Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Kommentit (21)

Ensimmäinen syntyi kiireellisellä sektiolla alateitse ja imukupilla yrittämisen jälkeen. Pelkäsin toisen synnytystä, mutta hän syntyi maailmaan alateitse ja synnytyskin kesti " vain" seitsemän tuntia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

toinen oli vaikein. Vauva oli kyllä avotarjonnassa eikä sitä huomattu etukäteen eikä kätilö suostunut antamaan minkäänlaista kivunlievitystä.

Tuli nopeammin. Lisäksi epiduraali oli siinä mielessä hyvin " ajoitettu" , että vaikutti vielä ponnistusvaiheessa. Pystyin ponnistamaan, ei haitannut sitä, mutta kipua ei juuri tuntunut, varsinkin kun hörppi vielä ilokaasua samalla.


Molemmat käynnistyivät vesien menolla, eka kesti ikuisuuden (salissa puolitoista vuorokautta), ponnistus 1h45min, imukupilla vihdoin viimein syntyi. Sain useammankin annoksen epiduraalia, ilokaasusta paha olo, ihan karseeta koko homma (paitsi kätilöt ja lääkärit tosi mukavia). Rv 39+1



Toka kesti yht. 4h20min, sairaalassa 2h, ponnistus 30min. Kivunlievityksenä vain ilokaasu. Ei mikään helppo homma mutta edelliseen verrattuna huomattavasti helpompi. Rv40+1

Kesti 5,5 tuntia - mieskin ehti mukaan.



Toinen tulikin rytinällä, ilokaasua yritin hönkiä ja miehelle kiljuin puhelimessa, että paikalle heti - ei ehtinyt :(. Synnytys etuajassa ja kesto vain 2 tuntia.



Esikoisen jouduin nakkaamaan naapuriin (olivat vain hissin kautta " hyvää päivää" naapureita, mutta onneksi ottivat pojan, ennen kuin mummi ehti hätiin).

(synnytin pakon edestä luomuna ja ei ollut niin kamalaa, kuin pelkäsin).

Toka kerta oli pahempi (jälleen luomuna), sillä tiesi jo mitä odottaa ja milloin se pahin tilanne on edessä.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat