Vierailija

Voiko siitä "parantua", vai onko niin kuten monesti kuulee, että "kun kerran lyö niin aina lyö".

Mieheni menettää aina juodessaan järkensä, suuttuu mistä tahansa, haukkuu, uhkailee, käy päälle. Selvänä näin ei ole koskaan käynyt, hän on mukava, rakastava, hyvä isä lapsille.

En haluaisi särkeä perhettämme jos toivoa vain olisi. Mutta onko sitä??? Pitkitänkö vain väistämätöntä. Kuinka monesti olenkaan ajatellut, että vielä kerrankin niin lähden. Ja kuitenkin olen täällä aina vaan.

Kommentit (12)

jos mies myöntää ongelmansa, suostuu menemään terapiaan ja lopettamaan juomisen (kokonaan) voitte mahdollisesti jatkaa yhdessä. Jos miehesi ei myönnä ongelmaa, ei mene hoitoon taikka ei lopeta juomista pakkaat miehesi tavarat ja toivotat hyvää loppu elämää jossain muualla.



Ok, myönnän ettei ole niin helppoa mutta yksinkertaista kuitenkin. Teet lapsillesi ja itsellesi karhunpalveluksen jos vain annat asian olla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

joko miehesi on lopetettava alkoholin käyttö kokonaan. Ilmeisesti se ole kuitenkaan ongelma joten, miehesi poistuukoon viettämään iltaa jonnekkin jossa sinä et lastesi kanssa ole, kuten jo joku ehdottikin.

ja se alkoholin käyttö tosiaan kannattaa lopettaa. Yksin tai edes kaksin te tai teistä kumpikaan ei saa hommaa toimimaan.



Jos miehesi voi sitoutua terapiaan ja aggressionhallintaharjoituksiin ja alkoholin jättämiseen, kannattaa yrittää. Jos se sitoutuminen sitten rakoilee - edes kerran - KANNATTAA JUOSTA LAPSEN KANSSA PAKOON! Eikä enää palata.

se, että äitiä/itseä/sisaruksia lyödään.



On kauheaa kuunnella hiljaa ja odottaa, koska se alkaa. Pitää peittoa korvilla ja koittaa olla kuulematta, kuulla ja kuunnella silti. Voisiko sittenkin auttaa, mitä jos tapahtuu jotain oikein pahaa? Mitä sitten teen?



Onneksi se on ohi, vain muisto elää ja tieto siitä että minun lapseni sitä eivät joudu kuuntelemaan.

Oon kuullut hyviä tuloksia. Mutta miehen pitää ite tajuta, että tekee väärin ja pitää ite haluta muutosta. Tarvii varmasti tukea siihen, että vois ryyppäämisen ja väkivallan lopettaa. Täytyy tulla sen tosiasian eteen, että tuhoaa sillä sinun ja lasten elämän, ottaa täysi vastuu teoistaan.



Kaikkea hyvää sulle, toivottavasti saatte apua! Voisit esim. itse puhua asiasta neuvolassa.

Meilläkin yhteistä aikaa jo takana yli kymmenen vuotta. Aina uusia ongelmia ilmaantuu, kun yhdestä pääsee eroon niin toinen tulee tilalle.

Nyt siis alkoholi ja sen mukana väkivalta. Selvänä mies tajuaa tekevänsä väärin, katuu, lupaa kuun taivaalta. Jossakin mielessä hän myöntää ongelman tulevan alkoholista, mutta ei siitä voi silti pysyä erossa. Nyt on taas hieman rauhallisempi kausi menossa, en tiedä oikein pitäisikö jo alkaa uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Olen niin kauan tukenut ja auttanut ja kärsinyt ja kestänyt, että jos nyt luovutan niin tulee sellainen olo, että kaikki oli niin turhaa. Ja menetän talon, eläimet, elämäntason, tietyn "mukavuuden" kriisiaikojen ulkopuolella, kumppanuuden. En kai edes enää miestäni rakasta, ei siitä ole kyse, vaan pikemminkin lasten parhaasta ja tietynlaisesta "laiskuudestani".

ap

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat