Seuraa 

Voitteko kuvitella minkälainen lääkäri???Suututtaa vieläkin..

Lapseni on ollut torstaista saakka 40 asteen kuumeessa.Kuume laskee hetkellisesti lääkeen tehottua.Perjantai ja lauantai välisenä yönä.Heräsin kamalaan huutoon.En ole ikinä kuullut niin pelottavaa ja järkyttävää huutoa.Juoksin heti lastenhuoneeseen ja löysin lapseni makaamasta sängystä.Edelleen hän huutaa,eikä reagoi minuun.Otan hänet syliin ja tunnen kuinka hän kouristelee.Tuntuu siltä kun joku antaisi hänelle kovalla voltilla sähköiskuja noin kahden sekunnin välein.Soitan lasten sairaalaan ja he sanovat,että hänet pitää heti tuoda.Kohtaus kesti 5-10 minuuttia.sen loppuvaiheessa,sain kontaktin lapseeni ja hän jo vastasi minun kysymyksiin.puin lapselleni vaatteet päälle ja sitten hän oli taas parempi.Hänen isänsä vei hänet sairaalaan ja jäin itse vauvan kanssa kotiin.

Kahden tunnin päästä lapseni tuli takaisin kotia.Kysyin tietenkin,että no mitä siellä sanottiin.Niin sain lyhyen vastauksen,että ei se mikään kouristus ollut,vaan lapsi näki pahaa unta ja hän sai lääkettä kuumeeseen.ja passitettiin kotia.Sydäntä ne oli kuullema kuunelleet,mutta mitään verikokeita ei otettu.

Tuntuu siltä.että lääkärillä oli parempaakin tekemistä.

olen niin tyrmistynyt.Miten lääkäri voi sanoa,että lapseni näki vain pahaa unta ja siitä tämä johtui???Kenen muu lapsi reagoi epilepsia kohtauksen kaltaisesti,kun näkee pahaa unta?

Edelleen kuume jatkuu ja meidän pitää vain lääkitä kahdella eri lääkkeellä.Kuinka kaun minun pitäisi antaa tämän jatkua?

Kommentit (7)

Olen kuullut että kuumekouristeluja ilmenee joillakin lapsilla, ja se on normaalia. Häviää kouluikään mennessä.

Kannattaa kuitenkin mennä lääkäriin ettei vaan johdu jostain muusta!!!

Todella pelottavia tuollaiset on, typerää että lääkäri ollut tuolla asenteella!!!



hei!



Teidän kannattaisi käydä uudelleen lääkärissä. sillä jos kyseessä on ollut kuumekousistus. Pitää teidän saada asianmukainen ohjeistus vastaisuuden varalle. esimerkiksi... kouristaja lapsia pitää alkaa kuumelääkitä hyvin varhaisessa vaiheessa, Kahdella kuumetta alentavalla lääkkeellä (ainakin me niin joudumme tekemään) . Ja jos kohtaus siitä huolimatta tulee pitää kotona (aina mukana ) olla ensiapu lääkkeet.

Meillä ensimmäine kohtaus oli viimeviikolla. ja sairaalassa olimme vielä 4vrk:tta sen jälkeen. Tosin tytön kohtaus oli hyvin pitkä 1,5-2h. (tähän astisen elämäni kamalimmat hetket ).



Kouristelussahan ei ole kyse siitä kuinka korkea kuume on, vaan siitä että se nousee nopeasti. kohtaus voi tulla jo 37.7 lämpötilassa. Ennen kun huomaa edes lapsen olevan tulossa kipeäksi.



En tiedä minkä ikäisestä lapsesi on, mutta kohtaukset jäävät kokonaan pois noin 5vuoden iässä +/-. Ja ovat hyvin harvinaisia alle 6kk vauvoilla. Yleisin ikä on 1-2 vuotiailla. Ja kouristelu on hyvin yleistä, jopa 5% lapsista joutuu niistä kärsimään. Osa kerran, toiset useammin.

Ja ne eivät yleensä ole vaarallisia. Tai niistä ei jää pysyvää haittaa. Mutta ovat sitäkin pelottavampia vanhemmille.



Voimia kuitenkin asian selvittelyyn. Ja kaunista kevättä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lainaus:


En tiedä minkä ikäisestä lapsesi on, mutta kohtaukset jäävät kokonaan pois noin 5vuoden iässä +/-. Ja ovat hyvin harvinaisia alle 6kk vauvoilla. Yleisin ikä on 1-2 vuotiailla. Ja kouristelu on hyvin yleistä, jopa 5% lapsista joutuu niistä kärsimään. Osa kerran, toiset useammin.

Ja ne eivät yleensä ole vaarallisia. Tai niistä ei jää pysyvää haittaa. Mutta ovat sitäkin pelottavampia vanhemmille.






En halua pelotella, mutta aina kohtaukset ei jääkkään pois. Meilläkin alkoi kuumekouristelulla. Sitten muuttui kuumeettomana kouristeluksi ja diagnoosiksi epilepsia. Kerran ehtittiin jättää estolääkityskin jo pois pariksi vuodeksi, mutta uuden kohtauksen tultua aloitettiin epilepsialääkitys uudestaan. Siitä on nyt 3 vuotta.



Kannattaa tutkituttaa lapsi kunnolla. Kyllä lääkärin pitää suhtautua asiaan riittävällä vakavuudella ja asiantuntemuksella. Yleensä kai on tapana ottaa uni EEG.



ja kuumekouristuksissa lapsen ei pitäisi yleensä pystyä/kyvetä kommunikoimaan eli huutamaan tai päästämään mitään selviä ääniä, koska tosiaan elimistö kouristelee.



Kuumekouristukset on aika yleisiä ja jos vähääkään geeneissä/perimässä, niin pitäisi pyytää reseptillä lääkettä jolla saa kuumeen pidettyä alle 38.



Jos kouristus tulee, älä estä mitenkään sitä. Raajojen tulee saada vapaata liikkua. Ainut mitä voit tehdä on katsoa ettei pääse satuttamaan itseään ja viilentää lapsi nopeasti. Esim ikkunat auki ja kylmä pyyhe päälle. Kuumekouristuksen jälkeen lapsi on muissa maailmoissa jonkin aikaa, yleensä nukkuu.

Siellä sitten selvitetään tapahtuneen perusteella ja saadaan mahdollinen lääkitys.



Meillä kuumekouristellut lapsi sai reseptillä toista kuumelääkettä (saa kai ilman reseptiäkin Pronaxen) ja kehoituksen antaa sitä Panadolin kanssa kuumeeseen: Eli tosiaan kahta kuumelääkettä päällekkäin, koska niissä on eri vaikuttava aine. Lisäksi saatiin kouristuksia laukaiseva lääke varoiksi, jos kouristukset eivät mene 5minuutissa ohitse.



Meillä käytiin ekan kouristuksen jälkeen seuraavana päivänä lyleislääkärissä joka mietti tarvitseeko laittaa lähetteellä eteenpäin. Sain varoiksi lähetteen mutta sain itse miettiä käytänkö sen vai en. Emme ehtineet käyttää ennen kuin tuli toinen kohtaus ja toisen kouristuksen kohdalla ambulanssimiehet totesivat että parempi viedä sairaalaan, koska ei näyttänyt menevän ohi. Tuolloin sitten sairaalassa kun lapsi oli jo toennut lääkäri totesi että oli normaali kouristus ja meni hyvin ohi, eikä ole mitään syytä jatkotutkimuksiin. Sen verran varmisti että kouristus oli symmetrinen (jos ei olisi, niin sitten olisi ollut jatkotutkimukset). Sanoi myös että jo 38kuume riittää kouristuksiin, koska kyseessä on juuri kuumeen nousunopeuden aiheuttama tilanne, ei itsessään korkean kuumeen (meillä toinen kouristuskohtaus tuli juuri 38kuumeessa). Sitten kun juteltiin ekasta kouristuksesta sanoin lapsen olleen tajuton ja huulten ympäristön jo sinertäneen, lääkäri totesi vain että ehkä lapsi vain tuntui tajuttomalta kun on kouristusaikaan aika veltto- ohitti siis täysin tuon mahdollisuuden että lapsi oli tajuton ja ei tuntunut uskovan minua (ja silloin lapsi alkoi jo tosiaan muuttua siniseksi).



Meilläkään ei siis parasta kokemusta lääkäristä. Lääkäreille kouristukset tuntuu olevan niin arkipäivää ja eivät ehkä kuuntele niin tarkkaan vanhempia, kun kyseessä ei ole mitään sen vakavampaa. Mitään tutkimuksia ei meillä ainakaan normaaleissa kuumekouristuksissa tehty. Eri asia olisi jos ne jäävät päälle. Mutta lääkitys kuitenkin saatiin kuntoon vastaisuuden varalle.

Joko tuohon lääkäriin tai toiseen lääkäriin samassa paikassa. Minä soittaisin ja sanoisin, että tällainen asia jäi vaivaamaan tai, että haluat vielä palata kohteluusi tms. Kyllä sinä ossat. Älä jätä asiaa sinälleen itsesi, lapsesi ja myöskin lääkärinkin käytöksen takia. Sellaisella kätöksellä on tapana jatkua jos kukaan ei pysäytä ihmistä ja aina vain ylempään tasoon yhteyttä jos ei kuunnella....



Kyllä on oikeus tulla kuulluksi ja kunnioitettavsti kohdellusti ja sitä tässä elämässä joutuu joskus vaaatimaan ja pitäähän kuumekouristus asiaan suhtautua vakavuudella.

Onnea matkaan.

Tyttäreni on vihdoinkin päässyt kuumetaudista eroon ja voi jo jonkin verran paremmin.

Edelleen hän on jotenkin poissa oleva ja väsyneen tuntuinen.

Hänelle on varattu aika lisä tutkimuksiin.Koska haluan selvittä,että mistä tuo kohtaus johtui.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat