Loistavaa viikon alkua koko eloisten köörille!

Keru, Eemeli ja eläinlauma iloinen!

Joo, kiva ku sä oot kans täältä päin ja tiedät tuon ihanan puiston. :) Eväsretki kuulostaa ihanalta! Suunnitella jollekin aurinkoiselle päivälle sinne tapaaminen! Pistä mailia mulle villainen @ gmail piste com , niin voidaan suunnitella sitä eväsretkeä! Täällä meitä asuu ilmeisesti muutamia.. Onko muitakin ?



PINO ON PYSTYSSÄ NIISTÄ JUMBOTREFFEISTÄ, KAIKKI MUKAAN ja laittamaan kommenttia aikatauluista!



Palaan myöhemmin lukemaan pinon tarkemmin.. nyt kiire...



Villa

Näköjään vakiintunut meikäläisellä tämä illalla pinoutuminen samalla kun odotan lasten nukahtamista:) Päivällä olikin taas kaikenlaista puuhaa, mieleisintä kyllä tässä päivässä aamupäivä kun käytiin pojan kanssa SHOP-PAI-LE-MAS-SA! Ostin uuden kevättakin, paidan, farkut, olkalaukun ja huivin sekä näihin sopivan kaulakorun, kengät jäi ostamati kun Elmeri jo hermostu kierteleen. Mutta kyllä mää nautin kun sai melko rauhassa katella ja pähkäillä, poika rattaissa vähän känisi mut ei pahasti. Nimittäin en edes muista millon olisin viimeks ostellu ITELLENI vaatteita, ja niin ettei mies ja vilkas 2,5 v hengitä kokoajan niskaan ja hoputa-varmaan sillon ennen tytön syntymää:) Ja vielä kotonakin olin tyytyväinen hankintoihini:D Kyllä välillä on ihanaa olla itsekäs... Ai mutta juu, enhän ollutkaan ihan itsekäs, ostin myös teinipojalleni farkut;) Ja nämä hankinnat kun lähdemme pääsiäisen jälkeisenä viikonloppuna miehen kanssa pienelle minilomalle/parisuhteen kohennusmatkalle.



Tästä sujuvasti aasinsiltaa pitkin PARISUHDEG; Meillä kun tuo mies oli koko alkuvuoden viime perjantaihin asti kurssilla viikot pois kotoa, ja nyt taas kolmen päivän reissulla- tulee pääsiäiseksi kotio, niin pikkusen kaipaa semmosta päivitystä suhteeseen ettei ihan kokonaan unohda että miten sitä puhutaan toisen kanssa muutenkin kun puhelimessa tai lasten huutelujen välissä viikonloppusin. Siksi lähdemmekin kahdestaan sinne matkalle lasten jäädessä isovanhempien hellään hoitoon. Mutta täytyy sanoa että ei paljo ole riidelty kun ei toinen ole kotonakaan ollut, tiedä sitten minkälainen sota syttyy kun jää pidemmäksi aikaa tähän nurkkiin taas pyörimään....:) Saattaa meinaan sitte kolista sarvipäät yhteen jonkun aikaa kun kumpiki ollaan jääräpäisiä härkiä. Mitä taas lapset ovat muuttaneet parisuhdetta, niin koen että pelkästään hitsanneet meitä tiukemmin yhteen.



Vieroituskuulumisia viime yöltä; Samalla kaavalla mentiin kun edellisellä kerralla, poikkeuksena vaan että heräs aamutissille joskus pikkusta ennen seiskaa eikä enää ruvennu nukkumaan. Mut TOSI hyvin on edelleen mennynnä! Eria, saatan tullakkin teille Jaakkoa vierottamaan!;D Kuhan se ei vaan kovasti huuda, eikä pitkään kerralla...



Huh hei, sängyissä on hiljaista joten taidampa lähteä tästä soittamaan miehelleni (siis hoitamaan parisuhdetta;) ja rentoutumaan sohvalle ennen kun menen nukkumaan.



Emppusimppu ja Elmeri pian jo 8 kk!?

Huomenta,



Meidän vauva on tosi kipeä. Nuhaa, yskää, kuumetta, oksentelua ;) Mutta oksennus tulee yskimisestä eli ei vatsatautia nyt kuitenkaan. Ja sitten tietenkin sitä ei oikein nukuta yöllä. Pieni ressukka. Jaksuja muillekin sairastuville jos on muitakin joilla flunssa iskenyt. Mä olen itse onneksi vain väsynyt enkä ollenkaan sairas.



ISTUMISG: No vähän aikaa ehkä jo pysyy, mutta aika nopeasti siitä yleensä muksahtaa johonkin suuntaan.



Mitäs tässä muuta kuin pääsiäisviikkohan tässä alkaa eli perhelomaa tiedossa sitten monille meistä. Onhan se perhelomaa ihan kotonakin.



PARISUHTEESTA oli juttua ja on kyllä pakko sanoa että kyllä se elämä muuttuu kun perheeseen tulee vauva ja kyllä se meillä on aiheuttanut haasteita tässä jossain vaiheessa parisuhteellekin. Ja olen kyllä minäkin vähän aikaa sitten kokenut mieheni olevan hieman tyytymätön oloonsa. Mutta nyt tuntuu taas kaikki menevän hyvin ainakin minun mielestäni ;) ja ei olla riidelty mistään kotitöistä tms tyhmääkään vähään aikaan.



Pia ja tyttö ~8kk

Mä ostin kans eilen ne Julbot Toivolle. Niihin tuli mukaan semmoinen lenksu jonka voi halutessaan kiinnittää jolloin siis pysyvät hyvin päässä. MISS TAhdolle ostin viime perjantaina muistaakseni Sebe merkkiset (en ihan varma ole) ja samanlaisia sovittelin Toivollekin. Niihinkin tulee lenksu jolla ne saa kiinnitettyä pään takaa kiinni. Silloin en vaan raaskinu enää maaliskuun visaan kaksia laseja ostaa =) siksi Toivo sai omansa vasta eilen ja noi julbot oli kivat kans.



Toivolla oli kyllä ne Babybanzit mut meillä kans painoivat silmien väliin punaiset jäljet. Ja tosiaan noi em. lasien lenksut ajaa saman asian sen suhteen et pysyvät päässä. Vähän on tietysti kalliimmat mut on niissä 100% UV suojakin.



Peeveli

pia875: Mä olen hankkinut sellaiset valjaat erikseen jos laitan äp makuupussin rattaisiin. Tai sitten makuupussiin voi tehdä jopa turvavöille aukkoja. Itse olen laittanut vaikka villapeiton pohjalle tai makuupussin riippuen kelistä ja vauvan vaatetuksesta.



Aurinkolasit meillä on hankalat kapineet kun tämä ottaa ne päästään ja heittää menemään. Samalla tavalla yrittää hatuillekin joskus tehdä. Niitä jotain b...b.. laseja kokeilin ja mun mielestä tuli heti sellainen punainen painauma jo kaupassa eli en ostanut. Nyt pidän vaan varjoa lakilla tai kuomulla ja saa riittää se suojaus tällä erää ;)

Voihan nenä FWB:t on kans lähellä sydäntä, itsellä kuitenkin sh, täyttää tässä kuussa jo 10, ollut ihan varsasta asti. Jalat kunnossa, sen sijaan päässä vähän taas tänään vipatti..Eikä niin vähääkään..:) Tarttis vaan itse opetella ratsastamaan, tuntu että vuodessa katosi kaikki johonkin huitsin kuuseen:(

Vuokralainen on issikka ja poninkin (SH) ostin, mutta se tullee vasta syksyllä..Että tällainen klaani meillä:)



Nyt poistuu hän tallin kautta nukkumaan.

Unisäteitä.

keru.

IstumisG: Tyttö oppi istumaan siinä 5,5kk iässä ilman tukea. Mutta ei siis ryömi tahi liiku oikein muutenkaan mihinkään suuntaan. Istuminen on niin kivaa, mitä sitä turhaan lattialla makailemaan.



TAPAAMINEN jumbossa: Siitä vaan järkkäilemään. Me ei kuitenkaan jakseta sinne asti lähteä, matka on jo liian pitkä tällaiselle laiskimukselle kuin minä. Mutta tuskinpa meitä siellä kaivattaisikaan ;)



Mä olen ollut tänään niin saamarin VÄSYNYT! Just tänään olisin niin kaivannut sitä, että mies olisi tullut illaksi kotiin. Aamulla kun se taas pakkasi laukut ja lähti niin se oli jotenkin ihan järjettömän masentava tilanne. Tuntuu, että en jaksaisi pyörittää just tänään tätä arkea yksin.



Tuo tyttö on nyt keksinyt sen, että se nukkuu vain miniunia. Tänäänkin nukkunut vain 2x20 min. Mun on pakko saada se vielä kertaalleen tänään päiväunille, muuten ei tuu elämästä yhtikäs mittään :( Mä en saa mitään kotitöitä tehtyä... Niin no, istunhan nyt tässä, tämänkin ajan olisin voinut käyttää pyykin ripustamiseen tai tiskikoneen tyhjentämiseen. Omaa tyhmyyttä siis oikeastaan.



Kerrankin likka muuten viihtyy itsekseen lattialla kun annoin sille syötäväksi KENGÄN (ja ennen kuin soitatte lastensuojeluun ;) niin kyseessä on isosiskon vanha ensikenkä, vain sisällä käytetty).



PIAn tytölle paranemista ja jos oli muitakin sairaita niin jaksamista kaikille.



ERIA: kuulostipa kamalle teidän viikonloppu. Toivottavasti kaikki on nyt hyvin.



ELO: kiva kuulla taas sinustakin. Jaksamista uhmailevan esikoisen kanssa kamppailuun.



VIRPOJISTA: Meillä täällä ainakin on tapana, että käydään vain ja ainoastaan tuttavien ja lähipiirin ja sukulaisten luona virpomassa. Jo pelkästään virpomisoksien koristelu on oma ohjelmanumero sinällään ja siihen pitää uhrata aikaa ja vaivaa. Ei mitään yhtä höyhentä jossain risussa roikkumassa. Sitten mennään niiden suurella vaivalla valmistettujen oksien kanssa läheisten luokse virpomaan ja viemään hyvää mieltä. Kyseessä ei ole vaan karkkien kerääminen kaikilta aikuisilta. Eli siis jos ja kun ihmettelette, miksei virpojia käy, niin tässä ainakin yksi syy.



Kai se on sitten se tiskikone vaan tyhjennettävä. Ei se itsestäänkään näytä sujuvan.



Jamssa + tytsy 7,5kk

Onpas nätti sää ulkona jälleen kerran. Ei vaan ilmeisesti näytä jatkuvan. Eikös ne tänne eteläänkin luvanneet melkein pakkasta ja vesi-/lumisadetta?? Kääk, mitä mun ulkona oleville kevätkukille nyt käy. Tulppaanit varmaan ainakin paleltuu.



Mistäs täällä nyt onkaan käyty keskusteluja, oli pitkä tuo viikonlopun pino...



ISTUMINEN. Meillä istutaan jo varsin hyvin. Noin viikon ajan olen uskaltanut jättää Neelan istuvilteen lattialle tai ulkona maahan. Aika hyvin osaa jo säilyttää tasapainonsa, vaikka samalla käsissä olisikin joku mielenkiintoinen lelu tai ulkona oksa tai hiekkaa.



LIIKKUMINEN. Neela innostui viikonloppuna ryömimään oikein kunnolla (pari viikkoahan hän on sen taidon osannut). Ilmeisesti yökyläily mummilassa sai tytön innostumaan tutkimusmatkoista. Tyyli on edelleen varsin omaperäinen. Vai oletteko koskaan nähneet vauvaa, joka RYÖMII kylki edelle, pylly pystyssä ja toinen jalka ilmassa?? Mutta eteenpäin menee, vaikkei vauhti kyllä päätä huimaa.



PARISUHTEESTA. Kyllähän se meidänkin parisuhde muuttui lasten jälkeen. Isoimmat " kriisit" meillä on varmaan ollut silloin, kun esikoinen syntyi. Olihan se tilanne parisuhteelle niin uusi, eikä kumpikaan osannut siihen etukäteen valmistautua. Neelan syntymä ei ollut enää niin iso mullistus. Pääsääntöisesti meillä menee hyvin, mutta väkisinkin välillä on " jääkausia" , jolloin varsinkaan makkarissa ei tapahdu yhtään mitään. Sen olen huomannut, että jos tuollainen jääkausi kestää liian pitkään (useamman viikon) on siitä ylipääseminen tosi vaikeaa. PUMPULIN tavoin mun on hirveän vaikea yhtäkkiä päästä " parisuhteenhoitovaihteelle" . Jos haluaa pysyä hyvässä moodissa, on parisuhde pidettävä koko ajan mielessä ja yrittää huomioida toista ihan siinä normaalissa arjessa. Mutta kyllähän tietenkin pienet irtiotot (hotelliyö, ravintolareissut, pienet matkat) tekee tosi hyvää. Viikonloppuna viimeksi lapset olivat yökylässä ja kieltämättä teki tosi hyvää.



OMAA NAPAA. Alkaa pikkuhiljaa MATKAKUUME nousta meidän perheessä. Ollaan lähdössä pääsiäiseksi Englantiin ja kyseessä on Neelan ensimmäinen lentomatka. Vähän tottakai mietityttää, miten menee ilta-/yölennot noiden kahden pikkuisen kanssa, vaikka meidän molemmat lapset ovat kyllä hirveän joustavaa porukkaa. Tosi kiva kyllä päästä reissuun.



VIRPOJIA ei käynyt meilläkään, kun oltiin koko su-aamupäivä poissa kotoa. Nyt olen aivan ihmeissäni, mitä teen noille kymmenille suklaamunille, jotka hankin. Pitää varmaan ottaa ne reissuun mukaan. Tietääkö kukaan, saakohan tuollaisia yllätysmunia edes käsimatkatavaroissa lentokoneessa kuljettaa? Niiden sisäänhän voisi vaikka minkälaisen pommin kätkeä :)?

Ja sorry mun edellinen viesti (vissiin lauantaina). En tarkoittanut aiheuttaa kellekkään mielipahaa mun vauvavertailujutullani...olen itse ollut vähän huonolla tuulella... kun yöt menee välillä ihan peffalleen ja sitten kuulen uutisia työpaikaltani, irtisanottu jotain 40 ihmistä ja melkein kaikki mun pitkäaikaisia työtovereitani! Kiva mennä sitten joskun duuniin elokuussa, kun kaikki on ihan sekaisin! Että sellaista.



Minusta on toisaalta kiva lukea muiden vauvojen kehitystä, ja ehkä itse olen juuri se joka piinaa itseään vertailemalla omaa vauvaa! Kaikkihan kehittyvä omaa tahtiaan ja aina jotain uutta tulee kaikille!



Meillä löytyi eilen kunnolla jalat ja niitä tutkitaan ja puristellaan koko ajan! Jalat ojossa vaunukopassakin! Hyvä, että pysyy se tuulisuojus päällä! Täytyy varmaan vaihtaa ratasosa jo käyttöön vaikkei kunnolla istukkaan. Saisi ainakin enemmän jalkatilaa tuolle. Miten te olette pehmustaneet ratasosan? Kun jos laittaa jonkun makuupussin tms. niín sitten ei saa niitä valjaita kiinni.



Ostettiin kanssa syöttötuoli viikko sitten. Sellainen muovinen Cragon joku uusi malli. Tosi kätevä. Helposti menee kasaan ja kun vauva kasvaa niin tilaa on riittävästi. Ja kiva jalkatuki. Helppo pitää puhtaana.



Minä hypin melkeen neljä viisi kertaa yössä tutittamassa poikaa ja pari kertaa ainakin haluaa maitoa. Yleensä mennään 22-23 nukkumaan ja 1-2 aikaan on maitojano. Juo aika paljon sillon. Sitten nukutaan muutamalla tutittelulla tuonne kuuteen seitsemään ja saan vielä hänet nukkumaan maidolla ainakin pari tuntia. Kuukauden sisällä siirretään sänky ihan omaan huoneeseen! Nyt sänky on olohuoneessa....



Että sellaista!



T: Pia ja Patrik huomenna 7kk

Toinen vieroitusyö meni melkein yhtä mallikkaasti kun ensimmäinenkin, tutituksia oli vaan useempi ja maitopullollisen poika joi tuntia aiemmin, eli puol kahelta. Sitten kuudelta heräs sängyssään höpöttelemään ja kitisemään, mutta kun kellosta totesin että onhan se jo aamu, otin pojan viereen ja annoin aamutissin ja poikahan simahti uudestaan. Ei vaan mua auttanut kun puol seiska heräs tyttö ja oli sen kanssa siirryttävä alakertaan että poitsu saa nukkua. Kahdeksalta kävin jo pojan herättämässä ettei koko päivärutiini menis ihan sekasin:)



Mantse; sydämen sivuäänestä on meilläkin onneksi vaan väärä hälytys-kokemus, pojan kotiutustarkastuksessa synnytyksen jälkeen Elmerillä lääkäri kuuli sivuäänen. Sitä kovasti syynättiin ja sitte oli muutaman kuukauden ikäsenä uusi käynti jossa onneksi totesivat paikan umpeutuneen. Kovasti se äitiä pelästytti kun semmosen löytivät siellä sairaalassa ja muutenkin kun olin hormoonihuuruissa ni itkuhan siinä tuli ku miehelle puhelimessa selitin. Ja tutulla taas oli lääkäri kuullu sivuäänen neuvolan tarkastuksessa kolmevuotiaalta, mutta sekin oli onneksi väärä hälytys. Toivottavasti teidänkin kohdalla on juuri semmosesta ikävästä mutta ei vaarallisesta äänestä kyse. Voimia!



Jaahas, tää on taas niin tätä kun toi uhmaikänen juoksee kaiken aikaa pois tuolta sängystään! Nyt on muutenkin melkosen pahana täälläkin uhma, tänään on kaks kertaa huutanut ja raivonnut naama punasena jostain pikkuasiasta ja muutenkin kaikki on niiiiiin vaikeeta ja niiiiin hankalaa....Välillä vaan ei jaksais. Tänään just viimeks mietin sen raivarin aikana, et taidan syksyllä mennä töihin vaikka tarkotus oli olla vielä ainakin vuosi kotona. :/ Ja sitte se pikkuveljen kiusaaminen on kans tosi ärsyttävää, viedään toiselta kaikki lelut ja kopautellaan ja tökitään ohimennen päähän yms.:( Koko ajan saa olla lähellä seuraamassa mitä toi tyttö keksii, yhtään ei saa katse herpaantua ettei satuta veljeään. Onko muilla yhtä pahaa kiusaamista? Mä kun aattelin että se jo alkais helpottaan alkushokin jälkeen mustasukkasuus, mutta ei...Kyllähän tyttö välillä halaakin veljeään ja sanoo että rakastaa, mutta sillonkin roikkuu kaulassa ja puristaa kamalan kovaa, että on pakko puuttua siihen hellyydenosotukseen. Ihania hetkiä on onneksi myös päivittäin, eli nauravat yhdessä jollekin tytön tempulle tai pelleilylle ei tätä kyllä ilman niitä jaksais millään. Huh huh, tästähän nyt tulikin pitkä avautuminen mut ku jonkun verran tää asia vaivaa mieltä. Eli pumpuli ja muut uhmiksien kans " kamppailevat" , (sitä tää elämä kieltämättä välillä tuntuu heidän kanssaan olevan!) samassa veneessä mennään;)



Emppusimppu ja unia vetelevä Elmeri +sängyssään pokkuroiva uhmis


Joo ehdin vasta nyt pinoutumaan ja vielä tosiaan sanon minäkin uudelleen, että Tinttarellan ehdotukseen vastasin, että sovitaan vaan ERI TAPAAMINEN Vantaalla/Jumbossa. Kuukausitapaamiset varmasti kannattaa pitää vastakin siellä Helsingissä, koska se saa eniten kannatusta. Tosin vieläkin toivon, että ne ois ainakin joka toinen kerta klo 12 eteenpäin mikäli muille se käy! :)



Tapaamisesta Jumbossa pistän oman pinon, laittakaa sinne toiveita ajankohdista ja päivästä! KERU, ehdottomasti otetaan PEEVELIN ehdottama eri päivä, kun perjantai, että pääset sinäkin ja muut mukaan, joille perjantai ei sovi!



PUMPULI, joo muistan tosiaan kun teidän poju töpötti siinä lattialla.. ;) Jotenkin tämä istuminen on mun mielestä niin iso juttu, kun tuntuu niin paljo vanhemmalta, saati seisominen tai kävely! Tippa melkein on ollu linssissä kun tajuaa, että tuo ei enää oo ihan pieni vauva.. kohtahan nää on armeijassa! ;) :D



Hyvät yöt kaikille!

Villa78 huhuili eilen, mukavaa =) Selasin tätä pinoa läpi mutta muuten en ole ehtinyt koneelle lainkaan. Tuntuu että elämä on tällä hetkellä sellaista hapen haukkomista että pysyis pinnalla... kaikki on ihan hyvin mutta uuvuttaa vaan. Lieneekö sitä kuuluistaa kevätväsymystä? Mulla ollut kanssa yh-elämää kun mies ollut reissusa 3pv viikosta melkein koko kevään. Mulla on äiti ollut välillä auttamassa sentään ja siltikin on aamuisin ihan silmät ristissä että joko se uus päivä alkaa.



JUMBOTAPAAMINEN: asun länsi-Vantaalla joten mielelläni tulisin jumboilemaan jos sellaisia tapaamisia järjestetään perinteisten kk-tapaamisten lisäksi. Tuli mieleen kun luin Villan viestin tuosta Louhelan puistosta että sinnehän vois me länsi-vantaa-immeiset joskus järjestää jonkun eväsretken.



TAIDOISTA: meillä ryömitään, vähän kontataan ja noustaan polvilleen pinnasängyssä ja vähän muuallakin. Muutama kerran kopsahtanut mojovasti sitten siitä polviasennosta parkettiin. Todellakin kuten joku täällä sanoi, kokoaikainen vahtiminen on rankkaa! Sitten on tämä ' avulias' 2,5-vuotias joka periaatteessa ' lakastaa siskoa' mutta sitä pitää kuitenkin vähän rökittää aina välillä. Elä ja hengitä!



Meillä Elisan mansikkaluomi otsassa on jo aika isoissa mitoissa, mun peukalonkynnen kokoinen ja koholla kun mikä. Lääkärit sanoo että se häviää itsestään ja on ihan normaali. Harmittaa vaan kun se sojottaa siinä otsassa...mutta minkäs teet. Lapset siitä usein kyselevät suoraan ja haluavat koittaa sitä mutta aikuiset useimmiten vaan tuijottelee tai kysyvät mikä onnettomuus on tytölle käynyt. No joo, eipä tuo vakavaa ole onneksi.



PARISUHDE: ikuinen dilemma miten revetä joka suuntaan. Nyt vielä mies tehnyt töitä aika paljon ja siinä on välillä sitten hakusessa tuo kahdenkeskiselle vaihteelle vaihtaminen. Nautin keskusteluista yhdessä mutta ei millään jaksaisi juuri nyt yhtään muuta.



ERIA: kylläpäs oli nuivaa kohtelua teidän pojan käden kanssa!! Onneksi on nyt kunnossa =)



JAMSSA: usein olet mielessä kun ajattelen omaa joskus rankalta tuntuvaa arkea. Et ole yksin. Toivottavasti yh-aika sujuu sujuvasti!



PIA74: paranemista teidän pikkuiselle, ei kuulostanut lainkaan kivalle!



Sitten kiitän ja kumarran ja poistun takavasemmalle. En muista nimittään enää mitä piti kommentoida =)



Tiistain jatkoja,



t.Tuuli ja Elisa

piti sanoa, että toivottavasti sydämen sivuääni on vain " normaalia"

vaaratonta. Usein näin todellakin on! Jos vauvalla ei ole mitään

oireita niin tuskin on vakavasta kyse!

Tiedän tunteen, että silti on pelko ja huoli asiasta, kun ei tiedä mikä

on syynä tuohon.

Meidän pikkusella oli sydämen sivuääni vastasyntyneenä, mutta meni pois.



Pidän peukkuja tääl, et kyseessä vaaraton juttu!



Villa

Täällä yksi väsynyt äiskä¿Onni on taas alkanut nukkua hirmu huonosti, eli herätyksiä on n. tunnin välein (okei, viime yönä " vain" 7 herätystä, piti oikein laskea). Mieskin on ollut kipeä, joten olen itse joutunut nukkumaan tuon jätkänpätkän kanssa.



Viikonloppu meni taas vauhdilla, käytiin mm. muuttamassa uuden kodin leikkimökkiin esikoisen keittiö-ym.tavarat. Muutto lähestyy ¿ mutta vasta lähempänä vappua. Pikkuhiljaa on käyty tavaroita läpi ja viety tarpeetonta uffille tai kierrätyskeskukseen. Tuntuu, että puhdistuu itsekin, kun tyhjentelee kaappeja ja pistää tarpeetonta pois!



TAIDOT: joo-o, eihän sitä pitäisi vertailla toisiin lapsiin, mutta se nyt on niin luonnollista ja mua kyllä kiinnostaakin, miten muut kehittyvät suhteessa omaan (eniten tietty vertaan esikoiseen). Onni istuu ihan ok, mutta ilman tyynyjä en jättäisi kovalle lattialle, kun välillä Onni kellahtaa pelkästä riemusta selälleen. Sivuheijaste on hyvä eli korjaa asentoa jos meinaa kaatua. Konttaaminen ei kunnolla suju vieläkään, vaikka nelisen viikkoa on jo heilunut konttausasennossa. Nyt liikuttaa toista kättään ja nostaa pyllyään karhunkävelyasentoon vähän väliä. Ryömiminenkin on vähäistä ja yleensä eteenpäin pääsee, kun välillä nousee konttausasentoon ja siitä taas pötkölleen.



HALLAS: vai on täällä muitakin pikkumiehiä =) Onni oli 7kk nlassa 68,5cm ja 7935g ¿ tosin allergia lienee vienyt kasvua jonkin verran. Esikoinen oli vuoden ikäisenä 7800g (eikä allergioita), joten eipä siskokaan järin suuri ole ollut¿



PARISUHDE: onhan se tietenkin muuttunut, mutta ei me kyllä törmäyskurssilla ole juurikaan oltu eikä voi sanoa, että lasten jälkeen olisi ollut yhtään vaikeampaa, vaan erilaista. Eniten parisuhde on muuttunut siinä, että ei vain ole aikaa toiselle ja suurin osa hellyydenosoituksistakin menee lapsille :/ Nyt kun Onni pärjää hyvin isovanhempiensa kanssa ja ei ole enää tississä kiinni, pitäisikin toteuttaa joku kahdenkeskinen viikonloppureissu. Mutta oikein odotan, että muuton myötä saadaan isovanhemmatkin lähelle (muuttavat 270km päästä 200 metrin päähän eli tähän meidän vanhaan asuntoomme!).



ESIKOINEN JA VAUVA: meidän 3v4kk ei juuri koskaan tee mitään ilkeää Onnille (ellei siihen lasketa sitä, että tykkää ottaa veikan käsistä kiinni ja siitähän ei poitsu tykkää). Yksi ärsyttävä asia on kyllä se, että esikko vie järestään kaikki lelut, mistä Onni kiinnostuu. Ollaan yritetty tankata, että " Onni oppii tuon saman eikä varmasti anna sulle omia lelujaan" , mutta ei mene oikein viesti perille. Muuten ei voi valittaa, olin varautunut paljon rankempaan vauva-aikaan kahden lapsen kanssa!



Jep, eipä muuta tällä erää. Ai joo, onko kuinka moni lähdössä pääsiäisenä reissuun? Me suunnataan ekaa kertaa sitten viime kesän appiukon luo Pohjois-Karjalaan.



Terkuin Kerttukasperi ja Onni

siis nyt tulee niin oma napainen viesti kun olla ja voi, eikä edes mitenkään positiivinen.Eli hypätkää yli jotka ette kestä valitusta.



Meillä nimittäin on poikanen jatkuvasti jotain vailla.Kitinää, huutoa ja karjuntaa ihan koko ajan. Viikonloppuna teki syömälakonkin ja se vähä mikä meni alas tuli pulautuksena ylös. anoppi oli kylässä ja lastensairaanhoitaja kun on niin käski ruveta antamaan vaikka maustettua jogurttia kunhan jotain menee alas. Mä olen niitä vielä vältellyt ja varsinkin sokeria mutta kun rupeaa vauva olemaan turhan hoikka niin ei auttanut.No, onneksi se maistuu kun kaikki muu aiheuttaa huutoa.

Ja käännytä, ryömitä tai mitään muutakaan ei sitten osata joten pienemmästäkin hermostuu.Tuntuu että se pienempikin yritys on loppunut ja kun lattialle laittaa niin huuto alkaa samantien ja sylissä vaan venkuroidaan.Istuisi mielellään mutta kun se on niin huteraa että parin minuutin päästä kuuluu vaan kops ja naama lattiassa jos en istu ja ole valmiina ottamaan kiinni vieressä.

Pyykkikone laulaa kun kaikki vaatteet on yrjöissä, niin pojan kun munkin.Välillä on päiviä kun ei pulautuksen alkuakaan ja seuraavana valu ihan kaikki ulos.

Mulla on oikeasti hermot aivan loppu ja rupeaa ahdistamaan tämä kotona olo. Se hitsin headhunterin soitto rupeaa houkuttamaan kun on kohta viikon kuunnellut kitisevää ja marisevaa vauvaa jonka melestä ei mikään ole hyvin.



Anteeksi vaan tämä hirmuinen valitus ja narina viesti, mistäköhän on poika saanut perimän :)

Aamupäivä oli kahtiajakoinen. Aamu sujui vallan mallikkaasti, Keskari teki innoissaan palapelejä ja EsikoisPoikanen muovaili. Eeli yritti löytää sellaista piiloa, mistä äiti ei löytäisikään, vaan aina löysin, milloin johtojen kimpussa, milloin tuolin alta. Oli niin auvoista, kuin elokuvasta Onnelliset.



Sitten alettiin tehdä uloslähtöä. Puin ensin Poikasen, sitten Eelin samalla kuin Keskari istui potalla. Vessasta kuului " Valmista tuli" , laitoin Eelin rattaisiin vöihin katselemaan veljen ulkoleikkejä. Juoksin vessaan, pyyhin Keskarin puhtaaksi ja nakkasin vauhdilla tuotokset pönttöön. VIRHE! Samassa kun sen tajusin, alkoi jo takanani Herra Tahto availla äänijänteitään, hetkessä se nousi yli falsettikorkeuden " Minu ITTE taataa" . Se siitä harmoniasta. Eeli ja Poikanen kahdestaan ulkona, mitä teen? " Kaadapa huuhteluvesi itte" . Ei kelpaa, korvia jo huumaa huuto. Epätoivo valtaa, pissaanko itse vähän pottaan, jotta huuto lakkaa? No en sentään. Juoksen katsomaan keittiön ikkunasta ulos, kaikki hyvin. Pientä kilinää kuuluu astiakaappien suunnalta, kirkuminen on lautasistakin kamalaa. Äiti meni pilaamaan kiireissään koko jutun, tärkeintä pottaharjoittelussa on itse kaataminen. Keksin huijata sitruunafairylla, jota nakkaan tilkan pottaan Herra Tahdon huutaessa silmät kiinni vessassa. Ei mennyt sekään läpi. Peli oli menetetty sen pissan osalta. Joten terveisiä Elolle ja muille uhmisten äideille, taistelut jatkuvat täällä edelleen.



PIAn tytölle ja muillekin sairasteleville pikaisia paranteluja! Meillä nuhasteltiin pari viikoa sitten ja viime viikolla loppui kuuri korviin. Kevät on aina tällaista räkärodeota enemmän tai vähemmän. Pukeminen on hankalaa, kun pitäis välttää hikoiluakin, kun sitten ne pikkuiset saattaa taas kylmettyäkin hikisinä. Mulla on jäänyt -kiitos anopin- oikea trauma EsikoisPoikasen ekalta keväältä, kun aina muka puin pojan väärin ja aiheutin kaikki nuhat sille.



Kiva kuulla Töppösestäkin täällä palstalla, Mantsesta ja Tähtinovasta! Tuosta sivuäänestä tiedän sen verran, että tosiaankin osa niistä on iän myötä ohimeneviä eikä ollenkaan vaarallisia. Eelillähän tarkkailtiin päivä ennen syntymää ja koko synnytyksen ajan sydämen rytmihäiriötä, ja äidin korvaan se kuulosti huolestuttavalle. Ymmärrän hyvin huolesi! Kyllä tutkimukset sitten tuovat enemmän tietoa ja joka tapauksessa asiaa seurataan varmasti tarkoin, joten liikaa huolta ei kannata kantaa.



PARISUHDE: Mä olen siitä kummallinen, että jos meillä jää parisuhde huonolle hoidolle pitkäksi aikaa, alan sitä vähemmän itse tekemään asialle jotain ja ikäänkuin luovutan. Meillä ei onnistuis esim. hotelliyö pitkän kylmän ajan jälkeen, koska en saa itseäni niin vaan viritettyä yhtäkkiä parisuhteenhoitotaajuudelle, enkä siis tarkoita vain seksiä. Niinpä meillä kaiken arkihässäkän keskellä on todettu parhaaks aina jollain tavalla huomioida toista, jotta vire pysyy ja suhdetta tulee hoidettua kaikilla osa-alueilla. Jonkun pitkän narinasaarnani jälkeen Miäs saattaa kysyä rauhallisesti (ihan parasta hänessä tuo tasapainoisuus), että " ehtiikö rouva sen kalsarit pesukoppaan-marmatuksensa sijaan tulla hetkeksi sohvalle niin sais vaikka pussata" . Tietenkään en aina mene, koska haluan kiukutella (keneenköhän tuo Herra Tahto on tullut?), mutta saa mut ainakin sisäisesti vähän paremmalle tuulelle. Sähäkät tekstarit ja meilit kesken työpäivän tai ohimennen tosen koskettaminen on meidän parisuhteen hoitoa. Juu ja ei ole meilläkään aina ruusuilla tanssimista, aina ei jaksa ei.



ERIA: Voi kurjuus!!! Kaikkea sitä sattuukin. Ja leikkimälläkö ne helpottaa, jaahas. Tuonko verran sitä oppii monen vuoden lääkäriopiskelujen jälkeen? Meillä kävi joku aika sitten hiukkasen samanlainen haaveri anopin ja ppiukon hoitaessa poikia meidän kauppareissun ajan. Kaupasta lähtiessä Miäs soitti tänne, että tulossa ollaan. Takaa kuului kamala huuto, mutta appiukko tyynesti vaan, että " Tulkaa ihan rauhassa, ei täällä mitään hätää ole." Sanoin Miähelle, että juu ihan rauhassa mennään vaan, että ehtiivät käydä polilla paikkaamassa mukulat ehjiksi. Kamala olo tuli ja ajoimme tietysti nappi pohjassa ovenkahva edellä mutkaan. Kotona odotti Twin Peaks-tunnelma, EsikoisPoikanen imi peukkua sohvannurkassa. Oli kuulemma tullut verta nenästä, mitä ei kyllä ikuna ole ennen käynyt. No miten se tapahtui? Ei tiedetä. Ei nähty. Ei me vaan tiedetä. Yhtäkkiä oli ollut verta lattialla ja sitä minäkin vielä siivouksesta huolimatta näin kuivuneena EsikoisPojan ranteessa ja veriset paperit vessanpytyssä. Sattuuhan sitä kaikkea, mutta ikävää, kun ei kerrota, miten se kävi, putosiko sängystä, kaatuiko, löikö Keskari tms. Kun appivanhemat lähti niin pojat kertoivatkin itse, mitä oli tapahtunut.



Nyt täältä jorisemasta, vaikka jotain mun vielä piti...Elo, laitan viestiä, kevään ja kesän myötä voisin vaikka asua niillä kulmilla kaiket päivät. Olette kyllä ihan parhaaseen paikkaan muuttaneet!



PEEVELILLE vielä kiitokset, mukava kun tietää ainakin muutaman näitä romaanejani lukevan. Ja sun " galluppin" vastaus: kyllä se kiitettävä tais aina olla. Tykkään kirjoittaa.



Pumpuli

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat