Sivut

Kommentit (24)

Ennen omia marmatuksia lähettelen voima-haleja murmelille!!!!



Ja sitten siis ne omat narinat...

Olin siis neuvolassa ja neiti oli ekaa kertaa mukana. Ei mennyt ihan putkeen ei...

Alku meni ok, kunnes sitten menin makaamaan pöydälle sydänäänten kuuntelua varten.. Silloin alkoi kauhee huuto joka sit helpotti kun pääsi siihen mun viereen " pöydälle.. Noh saatiin sitten ne kuunneltua jotenkin ja kohdun korkeus mitattua niin uusi raivokohtaus!!! Pois vaan huoneesta ja huusi ja itki sit siellä käytävällä täysiä! Kun meen ottamaan syliin niin itkee, huutaa ja lyö niin kovaa kun vaan hiukankin! =/



Mikä lie alkava-uhma vaiko pelottiko tilanne sit vaan niin paljoa? En tiedä.. Olin vähän ihmeissäni ja niin oli kyllä muutkin siellä! Kerättiin meinaan katseita aika kiitettävästi!!!

Noh, helgissä selvittiin. Kaupassakin käytiin vielä sen jälkeen ja kun kotiin päästiin repesin ihan täysillä pillittämään! Otti henkisesti aika koville...



Kaikki oli ok.. Painoa 600g/viikko, turvotusta löytyy, eli vettä pitäis nyt sitten litkiä niin paljon kun vaan jaksaa.. Taas oli se sama sijainen ku viimeks ja nyt oli sitä mieltä että oliskin jo ihan oikein päin vauva masussa...? Olin vähän ihmeissäni kun potkut tuntuu alhaalla.. No ens viikolla ja uus aika ja kahen viikon päästä lääkäri. Sillon kai viimeistään selviää miten päin vauva majailee.

Eipä tässä muuta, Jaksamisia kaikille tasapuolisesti! Koitetaan nyt hetki vielä pitää vauvat turvallisesti masussa!!!



-Alpukka rv35+1



Ai niin... pitää nyt sen verran edes hehkuttaa, kun oltiin viikonloppuna miehen kanssa katsomassa mr.bean ja sit vielä syömässä!!! Neiti oli mummulassa yökylässä ja kyllä teki hyvää vaan loikoilla miehen kainalossa!!!

Ihana viikonaloitus, kun mies oli vapaalla niin eilen kuin tänäänkin. Huomenna käy töissä ja sitten taas loppuviikon kotona. Ihanaa saada pojille lisävirikettä, kun tuo oma touhuaminen isomman kanssa+vaappuminen nuoremman perässä on jo vähän heikkoa. Nyt ollaan koko porukalla tehty lenkit jo kolmena päivänä peräkkäin. Ihan hienosti olen ankkaillut mukana, hitaasti mutta varmasti vaappuen. Eivätkä supistukset ole yltyneet lenkeistä, hieman selkään ottaa enemmän-ei taida tuo kävelyasento mikään ergonominen enää olla :D



Kun viikkoja tosiaan on jo reilusti, niin uskaltaa touhuta paremmin, vaikka noita kivuttomia supistuksia tuleekin reilusti (jopa 10kpl/h, ja kesto parhaimmillaan 30min). Kivuliaiksi eivät ole yltyneet, joten olen uhkarohkea ja elän normaalisti tästä lähin.



Meillä kävi paljon virpojia eilen. Mies teki aprillipilan lähisukulaisille: pisti tekstiviestin, että " viikkoihin nähden potra+terve poika tuli tänään!" . Kaikki muut meni vipuun paitsi mun äitini, kun ihmetteli mihinkäs ne isommat pojat sitten meni hoitoon jos ei heille.



Nyt täytyy mennä vähän taas soffalle pötköttelemään.



Hyvää viikonalkua kaikille ja jaksuja kaikkien vaivaisten arkeen!



tölökki 35+2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Piti tulla kurkkaamaan ja paljon oli tekstiä tullut:D

MARTINA hui ja apua!Toivottavasti sun vauva sieltä kääntyy pää alaspäin.nyt aloin mäkin miettiä et apua eikai vaan vois olla perätilassa tää mun masukki:( mullakin liikettä enempi tuntuu läällä ja sivuilla,mut kyllä tuola alaallakin jotain pökkimisiä tuntuu..jaa-a huoh!onneks huomenna on neuvola,saa täti kokeneempana kertoa onko vauva pysynyt rt:ssä;)



Tosta esikoisen kans jaksamisesta ja ukon auttamisesta;meillä mies on päivät töissä 7-16 et kyllä se on minun hoidettava aamupesut sekä päivän aikana pyllyn pesut kakan tultua ja käsien pesuja useaan kertaan.välillä aina ihan raivostuttaa kun ei jaksa nostaa ja silti oon niin tarkka noissa käsienpesujutuissa et pakolla huuskin sitte menemään ja nostelen...poika painaa n.13kiloa.no vähän helpottaa ku ottaa ihan rauhassa ja asentoja vaihdellen sekä käyttää hyväks pojan omia jalkoja et saa seistä ite mahdollisimman paljon...housuvaipat on hyviä;) onneks mies kuitenkin hoitaa sitten iltapesut ja viikonloppusin myös aamupesut:) ja suihkussa/saunassa käydään yhessä,yksin en pojan kans mene ku se on niin nopea ja kaatuilee liukkaalla lattialla.



Leivottiin pojan kans tänään sämpylöitä=) oon yrittänyt vähentää tota makean syöntiä niin ajattelin korvata tuoreilla sämpylöillä tätä syömishimoa:P niistä puheen ollen taidan tästä rientää iltapalalle:)



kaikille jaksuja olon kans:D ja hyviä öitä!!



toymama jälleen

Poju päikäreillä:D ja taas äiti innoissaan asiasta että pääs koneelle;)

toivottavasti nyt vaan nukkuis sen tunnin,että ei olis kiukuttelua! yskä pirulainen vaan vaivaa niin et välillä aina kuuluu yskivän:(



MURMELILLE suuri halaus!!!!!!Ja kaikille muillekkin joilla murheita,ongelmia,vaikeaa,pelkoja jne. ikäviä juttuja:( paha mieli aivan tulee itellekkin kun kuulee:( kaikkea sitä sitten onkin ja voi tulla:(



KÄSIEN PUUTUMISESTA;mullakin yöllä puutuu kädet joskus ja sitten nuo hartiat on aivan jumissa aina aamusin....niskat ja kaikki ihan kipeenä:( ei varmaan ihme ku aina saa nukkua kyljellään ja jotenki kamalan huono asento...ei enää tuo kylkiasentokaan tunnu niin hyvältä...ja puolen vaihto on oikein työlästä...heh ähkiä puuskuttaa niin et sänky oikein pompahtaa:) saa tämän pallon pyöräytettyä toiselle puolelle;) hih



( o ) oma napa on tänään ollu aamusta hyvänä,mut kävin pojan kans rattailla lenkillä....joo-o kyllä alko maha kovettumaan ja alamahassa ihme tunne...ja samoin selässä....ehkä nää supistukset tästä rupee voimistumaan ja kyllä ne selvästi jo tuntee ja aika ällön tuntusia on. muuta suurta ei tunnu olevan:) vauveli mylllää ihan kivasti jaloillaan ja käsillään sekä pukkii takamuksellaan;) välillä mietin et onko tuo pää vai pylly tossa yläällä ku niin pullistelee ja sellanen kova....grr toivottavasti ei pää!rt:ssä kuitenkin vauva ollut jo aika pitkään...mä oon vaan tosi huono ite tuntemaan miten se sielä on....liikettä tuntuu joka suunnalla ja maha muljahtelee/hyppii yläältä ja alaalta. hikka kuitenkin tuntuu aika alaalla et sen puolesta eiköhän se pää alaspäin ole. ja ihan niiku välillä pää pyöris tuola alamahassa:)



tällästä tällä kertaa...ai niin MARTINAKIN oli ilmotellut eilen itestään:) hyvä että vielä yhtenä kappaleena:) tää on niin jännää ku ei ikinä tiedä koska joku lähtee...:)



toymama &poika1v4kk&masupoika32+2

Nukuin koko yön huonosti ja nyt jo heräsin kun mies lähti töihin 6.30. Mulla tais yöllä tulla pari kipeetä supistusta (ei mitään kamalan kipeetä kyllä)..ja sit taas valvoin muutenkin reilun tunnin keskellä yötä ja käänsin jatkuvasti kylkeä.



Luin vielä eilisiä kirjotuksia ja muutamalla sielä oli huolia jos jonkinmoisia,kurjaa :( Varsinkin jos olo on muutenkin inhottava ja sit vielä saa murehtia kaikenlaisia asioita.



Täälä meni viikonloppu mukavasti. Mökillä käytiin la ja se reissu sit vähän venähti kun auto jäi mökin pihaan jumiin, kun oli niin vetinen maa. Siinä sit tunti taisteltiin auton kanssa, kunnes se oli melkein pohjaa myöten kiinni maassa..loppujen lopuks kävi hyvä tuuri ja ohi ajo traktori joka sit veti auton pois siitä mudasta :) Ihme että miestäkin vaan nauratti koko juttu, yleensä riehuu ja raivoo tollasessa tilanteessa.



Meikäläisen tarvis vähän kanssa tehdä vielä hankintoja tässä piakkoin. Täytys ostaa liivinsuojia ja rintapumppu, niitä kuitenkin tarvii jo heti synnytyksen jälkeen, tai pumppua lähinnä kotona. Esikoisesta vuosin niin paljon maitoa, että jouduin joskus syöttöjen välillä pumppaileen tyhjäks, sillä aattelin nytkin tuon kapistuksen ostaa. Muuten taitaakin kaikki tarvittava olla kasassa.



Tänään mennään illalla sinne ultraan taas, tuun sitten kertomaan mitä sielä sanottiin,tuskin mitään uutta. Kiva kuulla taas vähän vauvan kokoarvioo.



Maha kurnii, meen penkomaan jääkaapista jotain mahantäytettä (ihan kun sielä ei sitä jo tarpeeks ois ;) )



ÄITE 34+6

Onpa tosiaan ollut touhukas viikonloppu toukoilla. Ilmeisesti kroppa alkaa laittamaan stoppia yhdelle jos toiselle. Nyt vauhtia hitaammalle ja itsestä pitää huolehtia.

Jepjep paraskin sanomaan, ihminen, jota supistaa pelkät ajatuksetkin :) Mulla viikonloppu meni jotenkin apeissa fiiliksissä, tuli mietittyä vaan kaikkee synkkää :( Miten on sattunutkin miehelle ja mulle semmoset vanhemmat, joille näyttää oma napa olevan tärkeintä? Toivottavasti itse osais olla lapsiensa elämässä niin, että kaikilla olis hyvä. Kaverit tosiaan ovat häipyneet jonnekin, no heillä on oma elämänsä töissä jne. Pitkä saikku alkaa näköjään käymään mun hermon päälle.

Tää viikko alkoi siis todella aikaisin: viideltä! Mies kuorsasi niiin tyytyväisenä että :( sai myös tyynystä päähänsä. Kävin vessassa ja yritin vielä kaivautua peiton uumeniin, mutta ei tullu uni ei. Sitten alkoi supistelut oikeen napakasti, mutta nyt ovat onneksi laantuneet. Alakertaan jäi vaan vihlova tunne.

Aamukahvi pulputtaa ja piiperokin heräsi puurolle. Kahvia juon siis närästystä uhmaten.

Hyvää alkavaa viikkoa ja yritetään pysyä kasassa vaikka joillain eräpäivä lähestyykin!



rv 32+3

sori noista kirjoitusvierheistä..sen siitä saa kun vauhdilla yrittää kirjoitella..:)



Oikein mukavaa maanantain jatkoa kaikille!



T: Daim ja pömppis

Ajatuksena oli vaan lukasta kuulumisenne, mutta pakko oli laittaa jotain. Murmelille kovasti jaksamisia!! ja iso halaus. <3 Täällä tuli ihan tippa linssiin puolestasi.

Almaeinolle myös kovasti jaksuja, tuo reissusi kuulosti todella kurjalta. :(

Toivotaan nyt, että kaikki välttyy tämmösiltä ja kohta ollaa kaikki nyytit onnellisesti kainaloissa. :)



Täälläkin herätty taas klo 6.00, huh! Miten toi poika jaksaa?! Eilenkin oli kumminkin niin väsyttävä päivä takana. Käytiin isän kanssa taas lenkkeilemässä.. ~10km. :) Alkuun meinas vähän kiristää masua, mut olo oli kyllä jälkeenpäin väsynyt mutta onnellinen. Aika ripeeseen tahtiin käveltiin, mutta puolivälissä matkaa tapahtunut grillaus ilmeisesti innotti eteenpäin.. ;) Lauantaina laitoin jo vauvan kotiintulovaatteet valmiiks ja sairaalakassin! :D Vielä pitäis hommailla kaikkee pientä kaupasta.. No onhan tässä vielä " muutama" viikko..



( . ) Hirmusta möyrintää ja säpsähtelyjä. :) Illalla on vaikee saada unen päästä kiinni.. samoin päikkäreille käydessä. Pääasia että liikkuu ja kaikki on hyvin! <3 J tuntuuhan tuo hirmu ihanalta.



Nyt pojalle aamupuuroa ja 9 aikaan ulos. :)



+Huomenna alkaa uus viikko.

+Elinen lenkki meni helposti! :)

+Miehellä aamuvuoroviikko (ja vaan 4pv töitä!! :D )



t:tiitiäinen, poika 2v3kk ja Oiva rv 31+6



Nuha se sit iski...



Murmelille (muistinhan?) voimia ja tsemppiä ja kaikkea mahdollista! =(



Iski itelle paniikki, koska heikotusta esiintyny täälläkin, terkkarin mukaan vain sokerit heittelee. Silmät sumenee ja tuskan hiki valtaa sit ku hetken lepää ni auttaa. Aamupalan jälkeen tulee.. Eivät ees tarkkaile sokereita vaikka paastoarvo kohol ja viimesin 2h paasto oli 3,9 eli liian alhainen.



Puutumista tapahtuu täälläkin,yöllä ei tiedä miten enää olla ja ikkuna oltava auki, siks kai tää nuhakin.



Aivot nyt totaali tyhjät, oma napa voi hyvin ja toveri möyrii kovin..

Jotain tekemistä pitäs keksii pe-ma ku muksu lähtee isin luo.. Sain sen verran aikaseks et katoin pienet vaatteet, lajittelin pojalle, tytölle ja neutraalit..



Rv 33+5

Nuha se sit iski...



Murmelille (muistinhan?) voimia ja tsemppiä ja kaikkea mahdollista! =(



Iski itelle paniikki, koska heikotusta esiintyny täälläkin, terkkarin mukaan vain sokerit heittelee. Silmät sumenee ja tuskan hiki valtaa sit ku hetken lepää ni auttaa. Aamupalan jälkeen tulee.. Eivät ees tarkkaile sokereita vaikka paastoarvo kohol ja viimesin 2h paasto oli 3,9 eli liian alhainen.



Puutumista tapahtuu täälläkin,yöllä ei tiedä miten enää olla ja ikkuna oltava auki, siks kai tää nuhakin.



Aivot nyt totaali tyhjät, oma napa voi hyvin ja toveri möyrii kovin..

Jotain tekemistä pitäs keksii pe-ma ku muksu lähtee isin luo.. Sain sen verran aikaseks et katoin pienet vaatteet, lajittelin pojalle, tytölle ja neutraalit..



Rv 33+5

MURMELILLE kovasti voimia ikävän tilanteen kanssa!



Kuten joku totesikin,nyt alkaa ihan selvästi meillä kehot väsyä, kun ovat niin kovalla koetuksella. Enää ei mene kauaa, ensimmäiset meistä varmaan alkavat jo parin kolmen viikon päästä poksua. Koetetaan jaksaa vielä vähän aikaa!



Lueskelin viikonloppuna Maalismammojen ketjua ja ei kateeksi käynyt, kun siellä muutamat jäljellä olevat ähisivät. Kyllä siellä mahtaa olla ahtaat olot!



ÄIPPÄ_03 kyseli puutumisista. Olen kärsinyt niistä joululta asti, välillä enemmän välillä vähemmän. Yöherätykset ovat tosi ikäviä, kun huomaat molempien käsien puutuneen niin,ettei tahdo päästä sängystä ylös. Mulla auttaa varovainen hieronta, saunominen ja runsas juominen (lähtee nesteet liikkeelle, jolloin verikin kiertää paremmin).



Koetin eilen kävellä kaverille noin kilometrin matkan. Puolessa välissä iski ikävä vihlonta tuonne alakertaan ja lisäksi kovat supparit. On se jännä, miten yhtenä päivänä jaksan pyöriä kaupungilla pitkiäkin aikoja ja seuraavana pienikin kävely käy ylivoimaiseksi.



+Miehellä vapaapäivä

+Vauva muljaa mukavasti

+Yleishyvä mieli



Aurinkoa mieliin ja kevättä rintaan!



Jansku 34+2



Almiksen miehen puolesta tuli ihan vedet silmiin, aika pelottava homma. Saati tietysti potilaan. Murmelille tasaista menoa, suuret sokerinvaihtelut tosiaan oli vaarallista, mutta miten, toivottavasti ei sulle siitä tuu kokemusta. Hyvä että seuraavat tarkasti.



Ei mulla mitään, pitäisi ruveta kiirehtämään töihinsä, mutta jos vaikka vaatteet ensin.



Isäntä kantaa mattoja lattialle, viime lumilla sai eilen villamatot tampattua ja matot ovat raikastuneet yön ulkona :-) Kyllä mä saan jo palveluja, tosin launtaiaamuna piti saada itkukohtaus " sä et puhu mulle mitään, puhu mulle" -tyyliin. Ukko täytti tiskikoneen, ei sanonut mitään, yritti vähän silitellä ja lähti töihinsä.



Hillitöntä

Minna rv 32 +2

Kiitos kaikille hengessä mukana oleville tuesta! Murmelille kanssa multa paljon voimia!!! Tää pyörtyily/heikotus on välillä vähän pelottavaa, varsinkin kun aivot toimii ihan täysillä, mutta kroppa ei. Mä olen nyt sitten ottanut IISISTI. Sain aamiaisen syötyä pystyssä, mutta sitten oli pakko mennä vähäks aikaa makuulle. Nyt katon kauanko voin olla tässä koneella. Pakko kuitenkin lukea teidän kuulumisia, sen verran riippuvaisia tässä ollaan:)



Mies on kyllä nyt jotenkin ihan pelästynyt tätä mun olotilaa ja sanoikin, että turha kuvitella, että me harrastetaan minkäänlaisia sänkytouhuja enää. Ja seuraavaa raskauttakin saa näköjään odottaa, kun hän aikoo ottaa varman päälle tossa ehkäisyssä ja pitää 6 vuoden selibaatin! Että kivat mulle:) Kait se siitä tasaantuu ja onhan se ihan hellusta, että tolleen huolehtii. Oma äiti tietty sit piti mulle puhuttelun, että " sun täytyy ajatella Timoa, kun sillä on niin vaikeeta, kun sen vaimo on tollanen pököpää jne." Thanks mum:) Kyllä mä nyt opin, etten voi touhuta, mutta on tääl aika tylsää..onneks on tallentava digi ja canal plussat sun muut. Niin ja laitoin mä eilen kavereille " marttyyriviestin" , että mua saa tulla viihdyttään. Harmi vaan, että kaikki hyvät tyypit asuu Turun ulkopuolella.



Luin pinot läpi, mutta pää lyö ihan tyhjää. Jaksuja ainakin Miragelle ja AIHA:lle!!



Plussia:

+ onneks on tää palsta ja vertaistuki

+ mää sit rakastan tota mun miestä ja se ilmeisesti myös mua!

+ koira tuo mulle kaikki sen lelut ja asettelee ne mun ympärille sängylle



AE 33+2

Luin taas useamman päivän pinot läpi. Jotenkin en yhtään viitsi avata konetta, kun molemmat miehet on kotona. Jos vaan jompi kumpi on, niin silloin yleensä saa jonkun rauhallisen hetken koneella, mutta jos sekä isä että poika on täällä, niin kokoajan pitää jotain hösätä niiden kanssa :) En siis ole ehtinyt taas torstain jälkeen koneelle ja johan tässä meni aika monta hetkeä, että ehti kaikki pinot lukea. Laitan nyt ekaksi omat kuulumiset sieltä perjantain lääkärikäynniltä.



( . ) Mulla oli siis perjantaiksi varattu lääkäri synnytyspelon takia (lisäksi on vielä kätilön tapaaminen parin viikon päästä). Lääkäri käynti oli kyllä tosi outo, koska siellä ei puhuttu synnytyksestä yhtään mitään, eikä käynti eronnut mitenkään edellisista kohdunkaulan kontrolleista. Lääkäri totesi heti aluksi, että " katsotaan se sinun kohdunkaulan tilanne, kun sitä on kerran seurailtu" . Hän katsoikin sen ja kuvasi, mutta ei kommentoinut mitään. Sitten lääkäri mittasi vauvan ja koko arvio oli 1790g (rv 31+2). Sen jälkeen lääkäri alkoi tutkia vauvan sydäntä. Meni monta minuuttia hiljaisuudessa, jolloin aloin jo vähän huolestua ja kysyin, että onko kaikki hyvin. Kuulemma on, mutta kun viikot oli niin hyvät sydämmen rakenteen tutkimiseen, niin hän teki sen ihan omasta mielenkiinnosta. Ja jatkoi vielä monta minuuttia. Lopuksi lääkäri totesi, että kaikki on ihan hyvin. Siis, ei odottavaa äitiä saa tuolla lailla pelotella :)



Sitten sainkin pukea ja kyselin, että mikäs se vauvan painoarvio olisi laskettuna aikana. Nyt kuulemma oli vielä liian aikaista arvioida, mutta käyrän perustella oltiin ihan keskikäyrällä ja siinä pysyttäessä vauva painaisi syntyessään 3,6 tai 3,7 kiloa.



Omatoimisesti lääkäri ei siis tehnyt mitään arviota, eikä koko käynnin aikana tosiaan puhunut synnytksestä mitään. Minäkään en osannut oikein aloittaa keskustelua, koska tiedän, että kätilön kanssa käydään sitten itse synnytys tarkemmin läpi. Luulin kuitenkin, että nyt lääkäri olisi tutkinut mahtuuko vauva tulemaan ulos minusta. Mutta ei...



No, ei käynti ihan turha ollut, sillä sain tietää kohdunkaulan tilanteen. Tietojani tutkittuaan lääkäri oli jotenkin aika huolissaan siitä, että kohdunkaula oli alkanut yläpäästä aueta. Olin vähän ihmeissäni, kun täällä on monille sanottu, että on jo sormelle auki tms. Mutta ehkä se on pahempi, jos se aukeaa sieltä sisältä päin, en tiedä. Tietääkö joku? Pituutta oli kuitenkin ihan hyvin vielä jäljellä ultralla mitattaessa eli 2,8cm ja ponnistaessa 2,4cm. Eli tämä on nyt siis eri mitta, kun käsin tunnusteltaessa. Käsin lääkäri ei edes kokeillut ilmeisesti, ettei olisi pahentanut tilannetta.



Tosiaan lääkäri oli nyt aika huolissaan tuosta avautumisesta ja kehotti lepäämään kolme viikkoa, että se rv 34 tulisi täyteen. Itse olen nyt vähän kummissani, mutta onhan se toteltava lääkäriä. Lääkäri mietti, että pitäisikö minun tulla vielä kerran kontrolliin. En ollut kauhean innoissani, koska 1h20min matka yhteen suuntaan julkisilla saa joka kerta supparit vauhtiin, ja sovittiinkin että tulen päivystykseen todella herkästi.



Olo on ollut kyllä nyt viikonloppuna ihan seesteinen suppareiden osalta, mutta jalat alkaa sanomaan sopimusta irti. Lauantaina lähdettiin pojan kanssa päivystykseen sairaalaan, kun hän valitti korvakipua (yleensä ei kerro, koska ei halua lääkäriin, mutta nyt oli jo ilmeisen kipeät). Mentiin bussilla (kun mies oli autolla töissä) ja sen jälkeen vielä ostoskeskuksesta lenkkarit hakemaan tarhaa varten. Nyt on molemmat nilkat niin kipeät, että joka askel on tuskaa. Kipu on samanlaista, kun lapsena kun oli liikkunut tosi paljon. Penikkataudiksiko sitä sanotaan? Varmaan alkaa vartalon paino olla liikaa jaloille ja kaikki viime viikon kävelylenkit.



Että levätä nyt siis pitäisi. Tästä johtuen joudun nyt perumaan osallistumiseni siihen Helsingin tapaamiseen. Harmittaa, mutta nyt on pakko levätä pari viikkoa, jotta asukki pysyy masussa. Emunainenko se hoiteli niitä varauksia? Sinulle myös siis tiedoksi perumiseni.



Almaeinolle tsemppiä lepäämiseen. Minäkin yritän täällä parhaani, mutta ei se helppoa tunnu olevan. Mieskin sanoo joka päivä jostain, että " sun ei varmaan pitäisi tehdä tota" ja kun sanon, että kuka sitten tämänkin tekee, ei tule mitään vastausta. Tuntuu, että hän tekee nyt ihan kauheasti kaikkea, mutta ihan vääriä juttuja. Kotitöitä ei ehdi tekemään, kun pitää mukamas juuri nyt laajentaa kasvihuonetta yms. Imuroiminenkin viikonloppuna oli ihan kiven takana. Hermo menee, jos hän vielä sanoo, ettei mun pitäisi tehdä jotain. En siis kuitenkaan tee mitään isompaa siivousta nyt lähiaikona.



Murmelille voimia raskaaseen tilanteeseen. Varmasti todella raskasta, että samalla, kun itse yrittää selvitä henkisten paineiden kanssa, niin vielä joutuu tosissaan pelkäämään lapsen puolesta. *halaus*



Äippä-03, mulla on kanssa öisin tota käsien puutumista. Ja se on juuri outoa, että puutuu se " väärä" puoli eli se minkä päällä ei ainakaa ole maannut. Olihan täällä muitakin kohtalotovereita.



Tiitiäinen ja sammakkoinen, joo mullekin treffit Naikkarille sopisi siihen toukokuun alkupuolelle, mutta katsotaan nyt otanko jo varaslähdön. Yritän täällä pitää jalat ristissä vielä kuukauden ainakin. Sitten voisi jo saada vauvan suoraan kotiin. En millään haluaisi tällä kertaa jättää vauvelia sairaalaan.



Nyt lopetan taas tämän romaanin. Hyvää maanantaita kaikille masuille!



Laru rv 31+5



poika nukkuu niin hetki aikaa koneella.. alkaa toi pojan kurkunpääntulehdus jo vähän helpottaa, viime yö meni suht mukavasti pientä yskimistä lukuunottamatta. Oltiin pojan kanssa Jorvissakin lauantaina ja meinasivat ottaa osastolle yöksi mutta onneks lääkehöyry ja kortisoni tepsi sen verran että päästiin kotiin yöksi.



Täällä oli ollut hurja viikonloppu, pyörtymisineen (oliko almaeino??) ym, voimia kaikille ja toivotaan että voinnit paranee!!



Onnipapunen: mulla on esikoiselta säästetty kaikki vaipat, ja pääasiassa meinaan harsoilla vaavin kanssa, se on helpompaa sen maitokakan kanssa kun harsot saa hyvin puhtaaks ja voi aina pestä 90 asteessa. Kuoriksi on pul-kuoria sekä villahousuja, ovat mielestäni helppohoitoisimmat. Pul-kuorina vekkuleita sekä tots botsin. villahousuja on yhdet ruskovillan sekä miehen äidin kutomia hahtuvia. Ja noi villahousut on kesällä aivan ihanat kun on kaikista viileimmät vaihtoehdot! Sen kanssa riittää paita tai body päälle jos oikein helteet tulee.

Niin ja niistä taskuvaipoista, on niitäkin ihan hyvä olla vaikka kyläilyreissua ajatellen, ovat mun mielestä ainakin helppoja. Mulla tais niitä pari olla.



(.) mulla oli tänään masuvauvan kanssa vapaapäivä, pojan mummi tuli hoitaa poikaa tänne ja sain mummin autolla täräyttää kaupungille! Kävin kirppiksellä, kelassa, verotoimistossa, ruokakaupassa sekä tietty hesessä hakee kanatortillan (on mun ihan lemppariruoka!). Sit vielä hakee konditoriosta ihanat berliininmunkit ja kotiin takas kahville. Masuvauva vilisti koko ajan masussa ja mä lauloin ja juttelin autossa sille, katto muut autoilija vähän pitkään valoissa mua kun höpöttelin itsekseni:)



Eipä tässä kummempia, sain pyykkiä nyt pestyä ja ovat ulkona tuolla ihanassa auringonvalossa kuivumassa! Jaksuja kaikille

t:minnis80 rv 31+5

MURMELILLE tsemppiä! Hyvä, että seuraavat tilannetta. On turvallisempi olo.



ALMAEINOLLA oli kauhea reissu sairaalaan. Kuulostais noi ensiavut olevan aikamoisia paikkoja.



Joku päivä täs just mietin, että millastahan on muutamien vuosien kuluttua, kun hoitajista on pulaa jo nyt ja ne jotka siä on töis on ihan ylityöllistettyjä, ei kumma, että joskus saa huonoa palvelua, vaikka sitä ei sais missään nimessä tapahtua.



Mä ilmoittaudun pyörrtyskerhoon. Tänään olin ostoksilla ja piti pari kertaa tarrata ihan hyllystä kii, kun meni harmaaksi. Oon koko ikäni ollut helposti " pimenevää" sorttia, mistä johtuen tunnistan aika nopeesti, koska alkaa pimetä ja ehdin reagoida. Nyt tätä on jatkunu pari päivää, mutta ei sellasena kuin tänään. Illalla ois valmennuskurssi, jos siä tilois ois verenpainemittari niin sais ne katottua.



Tänään oli aika hyvä aamupäivä muuten, ei pahaa pahoinvointia, ihan tuli mieleen, että jos sitä vaivaa ei ois niin kyllähän tässä viä mentäiski, mutta se kun jatkuu koko raskauden niin täytyy sanoa, että ottaa jo hermon päälle, vaikka ei sais valittaa, monilla on suurempiakin huolia.



Sit puuskuttamien....sitä tuntee ittensä norsuksi, joka ähkii eteenpäin. Vaikka hyvin pystyy käveleen, niin se ääni mikä tuolta huulien välistä pihisee vastaa samaa kuin aikasemmin ois tehny maksimaalista suoritusta.



Onko teillä vauvan liikkeet muuttuneet? Musta tuntuu, että potkuja ei tule enää ollenkaa. Se on enemmän venyttelyä ja nekin on vähentyneet muljaamiseksi, eikä sekään enää niin vauhdikasta kuin aikasemmin. Tietysti tilakin alkaa käydä vähiin, mutta jotenki tuntuu, että täs viikonlopun aikana on liikkeet vaimentuneet. Niitä tulee kyllä. Millon pitää alkaa liikkeitä laskemaan?



Toivotaan kaikille hyvää oloa ja että kaikki menee hyvin, ilman suuria huolia.



Huuheli 33+2

JOspa sitä nyt kerkeis hetken istumaan tähän koneelle..



Murmelille halaukset täältäkin!!! Kyllä on kamalaa kun kurjuudet vaan jatkuu toinen toisensa perään:(



Toymama mietiskeli niitä liikkeitä. Mä olen luullu koko ajan että peppu tossa ylhäällä vilistää menemään, ja kun siinä käy muutenkin kamala meno, hiljaisempaa liikettä tuntuu alhaalla. NIin vauva onkin kuitenkin perätilassa. Ja hikka mulla tuntuu myös tosi alhaalla, vaikka siellä istuukin... Mulle toi pt:n toteaminen oli aika shokki kun olin luullut että tosiaan on ollut jo ikuisuuden rt:ssä.... No vieläkin liikkeiden perusteella istuu, joten kait sitä ruvetaan ens viikolla jo kääntämään, ainakin näin neuvolantädin mukaan...



( . ) Tänne kuuluu aikalailla vaihtelevaa. Perjantaina supisti ja tuli sitä kamalaa limaa oikein olan takaa... Mulla tuli kaksostenkin aikana kyllä sitä vk 36 alkaen ja syntyivät vasta 3 vk päästä käynnistyksellä. Mutta nyt olin niin huolissani kun kuitenkin supisti ihan tuntuvasti(tai niin luulin...) Illalla oltiin espoossa kattoo lätkämatsii ja siellä ne sitten rauhoittuivat.

Lauantaina taas jo aamusta kauhee menkka jomotus alamahassa ja oikeessa kyljessä. Aamupäivällä käytiin kaupassa ja joudin sen 15 min aikan apysähtyy hengittämään kaks kertaa kun teki kipeetä... Sit kun ei kerinny mitään istuu ku piti laittaa ruokaa ja oli hautajaisiin lähtöä ja vieraiden kestitsimistä... Kaikenlaista ja koko ajan supisteli... Kamalaa kun tietää et pitäs istuu mutku ei vaan kerkee!! Tai voi!

Onneks supparit loppu sit hautajaisissa ja olo oli ihan hyvä koko illan. Pidettiin kevästkauden avajaiset ja grillattiin naapureiden kanssa klo 1 asti yöllä jolloin ukot sammu:)

Eilinen oli ihan hyvä päivä,illalla harrastettiin makuukammarin leikkejä ja siitähn ne taas innostu,siis supparit. Kokoajan kamalaa jomotusta mut lääkkeen voimalla nukuin ja joskus 3 aikaan heräsin kamalaan supistukseen, joka oli kestoltaan jo yli minuutin luokkaa. Näitä tuli ihan muutaman min välein tunnin ajan ja sitten loppuivat, onneks. Luulin jo että nyt on oikeesti hätä kyseessä. Eli seksi tekee meillä ainakin jotain, täytyy vaan sitä sitten jaksaa alkaa harrastamaan enemmän muutaman viikon kuluttua.

KYllä on kumma jos ei nyt tämän viikon jälkeen ole enempää tapahtunut tuolla kohdunsuulla.



Tänään oltiin lasten kanssa isossa leikkipuistossa ja kivaa oli. LÄhemmäs 3h taas ulkoiltiin:) On se vaan niin ihanaa kun tulee kesä ja TOUKOKUU:)



Jaahas, lihaperunasoselaatikon tekoon pitäs mennä ja sit herättelee lapsia joilla uudet pyörät odottavat ajajaansa:) eivät vain vielä tiedä että ovat sellaiset saaneet, niitä on odotettu ja kaivattu koko pitkätalvi..



Martina 35+0(uskomaton luku) ja kaksi pientä nukkuvaa 2v10kk:)

Taas meni viikonloppu nettipimennossa.. koitan jossain välissä käydä lukemassa viikonlopun kuulumiset..



Laitoin eilen vauvalle kotiintulovaatteet valmiiksi.. ei siinä mennyt kun tunti!! aina kerkesin vaihtaa mielipidettä kun olin saanut jotakin päätettyä :D



Täällä puutuu kanssa kädet.. oon huomannu että jos istun vähänki hartiat jännityksessä ni sormet on ihan tunnottomat sen jälkeen :S

Ja tänäkin aamuna heräsin juuri siihen kun kädet oli ihan puutunu ja jalat niin turvoksissa että ei pystyny nukkumaan mitenkä päin :(

mies naureskeli kun tulin vaapottaen keittiöön silmät utusena ja tukka pystyssä, että kukas mörrimöykky sieltä tulloo :D



Täälläkin on saatu taas öisin supistukset matkaan mukaan (viikon olikin rauhallisempaa!) lauantaiyönä heräsin niin kipeään supistukseen että en pystynyt supistuksen aikana hengittämään lainkaan! onneksi oli ainut niin voimakas supistus.. ettei mennyt koko yö henkeä haukkoessa, vaikka tosin unet jäi muuten vähiin niiden vähemmän kipeämpien supistusten takia..



Pitäs lähteä käymään kaupassa että sais muutakin kateltavaa ton valon lisäks.



Voimia kaikille mammoille ja massuvauvoille! <3



Sussu + Timpu rv 34+2

Murmelille; Täältäkin suuren suuri voima halaus * Rutistaa lujaa*

Nyt pitää vain seurailla ja laskeskella noita vauvan liikkeitä joka päivä useaan otteeseen.



Almiksellekkin halaus kamala reissu sulla :( Koitahan jaksella sielä kotona ja ottaa todella rauhallisesti.



Minäkin meinasin lähteä eilen näytille synnärille, kun tuntui ettei vauva ole juurikaan liikkunut koko päivänä. Noh, heti kun päätin, että nyt lähdetään alkoi myllääminen. Heräsin keskellä yötäkin outoon tunteeseen, masu oli ihan kivikova joka kesti useita minuutteja, helpottui vessareissulla. Ja masuasukin tönin hereille ja laskin niitä liikkeitä, sitten ei meinannutkaan uni enään tulla.



Onnellinen mama kyseli kuinka jaksaa esikoisen kanssa ja kuinka paljon ukko osallistuu päivän toimiin.. Meillä tuo poika painaa reilut 12 kiloa ja aamupesut ja iltapesut hoitaa mies, minä pesen pyllyn vain jos päivällä tulee kakka.

Joskus tosin joudun kantelemaan poikaa, kun saa heittäytymis kohtauksen/ ei suostu käveleen portaita.

Meillä onneksi mies oli masun kasvaessa sitä mieltä, että minä en nostele poikaa kuin pakon edessä.

Kaupassakin hiihdellään mun vauhtia ja koiran lenkityskin on ollut sen puuhaa ( viime viikolla kyllä minäkin käytin eläintä ulkona, joka tuntuu ymmärtävän myös, että tahdin määrään minä ) koira kun painaa reilut 45 kiloa, on voimaa juu ;)



Mistähän muusta oli puhetta, sairaalakassin taidan minäkin laittaa tänään kuntoon, sitä kun ei koskaan tiedä koska lähtö tulee.



Minnikselle; Milläs olet ajatellut kestovaipattaa tulevan vauvan?

Mä olen nyt kahden vaiheilla, harsot ja kuori vai taskut? Muutaman fuzzin olen kyllä ajatellut hankkia, kun ukon vaipanvaihto voi olla vähän niin ja näin noiden harsojen kanssa...



( . ) Olotila on nyt sellainen, että keltainen toukokuu, mikset jo tuu!!! Tai ainakin huhtikuun loppu...

Kroppa alkaa sanomaan itsensä irti :(



ja meille ei todellakaan synny joulukuussa 2008 tyttöä, sanoi madame mamma mitä!!! Mähän makaisin vuoteessa koko odotuksen...



Plussat;



+ vauva liikkuu ahkerasti

+ poika nukkunut hyvin

+ uudet rattaat seisoo olohuoneessa ja poika jopa viihtyi niissä kun nostettiin kyytiin :)



OP, Käpy 34+6 ja " Iivari" 1v6kk

ihan ekaksi tsemppiä murmelille, almainolle ja muille (luin eiliset viestit ja unohdin heti puolet mihin piti kommentoidan + nimet).



Madame mamma ennusti, että poika tulee, 1.6.2007 ja tyttö tammikuussa 2009. Tuo sukupuoli ainakin on oikein - sammakkomieshän masussani uiskentelee. Mutta nyt taidan myöhästyä niiltä jo sovituilta treffeiltä 17.5.... eikä kauheasti mieli tekisi odotella, kun alkaa jo tuntea olevansa raskaana...



( o ) Neuvolaterkkuja: Painoa oli 74,6kg eli nyt on semmonen 10kg tullut lisää ja avokki ohitettu. Jee. En saanut mitään haukkuja, joten kai ihan normaalia kehitystä - ja pienellä turvotuksellakin kai osuutta asiaan. Oonkin esitellyt kavereille olevani sinkku, kun yleensä kihlaormus pyörii ihan reippaasti sormessa. ;) Olis ollut hyvä aprillipila :P



Kukas niitä noitia odotteli eilen? Eikös trullittelupäivä ole vasta paaston jälkeen lankalauantaina (kun ne pahat henget ovat vallanneet pitkäperjantain yönä maan ja kokoillakin niitä säikytellään pois)? Niin ainakin pohjanmaalla, eikä täällä hesassakaan kukaan oven takan käynyt eilen. Ei tosin ollut mitään kokonpolttajaisiakaan, mutta ne kuuluvatkin kai suomenruåtsalaiseen perinteeseen kuten trullitkin (troll). Olen jo ilmoittanut, että meillä kukko munii tyynyn alle sitten kerrankin suklaamunia, kun en ole niitä pahemmin koskaan syönyt lapsenakaan, kun olivat niin kalliita. ;)



Yäk. Iski ilmeisesti vatsatauti, olo on kaamea. Ja maha kuralla, vaikka eilen jaksoin kävelylenkkiäkin vetää metsässä. Hörpin mustikkasåppaa kermavaahdolla (jäi eilen plätyt syömätä) ja vedän mutsikkapilttiä. Aina hetkeksi auttaa. Miksi mua niiiiin himottaa aito kermavaahto? Mielellään pakastemarjojen päällä, mutta kun ei niitä ole.



Eilen tuli suppareitakin, ja torkuin, vaikka torkkujen välillä puhkuin energiaa: siivottiin parveke, itse tosin vain heilutin moppia. :)



Mutta illalla heitti mielialat ihan kunnolla: koko päivän olin loistotuulella, torkkujen jälkeen oli nälkä ja asettauduin hellan ääreen lättyjen paistoon. No eipä onnistunut, vaan joko tuli ällön rasvasia tai sitten tarttui valurautaan kiinni. Lätyistä tuli liian paksuja ja ne paloivat pinnalta ja jäivät keskeltä raaoiksi. Paukuttelin kattiloita raivoissani ja kaadoin loput taikinasta pannukakuksi - joka kärähti. Siinä vaiheessa riisuin (siis keittiössä) alasti ja painelin suihkuun, kun olo oli niin rasvainen. Sitten rojahdin sängylle ja loppuillan olin ihan maassa, senkin takia, että huolestunut avokki yritti kaikkensa ja teki meille leivätkin, vaikka oli itse syönyt jo paistamani lätyt ja odottamassa olevan kermavaahdon, itse kun kieltäydyin niitä syömästä.





sammakkoinen ja sammakkomies rv 32+5

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat