Vierailija

2,5 vuotias uhmis on ollut vuoden päiväkuiva ja nyt viimiset 2 viikkoa on ollut melkoista tappelua pissaamisen kanssa. Ei suostu menemään pytylle, pissaa välillä jalat haralleen lattialle ja nauraen katsoo touhujaan. Tänään on jo kerran pissannut mun syliin ja 3 kertaa ihan muuten vaan. Leikkii kuulemma vauvaa ja voi välillä pissata housuun. Onko kyse mustasukkaisuudesta vauvaa kohtaan vai onko tää joku normaali kehitysvaihe? Tytön ei pitäisi olla mitenkään sairas eikä pissaaminen satu tai kirvele (kysyin ja näin vastasi). Kun kysyin miksei pissaa puttyyn, niin vastaus: ei mikskään. ARGHHH! Tiedän ettei saisi huutaa ja tapella noitten vessa-asioitten kanssa, kun ovat herkkiä juttuja, mutta mulla leikkasi täysin kiinni, kun tuli mun syliin ja saman tien kusi mun päälle oikeen kunnon lorotuksen. Aloin huutaa kuin palosireeni. Miten ton pissaiitan kanssa pitäisi menetellä?

Kommentit (5)

kovin kauaa viitsii moista harrastaa. Toki liian pitkään ei voi pitää, ettei saa kylmää, mutta tovin, että huomaa, miten kamalalta tuntuu.

Ei se lapsi ilkeyttään pissaa vaan hämmenyksensä näyttää niin. Ja 2,5 v. on tosi pieni vielä, meillä 3,5 v:kin alkoi pissata lattialle vauvan synnyttyä ja lastenlääkärin neuvo oli olla kiinnittämättä siihen huomiota ja antaa lapselle paljon rakkautta ja kannustusta. Pissailu loppui kuukaudessa ihan itsestään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tiedän tunteesi. Muutaman kerran tuli omallekin tytölle sanottua aika pahasti, vaikkei saisikaan. Parin kuukauden sisällä tuo aika on jo todennäköisesti takanapäin.

Johtuu täysin siitä ja menee kyllä ohi. Suuttuminen ei auta mitään, kannustus ja positiivinen huomio sekä lupa olla pieni muilla tavoin tepsii paremmin.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat