Seuraa 

Hei vaan!

Esikoistyttö on 1v 8kk ikäinen ja nyt on pikkuhiljaa herännyt ajatus toisesta lapsesta. Tytön ollessa muutaman kuukauden ikäinen oli jo pientä kuumeilua toisesta, mutta vauva-arki öyheräilyineen karisti haaveet toisen lapsen yrityksestä. (olenko poikkeuksellinen?) Miehellänikin on samanlainen tunne. Olemme jakaneet lapsen hoidon aika mukavasti puoliksi, joten kyse ei ole siitä, että saisin hoitaa ja kantaa vastuun lapsesta yksin.

Paljon saa lukea täältäkin äitien kirjoituksista, jossa esikoinen on pieni ja mieli tekee toista. Itselläni ei olisi kyllä pää kestänyt, vaikka neiti on kuitenkin ollut aika helppohoitoinen. Välillä koen syyllisyyttäkin siitä, että toisen lapsen yritystä tulee siirrettyä koko ajan eteenpäin. Kuitenkin työssäni näen myös äitejä, joilla lasten ikäero on pieni. Nuo äidit ovat melkeinpä poikkeuksetta väsyneitä. Ehkä en halua itse " joutua samaan jamaan" , vaikka toisaalta olisi mukava, jos lasten ikäero ei olisi liian suuri.

Millaisia kokemuksia teillä on hyvät kohtalontoverit? Mikä teistä on tuntunut hyvältä ikäerolta.

Välillä miettii myös sitä, että jos esikoinen kasvaa tarpeeksi, jaksaakohan enää aloittaa kaikkea uudestaan...

Kommentit (3)

Juuri tämä samainen ajatus on alkanut pyöriä päässäni. Esikoisemme hyvin saman ikäinen kuin ap sinun ja olet samaa ikäluokkaa kuin minä. Ja aloitus " milloin on kakkosen aika?" oli ihan pakko lukea..



Vielä 2kk sitten en olisi uskonut löytäväni itseäni tältä palstalta. Minä vauva/taaperoarkeen väsynyt univelkainen äiti. Mutta tässä sitä ollaan. Silmäpussit painaa tätä työssäkäyvää äitiä, kotitöitä tuntuu riittävän aina ja lopputomasti. Ja mitä minä teen, haaveilen nyytistä, kai se on myönnettävä. Se ihana vauvamasu, potkut masussa, oman vastasyntyneen lapsen tuoksu, imetys...huoh.



Ja sitten ajatukset uhmaikäisestä ja nyytistä samaan aikaan, ei, ei. Onko minusta kahden lapsen äidiksi? Osaanko rakastaa heitä tasapuolisesti? Hormonaalinen ehkäisy on lopetettu, mutta muu systeemi käytössä. Mies olis valmis, olenko minä? En tiedä. Antaako luonnon päättää? Jos raskautuisin niin sittenhän voisi ajatella " näin oli tarkoitettu, kyllä minä kai selviän" . Kai. Lähipiirissä on lapsettomuutta ja tunnen syyllisyyttä ajatuksistani. Miksemme anna toisen lapsen tulla, jos tulee , sillä kaikilla ei ole edes sitä yhtä ainoaa. Lapsihan on lahja ja minä vitkuttelen ehkäisyn kanssa.. Olenko hullu?!?!



Jos joku kahden lapsen äiti (3v tai alle ikäeroa) lukee ja tunnistaa nämä ajatukset ajalta jolloin oli vasta yksi lapsi, niin vastaahan miten kaikki meni.. Josko saisimme AP:n ja muiden kanssa jotain selkoa omiin ajatuksiin..



meillä tulee 3vuotta ikäeroksi joka on silleen kiva että on sitten vanhempana vielä seuraa toisilleen mutta vanhempi lapsi ei ole ihan vauva enää. ja vanhemman lapsen minän kehitys on sopivasti päässyt eteen päin (tosin ei tuollaista siis mietitty kun toista aloitettiin yrittämään :) kunhan saatu kommenttia että hyvään aikaan tulee toinen psykkeen kehityksenkin kannalta )

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyllä se on niin yksilöllistä, että mikä on oikea aika perheenlisäykselle ylipäätään! =)

Minulla on kaksi tyttöä, 3,5v ja 2v.

Kakkonen sai meillä alkunsa heti, kun päätettiin aloittaa yritys ja ikäeroa on kuopuksella ja esikolla 1v 5kk. Silti se vauvakuume iski taas uudestaan kuopuksen synnyttyä..



Kyllä mun täytyy sanoa, että meidän mimmeillä on loistava ikäero ja ovat tosi ihania kaveruksia nykyään! Oisin niin toivonut jatkossakin tälläistä ikäeroa, mutta toisin on käynyt.



Tätä kolmosen yritystä sitten lykättiin hieman ja aloitettiin, kun kakkonen oli 8kk. Sitä, kun lapsellisesti kuvitteli, että taas tärppää yhtä helposti..

Nyt en tiedä oisko pitäny aloittaa samantien, kun tuntuu, että ei meille kolmosta ole luvassa tämän puolentoista vuoden turhan yrityksen perusteella.

Mun sanoma on siis se, että jos sydän sanoo joo niin ei kannata ainakaan aikailla! Varsinkaan, jos on ikää. Toki tilanne on toinen, jos on paljon vuosia vielä jäljellä toisin kuin allekirjoittaneella.



Kovasti toivon sulle kaikkea hyvää ja aurinkoista kevättä mitä sitten ikinä päätätkin!



T: piipaa

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat