Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Sivut

Kommentit (51)

Sen tiesinkin, ettei siitä raskausaikana oo haittaa, mutta rupes hirvittää tuo Sintagman kertoma juttu, että vastasyntyneelle se on noin vaarallinen. Oon jotenkin kuvitellu, että äidinmaidosta saa ne vasta-aineet ja on yhtä turvassa kuin kohdussakin...? :/ Meillä ei lapset nimittäin sitä vielä oo sairastanu, mutta ovat päiväkodissa ja ilmeisesti sitä on liikkeellä taas täälläpäin muutenkin, kun monen oon kuullu puhuvan. (Espoo)



Rsna kyseli vappusuunnitelmista. Meillä ei oo mitään ihmeitä suunnitteilla, koitan pysyä yhdessä koossa sinne asti. :D Tytöt saa ne perinteiset vappupallonsa ja varmaan jotain lasten muuta hömppää ostetaan. Mun piti järjestää lasten naamiaiset, mut enpä nyt sit uskallakaan alkaa häärätä...



täytyy juoda tee ja lähteä ulos, kun siellä ees vähän aurinko pilkottaa. Ahdistaa tää sisällä olo niin paljon...



H 32+0

Hulda: no nythän mäkin sen vasta hokasin kun sä siitä kirjoitit, et niinhän tääkin poika mylläs mahassa aina iltaisin kamalasti! Ja mihinkäs se siitä tapojaan muuttais vaikka ulos sieltä jo tulikin...



Naksu: joo, mitattiin vauvalta sokereita. Muistaakseni 3 kertaa ja ne oli aina ihan ok. Sit siltä mitattiin niitä bilirubiineita kans tosi monta kertaa, et oli kyllä raukalla kantapäät niin rei´itetty et sääliks kävi :(



Nyt täytyy mennä taas...



Luna

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Luin pinoja ja tajusin, että tosiaan pitäisi kai siirtyä pikkuhiljaa vauvapuolelle. Toisaalta, täällä on kaikki tutut, ja ei ketään näytä ärsyttävän vauva-jutut =) Ja jatkettaisiinko sitä kotilot -nimeä siellä vauva-puolella sitten... Tai tulisko sinne enää kirjoitettua. On vain niin tuttua tänne palstalle rustailu. Kaikilla varmaan sama juttu, että kuumeosastolta hyppäsi vauhdilla kotiloihin, mutta vauva-puolelle ei olekaan niin kiirettä! Meitä vaan on nyt niin hyvä porukka ja mahtava vertaistuki samalla...



Kirjoitan synnytystarinan kun on hyvä aika. Synnytystä käynnistettiin keskiviikkona 28.3. kello 6.30 alkaen, ja joka kolmen tunnin välein laitettiin sytotecia kohdunsuulle. Hieman menkkamaisia vihlaisuja tuli sitten aamupäivän aikana ja muutama supistuskin, mutta kun 12 aikaan laitettiin tabletti, niin eikö kaikki tuntemuksen loppuneet siihen... Iltapäivällä olin niin masentunut ja alakuloinen koko touhuun, että repesin ihan totaalisesti. Itkin ihan hillittömästi kun mitään ei tapahtunut. Olin joutunut sairaalaan jo maanantaina ja sen jälkeen olin muutenkin itkenyt tosi paljon =( Mua sitten yritti lohdutella niin kätilö kuin mieskin, mutta mua vaan itketti... Kätilö sitten lupasi hoitaa lääkärin paikalle ja lääkäri tulikin kello kahden jälkeen. Piristyin ehkä hieman, vaikka lekuri meinasi, että enää iltapäivän sytotec laitetaan ja sen jälkeen annetaan kohdun levätä, seuraavana aamuna sitten uudestaan. Kohdunkaulaa oli tosi napakasti jäljellä, ja kohdunsuu vain kahdelle sormelle auki, että ei uskonut mitään tapahtuvan pitkään aikaan. Yllytin miehen lähtemään kotiin viettämään aikaa lasten kanssa, että ei joudu koko ajan olemaan isovanhempien kanssa. Iltavuoroon tulikin tosi MUKAVA kätilö, joka oli ollut myös esikoisen synnytyksessä. Kello kolmelta alkoi supistukset, joita tuli vähän väliä. Olin käyrässä puoli tuntia, jossa oli jo tosi epämukavaa. Supistuksen tulivat tosi tiheään ja tosi kipeitä, joten soitin miehelle, että tulisi sittenkin seuraksi. (Mulla on outo keho, nimittäin minkäänlaiset supistukset eivät näy käyrässä, siksi kätilöiden on vaikea uskoa, että mua supistaa ja kunnolla, kätilöt ei oikein pysy mun perässä, vaikka sanoisin kuinka, että kovatkaan supistukset ei sitten teidän vehkeissä näy...)

Puoli neljän aikaan olin jo TOSI tuskissani, ja kätilö teki sisätutkimuksen. Kohdunsuu väljästi auki 2:lle sormelle, kanavaa reilu 1cm jäljellä (jälkikeskustelussa kätilö sanoi, että ei vielä tässäkään vaiheessa uskonut lapsen syntyvän hänen vuorossaan, ja että olisin kyllä päässyt ilokaasulle jos olisi tajunnut...) Pyysin tosiaan ilokaasua, mutta kätilö suostutteli mut suihkuun pallon päälle. Mähän sitten siellä suihkussa suihkutin kuumaa vettä mahan päälle ja kiroilin kuin pahinkin seilori. Supistukset tuli lähes tauotta. Pisin supistusten väli oli minuutti, muuten en saanut hengähtää ollenkaan. Mä olin niin KIPEÄ, että mulla ei kulkenut enää ajatus mihinkään suuntaan. Mies tuli onneksi, ja jälkikäteen sanoi, että kun löysi mut sieltä suihkusta, niin naamasta jo näki, ettei siinä kauaa enää nokka tuhise. Tulin pois suihkusta jo onneksi synnytys eteni, nimittäin sellaisissa tuskissa olisi kauheaa jos mitään ei tapahdu! Teki tosi kipeetä sisätutkimus pelkästään kun supistukset tulivat ja menivät niin että ei siinä välillä kukaan ehdi mitään tutkia... Pääsin heti saliin ja ilokaasulle, mikä ONNEKSI auttoi, supistuksista hävisi terävin kärki, ja vaikka sattui, niin ei enää niin paljoa! Saliin päästyämme kätilö soitti heti anestesialääkärin, ja epiduraalin sain 16.25. Se ei auttanut, ja hengittelin ilokaasua lisää ja lisää. Mä sain jotenkin sanottua, että " kuka helvetissä haluaa vapaaehtoisesti käynnistyksen, täähän on jotain ihan luonnotonta!" (Siis mä en juurikaan koskaan kiroile, mies oli aivan ymmällään mun kiroilemisesta, mutta kummasti helpotti kipua?!?) Ja kätilö meinas vaan, että sellaiset tänne tätä menoa katsomaan... Siis kyllä kovatkin kivut menettelee, mutta se että ei saa hengähtää. Huh huh! Kätilö lupasi soittaa anestesialääkärin paikalle, jos epiduraali ei auta 20minuutin aikana. Epiduraalin jälkeen tuli verenvuotoa, ja KTG ei rekistöinyt kunnolla sydänääniä, kätilö puhkaisi kalvot ja laittoi pinnin vauvan päähän, kohdunsuu oli 6cm auki. Olin siis niin kipeä, että kätilö lupasi, että ei lähde enää minnekään, se oli mieletön henkinen apu. Ei mennyt kuin minuutti, kun huomasin, että mun on aivan pakko ponnistaa! Kätilö ja mies sanoivat, että ei saa, että kohdunsuu ei ole vielä auki, puuskuta! Kätilö soitti apua osastolta (jossa ei edes tiedetty meidän siirtyneen saliin). Puuskutus auttoi ehkä kaksi supistusta, ja sen jälkeen kimitin aivan epätoivoisena, että auttakaa mua, että mun on PAKKO ponnistaa! Kätilö sitten tutki, ja sanoi, että voit ponnistaa. (Tässä vaiheessa toinen kätilö tuli osastolta ja huikkasi ovelta, että mikä hätänä, ei tosiaan arvannut, että ollaan näin pitkällä). Heti kun ponnistin, niin mies huusi, että on hiuksia. Ponnistus kesti puoli minuuttia! Napanuora oli kerran kaulan ympärillä ja sitä löysättiin... Mulle ei ole jäänyt edellisistä synnytyksistä mielikuvaa vauvan ekasta itkusta, mutta nyt jäi. Raskausmyrkytyksen takia olen niin paljon kantanut huolta vauvan hyvinvoinnista, että se itku oli niin ihanan kuulosta!!! Tyttö painoi 2800g ja oli 48cm pitkä, ja hiuksia aika paljon, ja yllättävän vaaleata sisaruksiin verrattuna. Peppi on oikea söpöläinen, miehen mielestä nätein vauva näistä kaikista. Siitä, kun kalvot puhkaistiin (kohdunsuuta 6cm jäljellä) vauvan syntymään meni 5minuuttia. Synnytyksen kestoksi merkittiin 1h44min, ja pähkinänkuoressa voisi sanoa, että vaikka avautumisvaihe oli yhtä HEL***TIÄ, niin helppo ponnistus ja sikanopea synnytyksestä palautuminen kompensoi tosi paljon... Kyllä luonnollinen synnytys on luonnollinen, sen toivoisin kyllä ehdottomasti kaikille!



Nyt en ehdi muuta rustailemaan, myöhemmin ehkä ;o)



T:Anttuli kera Pepin 3vkoa 1pvä

Minäkään en täältä tahtois millään lähteä, kun pitää seurata näitä vauvamahojen kuulumisia...



LapaLepa: kuulostipa tutulta teidän iltaunettomuus, meillä Aarre on ihan samanlainen, että illalla ei oikeestaan nuku enää 18-19 jälkeen kuin just tollasia 5-15min. torkkuja ja nekin vaan jossain sylissä.. Oon kans ihmetellyt, et mikä sitä vaivaa kun ei nuku moneen tuntiin ja kuitenkin noin pieni vielä! Ja samalla lailla sit kuitenkin yöunille sammuu 22-23 aikaan kuin teilläkin ja yöt nukkuu hyvin vaan syömään heräten muutaman kerran. Ihme jäpiköitä :) Parempi tietysti et illalla valvoo kuin yöllä... Aika jässikkä muuten teillä jo, kun mäkin eilen mietin et meiän paappa ei oo vieläkään edes niin iso kuin teillä oli jo syntyessään :) Ihan liian äkkiä nää kyllä kasvaa silti :(



Soittelin tossa neuvolaankin tänään, kun olin huolissani tosta jälkivuodostani kun jatkuu yhä vaan verisenä jo neljättä viikkoa. Aiemmista se on aina loppunut parissa viikossa. No terkkatäti sanoi, et ei vielä huolta, kun ei oo kuitenkaan mitään kipuja tai pahaa hajua siinä vuodossa, et joillakin se saattaa vaan kestää jopa jälkitarkastukseen asti. Eli seuraillaan vaan vielä. Alkaa vaan itseä jo kyllästyttää pikkuhiljaa... Kyseli jopa, et voisko olla jo kuukautiset alkaneet! No ei kai nyt sentään vielä! En kyllä niitäkään yhtään kaipaile.



Luna ja Aarre 3vk 4pv

Tavallaan nää viime hetken vinkit ja kokemukset kuitenkin parhaiten tulee niiltä, jotka on jo synnyttäny sen kolmannen. Ja on kiva ollu lukea vauva-juttuja, kun on sit mitä odottaa. :)



Aika monella tuntuu kuitenkin olevan haaveissa se neljäs? Mä oon ihan vakuuttunu, että tää on nyt viimeinen. Tosin niin olin tokankin jälkeen. Silloin kyllä synnytyskammon takia... Ja oli sellainen harmillinen olo, että kun ei ehkä enää uskalla. Uskalsin ja nyt oon ihan varma, että viimeinen tämä on. Vauvakuume tietty varmasti tulee, kun kaverit lisääntyy vielä... Ehkä tosiaan jos tää ois ollu tyttö, niin mäkin olisin halunnu vielä neljännen tytötn, kuten Luna tais sanoa pojistaan. Jotenkin jos kaikki on samaa sukupuolta niin olis kiva, että niitä tasapari. :D Ihme perusteita mullakin...



Tutista. Molemmat tytöt on pitäny pakottaa tuttiin. Tokan kanssa koitin sitten olla ilman, mut joskus 4kk iässä tajusin, että sehän pitää mua lelunaan ja sen jälkeen alkoi armoton tuttitaisto. :D Saatiin se sit kiintymään lopulta tuttiinkin. Tälle aion tutin opettaa melko alusta asti. Esikoisen kanssa odotin sen 2vkoa, kun olin jostain lukenu hammaslääkärien suosittelevan, että vasta 2vkon iässä.



ON: Synnytyspelko edelleen jyllää. Siihen liittyy nykyään ihan armoton kuolemanpelko. Senkin takia musta on ollu terapeuttista, että vauvalliset on pysyny täällä. Mammutin oma hurja synnytyskokemus pitää mua jollain tavalla järjissään, kun tiiän, että sellaisestakin voi selvitä ja ihana vauva-arki alkaa. Ja muutenkin kun kerran jo ehdin säikähtää ja olla ihan varma, että nyt vauva kuoli, niin en sen jälkeen oo uskaltanu oikein ajatela enää vauvaa. Nyt silti teiän vauvantuoksuisista jutuista osaa jotenkin vähän realistisemmin ajatella tulevaa. Ja sitä, että kyllä mullakin varmasti vauva-arki koittaa, vaikka pelko onkin näin suureellinen.



Mulle on tullu uutuutena nyt lantioon hirveitä paineentuntemuksia. :O Luulen, että vauva on nyt sit laskeutunu, kun sen liikkeetkin tuntuu välillä tuolla nin alhaalla IKÄVÄNÄ paineena. Ja kun istuu, niin tuntuu välillä, että istuu melkein sen pään päällä... Vaikee kuvailla, mut mulla oli tokasta tällaista ihan loppuviikoilla. Kävin synnärillä silloin ja ne sano, että se johtuu vaan siit, et vauva on tullu niin alas. Mut ei kai se sieltä nyt silti vielä synny?



Hulda 31+5

Mua on tän aamun taas ahdistanu rintaan ja hengästyn tosi helposti.. tuntuu ettei mitään pysty tekeen.. sit kun on pystyssä niin huimaa koko ajan... v** kun ei oo tota verenpainemittaria omana...



Eilen kävin muutaman kilometrin mittasella lenkillä kaverin kanssa ja kyllä sit illalla ja lenkillä ollessakin supisteli koko ajan.. ei kyllä tuntunu mitenkään muuten kun se että maha vaan kovettu että siitä huomas ton supistuksen..

Eilen ajattelin josko tänään olis käyny uimassa, mutta en taida viittiä ton huimauksen takia.

Onneks mies tulee kohta kotio... nakitan sen poikien kanssa ulos kun ei sada *koputtaa puuta* ainakaan vielä.



Tervetuloa sintagma tänne!! Muistan sut tuolta kuumeilusta!! kerkesit sit kumminkin vähän käymään koulua eteenpäin..

Mut niinhän siinä käy just kun sitä vähiten odottaa tai yrittää niin sillon nappaa=D







mani ja purri rv33 *POKS*

täällä kotiloissa siis kokontuvat kolmannen lapsensa jo saaneet tai kolmattaan odottavat?



olen kirjoitellut tuonne elokuun eloisten pinoon kun eille tulossa siis kolmas tuolla elkuun puolenvälin tienoin. ennestään kasi poikaa 4v9kk ja 2v3kk, että menoa piisaa.



voisin siis piipahdella täällä aina lukemas kulumiset ja kirjotellakin kanssanne.



kaunista kevättä kaikille.



äippä, pojat ja masuasukas rv 23+4

Mansemammalle onnea, ihana uutinen!



Poika torkkuu tässä sylissä toinen silmä raollaan :) Vahtii etten vaan laske häntä mihinkään sänkyyn nukkumaan =)



Neuvolantäti tulee taas tänään käymään puolen päivän jälkeen. Pitäis imuroida vielä ennen, mut minkäs teet kun vauva tahtoo nukkua sylissä :) En tiedä mikä tarkoitus näillä kotikäynneillä lopulta on, et pitäiskö tän olla jotenkin helpompaa äideille tässä alussa, et terkka tulee kotikäynnille eikä itse tarvi lähteä vauvan kanssa minnekään, mut kyllä mua rasittaa enemmän tää kun tarvii sit puunata koti kuntoon sen tuloa varten ja stressata siitä käynnistä et nyt on pakko siivota vaikka vauva kiljuis yksin sängyssään täyttä kurkkua ja itseäkin väsyttäis... :/ Onneks on viimeinen kotikäynti jo ja tästä eteenpäin sit käydään neuvolassa.



Mammutti: mulla oli kanssa kahden ekan kohdalla ongelmana toi maidon suihkuaminen ja vauva alkoikin aina jossain vaiheessa hylkiä rintaa kun pelästyi sitä maitosuihkua johon meinas aina tukehtua... Oli vähän takkuavaa se imetys sen takia. Mut nyt mulla ei oo ollut tota suihkuamis ongelmaa lainkaan, vaikka ihan hyvin maitoa tulee kuitenkin. En sit tiedä mistä johtuu ettei enää suihkua, mut oon siitä vallan hyvilläni :)



Käytättekö te muut muuten vauvalla tuttia? Kun täällä annettiin sairaalasta ohjeeksi ettei tuttia neljään kuukauteen (!), että vauva ehtii oppia oikean tissin imutekniikan, et aina vaan tissiä imemistarpeeseen. No mä sit sen mukaan toimin, mutta alkoi tuntua et vauva saa jo liikaakin tissiä ja maitoa, kun hamusi kauheesti ja sit kun tissin sai suuhun niin imi pari kertaa ja irrotti ja kiljui ja pulautteli kauheesti... Tuntui et haluais imeä vielä, mut ei jaksais syödä enää. Välillä se ei kertakaikkiaan halunnut lainkaan moista utaretta suuhunsa, vaan kiljui ihan kauhuissaan kun taas sitä tyrkytin...Ja sit kuitenkin hamus käsiään suuhun, et jotain sais imeä. Lopulta sit päädyin sen tutin ostamaan kuitenkin ja nyt lauantaista asti sitä on aina välillä tarjottu tissin sijaan. Joskus kelpaa, joskus ei. Onpa kuitenkin vähän rauhoittunut tää tissiralli, kun tuntui et oon lähes koko ajan toinen rinta paljaana :D Vauva oli siis kolmeviikkoinen kun aloin sitä tuttia antamaan. Onhan noilla kahdella ekallakin ollut tutti heti sairaalasta alkaen, et ei kai se nyt niin turmiollista voi nytkään olla... Ei ainakaan tissin imemiseen oo mitenkään kielteisesti vaikuttanut.



Mut nyt mun tarvis kyllä tosiaan mennä imuroimaan, kun kello on jo puol 12. Saiskohan tän nyytin laskettua sängylle niin ettei se herää... Kokeillaan...



Luna ja Aarre 3vk 3pv (kauhee miten tää aika kuluu!)


Tsippana: Mulla on myös ollut noita ongelmia ehkäisyn kanssa, myös migreenin takia, ja kumiallergian. Kuparikierukka mulla oli poikien välissä kolme vuotta ja sen kanssa selvittiin suht hyvin (vain yksi tulehdus, joka yleistä ks. ehkäisyllä). Joten ehkä se olis sit se vaihtari taas tämän jälkeen, jos mies ei uskallakaan pistää piuhoja poikki, vaikka on kyllä kovasti uhkaillut.



Hulda: Eipä se kai vielä synny, mutta onneksi sulla on jo noita viikkoja. Nuikuin viime yön tosi huonosti, kun alavatsaa ja selkaa vihloi niin pirusti. Kai ne jonkinlaisia supistuksia oli, kun tuli sykäyksittäin. Näin sitten koko yön unta siitä, että piti jo lähteä näillä viikoilla synnyttämään. Kamalaa!!!



Pitää jatkaa myöhemmin, kun nuorimmainen heräilee ja mies ei näemmä viitsi vaivautua...



Helpa+pojat


Hulda80:Synnytyksen kulusta vielä. En siis itse tajunnut koko vuotoa, mutta oli siis verensekaista vuotoa rajun kohdunsuun aukeamisen takia. Se on siis ihan normaalia... Eli sen perusteella kätilökin sitten jo aavisteli nopeaa vauvan maailmaantuloa. Se on ihan eri luokkaa se vuoto (ja sellaista limansekaista, mitä nyt mieheen on uskomista) kuin mitä jos jotain dramaattista sattuu, esim. istukan irtoaminen. Mulla oli verenhukkaa uskomattoman vähän, eli 300ml, molemmissa edellisissä synnytyksissä oli 600ml.



Olen varma, että vain käynnistetyn synnytyksen kokenut voi tietää mitä se on. Mulle ei onneksi ole laitettu tippaa, mutta voin kuvitella, kuinka luonnottomia nekin supistukset on! Esikoinen syntyi spontaanisti alakautta neljässä tunnissa, joten kätilö sanoikin, että kun mulla on luonnostaan nopea synnytystahti, niin sytotec siihen päälle, niin tätä se voi olla... Mutta kaikki meni kuitenkin niin hyvin, palkinto on kyllä aivan kaiken väärti ;o)



Tänään tajusin, että en ole onnitellut Lunaa vielä pojan syntymän johdosta, joten ONNEA! Toivottavasti teillä ei ole koliikkia, pidän peukkuja! Meillä Pepillä on ilmavaivoja, mutta ei neiti niitä itke, ähisee ja tuhisee sekä välillä parkaisee. Näihin yleensä auttaa kun kakka kulkee ;) Eikä onneksi häiritse jostain syystä öisin lainkaan.



Ummetukseen neuvoja: (Olen surkea muistamaan nimimerkkejä, sorry!) Mulla ummetukseen on auttanut runsas kypsennettyjen kasvisten syönti, eli söin hirmuisesti babyporkkanoita, porkkana-parsakaali-kukkakaali sekoitusta sekä keitettyä perunaa. Ja söin enemmän kuin puoli kiloa päivässä. Ja vaikka banaani kovettaa toisilla, niin mulla päinvastoin. On kyllä huono antaa neuvoja, kun olen huomannut, että se mikä kovettaa mahaa toisilla niin helpottaa sitten ummetukseen toisaalla...



T:Anttuli kera Pepin 3vrk 1pv

Missäs kaikki palloilee kun ei ketään oo käyny pinossa??



Noh ei mullakaan mitään ihmeitä, kunhan tapan aikaa..



Tutista

Meillä kummallakin pojalla on ollut tutti melkeimpä laitokselta asti.. Näistä mun rukkasista kun ei tuota maitoa oo oikein koskaan herunut..(sain oikein " lääkkeetkin" tokan kohdalla että sitä tulis) mutta minkäs teet.. rintsikatkin saa tehä työrukkasten peukaloista... olemattomat mun milestä, mutta onpa nuo tuossa menossa roikkunut mukana.. ainut hyvä puoli on ollut kun ei oo voinu imettää niin ei oo alkanu enempää riippumaan.. =P



Olikohan joku muukin kysely.. tottahan toki sekin sit unohtu jo..



Mulla polvi leikattu 2 vuotta sitten kun siinä oli mennyt kierukka (irti) ja sit revenny eturistiside.. no se pettää aikaajoin alta ja eilen sit kun suutuspäissäni yritin poikien leluja siivota ja muuta niin se sit petti taas.. tipahdin lattialle ja löin käteni jotenkin norm. lujempaa maahan (ilm. kynnykseen) ja tohon ranteeseen just valtimon kohdalle tuli patti ja se mustu eli verenpurkauma... koko illan panikoin että kun siinä kumminkin menee iso suoni niin jos tosta hyytymästä lähteekin joku tukos kulkeutuun eteenpäin niin jos en aamulla herääkkään.. oli pakko soittaa ensiapuun sit kymmenen jälkeen kun vaivas niin paljon ja sattu koko käteen (saunan jälkeen tosin).. en kyllä lähtenyt näytille sinne.. sit aamuks nakitin miehen vielä soittaan mulle että oonko heränny unesta vaiko onko pumppu lyöny tyhjää.. kyllä sitä ihminen kaikkee houruaa hormooneissaa..



mut kuulumisia????????????



mani ja purri 32+6

Vastailenpa minäkin pikaisesti :)



Vauvakuumeeseen: Kyllä se vauvakuume on esikoisen ja kakkosen jälkeen vienyt mennessään, mutta pakko sitä on tän kolmosen jälkeen pystyä vastustamaan! ;) Meidän lapsiluku ei varmaan vielä täynnä oo, haaveilen ainakin siitä nelosesta, eikä mieskään oo sanonut ettei sais tulla. Mutta ei siis heti perään, sitten joskus tulevaisuudessa :) Varmaan tehdään se iltatähti kolmekymppisinä :D

Mä oon aatellu sellasta ehkäisypiikkiä, kun se kai sopii imetyksen ajaksikin. Kun ei jaksais pillereitä syödä, eikä kierukka houkuttele.



Tutista: Esikoisella oli heti sairaalassa tutti. Lastenosastolla jopa laittoivat siihen sokeritippoja että saivat imemään sitä :O Mutta ei sitten huolinut tuttia enää sen jälkeen, ja hyvin pärjättiin ilmankin. Vaikka kai sitä oli jonkunlaisena korvikkeena. Kakkosellakin oli tutti heti sairaalassa, ja erittäin aktiivisessa käytössä vieläkin ;) Eli kolmonenkin saa tutin jos sitä tarvitsee..



Täällä kanssa suihkutissiongelma. Mutta hyvin on kelvannut siitä huolimatta, ei oo oikeastaan ollut kovin suuri ongelma :). Molempia olen imettänyt 7kk.



PP 31+1

Neuvolassa käyty tänään ja saldoa:



Hb 126 ( ^ )

pissi -

RR 133/81

paino +3,5kg (lähtöön) (vko +700g)

Sf 30

RT

syke ja liikkeet +, ++



Olo sama kun viimekskin.. ei juuri muutosta suuntaan tai toiseen..

Musta tuntuu että maha olis laskettanu kun jotenkin helpompi hengittää ja ahistustakaan ei oo..

Samaa mun äitikin on kysyny että onko sun mahas jo laskenu..? Tollanen roikutin se kyllä on.. ihan erinlainen kun pojista!



Hassua kun teitä vauvautuneita on jo melkein enemmän kun meitä mahakkaita=D



Eilen siivosin meidän varastoon tilaa eli kaatopaikalle kärryllä tavaraa vaan pois.. ikinä ei noin tilava oo ollu.. nyt mahtuu sit vaunut ja poikien akkumönkijäkin sinne ilman että tavarat tippuu/kaatuu päälle.



3 viikon päästä viimenen lääkärineuvola edessä..





mani ja purri 32+5

Viime vuonna treffailtiin tuolla kuumepuolella ja nyt hyppään kotiloihin, ainakin toistaiseksi! Tänään testasin vahvan haamun. Yllätysraskaus mutta tervetullut! Eikä mikään vahinko sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta varmat päivät eivät aina olekaan varmoja (onneksi?) !



Vähän kerron itsestäni: mulla on tyttö 5,5v ja poju kohta 3v ja viime vuonna 3-4 kiertoa kuumeilin ja sain kaksi kemiallista (mutta kertaakaan en saanut näin vahvaa viivaa). Eka kierto jos olis tärpännyt niin olisin ihan samassa Aihan kanssa ja toka / kolmas jos olis tärpännyt niin samassa PikkuPilun kanssa! :-) Sitten lähdinkin kouluun ja nyt sitten yllättäen pamahti plussa raskaustestiin kun vähän epätyypillisiä kramppeja oli massussa dpo 9 alkaen, osasin epäillä. Ja nyt jää sit opiskelut kesken muttei pahemmin jaksa surettaa kun näin ihanasta asiasta kyse!



Hauskaa odotusaikaa!

Sintagma 4+0

Mä kammoan omaa verta sen verran, että heti pitää takertua yksityiskohtiin... :D Mistä sulla siis tuli verta epiduraalin jälkeen? :O Mä en muista oonko mä vuotanu verta edellisten synnytysten aikana ja vasta nyt tajusin, et voi kai kesken synnytyksenkin vuotaa verta ilman, että siitä täytyy huolestua? Kertokaahan mulle kaikki verenvuoto-jutut mitä eteen voi tulla, jotta en sit hypi seinille... :D



Hulda 32+0


Eilen kirjoitin oikein synnytystarinankin ja eikö tämä peevelin kone sitten hukannut sen jonnekin. AARGH! Puoli tuntia sitä ainakin kirjoittelin kun vanhemmat lapset katsoivat lastenohjelmia ja Peppi nukkui. Yritän kirjoittaa sen uudelleen heti kun taas tulee uusi hetki ;o)



Terapeuttista kirjoittaa siitä synnytyksestä, vaikka kaikki hyvin menikin, niin kiva käydä sitä läpi... Ens kerralla kirjoitan sen kyllä wordiin ja kopsaan sen sitten. Vahingosta viisastuneena nääs.



Tutista. Pepille annettiin kahden viikon iästä tutti, kun alkoi selkeästi löytymään peukalo suuhun. Eli mieluummin tutti kuin peukku! Välillä neiti (huomenna 3vkoa) syö ihan innolla ja välillä ei. Mutta hyvä keksintö tutti on, varsinkin kun yöllä on Peppi herännyt joskus tunti syötön jälkeen, niin olen laittanut tutin, jolloin uni on jatkunut...



Lunako se kirjoitteli niistä d-vitamiinitipoista. On ne tosi myrkkyä! Me ihan suosiolla odotellaan, että Peppi hieman kasvaa. Sen verran on masuvaivoja jo nyt, että tähän ne tipat vielä kaupan päälle, niin sitten olisi " piru irti" . Neljän kilon rajaa odotetaan ja sitten tipoille. Mun ystävä teki samoin, ja hyvin sujui kun hieman odotteli tippojen kanssa. Netistä löytyi tietoa, että on epäilty d-vitamiinitippojen aiheuttavan jopa koliikkia...



Huomenna vauva tulee siis jo kolme viikkoa! Vähänkö aika menee nopeasti, ihan eri tahtiin kuin raskausviikkojen kertymistä odotellessa. Vanhemmat lapset eivät vielä ole olleet yhtään mustasukkaisia, mikä on yllättänyt mut täysin. No, ehtiihän tuota vielä, ja oikeastaan odotankin sitä, se ikäänkuin kuuluu asiaan.



Vauvakuumeesta: Mullakin on sellainen tunne, että ei ole mun lapsikatras vieläkään tässä. Mutta mutta. Raskausmyrkytys säikäytti ja on toistunut mun kohdalla kaksi kertaa, tosin ekalla kerralla tosi lievänä vasta rv 40+2, jolloin synnytys käynnistettiin. Eli kannattaako riskeerata mitään, vai voiko olla etten enää saisikaan koko myrkytystä? Auttaisiko mun kohdalla se ennakoiva asperin -hoito... Joka tapauksessa ehkäisystä täytyy huolehtia kunnolla ja ennenkuin sitä kuuna päivänä jättää pois niin täytyy konsultoida asiantuntevaa lääkäriä... Olisi kyllä kivaa saada iso perhe! Suurperhe me ollaan nykypittamuunkin mukaan =)



Onnea kaikille meikäläisen jälkeen lapseutuneille!!!

Nyt mua tuhisija kutsuukun jo :o)



T:Anttuli kera Pepin (2vkoa 6vrk)

Ei minullakaan mitään hirveää hoppua ole pois tästä pinosta. Voidaanhan me kirjoitella täälläkin jos se ei vaan ketään häiritse, että meitä jo jakautuneita on vauvoineen näinkin monta täällä.



Toivottavasti teillä Luna ei ole koliikkia. Meillä oli esikoisella ja se oli oikeasti jotain aika kamalaa kun vauva rääkyi, sitä ei voi edes itkuksi kutsua, kirjaimellisesti pää punaisena ja oli niin tuskaisen oloinen ja mitään ei voinut tehdä auttaakseen. Meillä neuvolan terveydenhoitaja teki vyöhyketerapiaa vauvalle (on siis kouluttautunut myös vyöhyketerapeutiksi) ja huudot loppuivat reilun kuukauden iässä kuin seinään. Aikaisemmin pidin vyöhyketerapiaa ihan huuhaana, mutta kyllä vakuutuin asiasta kun selkeästi huomasi sen vaikutuksen aina hoitokerran jälkeen ja neljännen kerran jälkeen huutokonsertit tosiaan loppuivat.



liuris: mulla on pomminvarma synnytyksen käynnistämisvinkki, jota en kyllä kovin lämpimästi suosittele. Hommaa itsellesi kunnon yrjötauti niin kyllä lähtee. ;0) Toimi minulla. :0D



Pitäisköhän vähän synnytyskertomuksen tynkää kirjoitella:

Meillä siis kakkosen vatsatauti tarttui sekä mieheen että minuun. Aloin illalla nukkumaanmenon jälkeen ravata vessassa oksentamassa ja ripuloimassa. Kahden aikaan yöllä huomasin, että alkoi supistella kunnolla; heti säännöllisesti ja aika kipeästi. Pari tuntia seurailin etteivät vaan lopahda ja soitin sitten äidilleni, että alkaa tulla meille päin kun matkaa on kuitenkin vajaan tunnin verran. Äiti tuli ja lähti sitten seurakseni sairaalaan kun mies oli niin kanttuvei oksentelusta, ettei hän yksinkertaisesti kyennyt lähtemään. Sairaalassa olimme klo 5 aikaan ja siinä vaiheessa olin jo reilusti 6 cm auki. Pääsin suoraan synnytyssaliin (ripuli ja oksentalu muuten ihmeellisesti loppui kuin seinään kun supistukset alkoivat klo 2) ja pyysin kaurapussin selälle koska siellä supistukset tuntuivat eniten. Ilokaasuakin taas kokeilin, mutta se tekee minulle niin huonon olon, etten sitä tykkää käyttää. Siinä sitten olin ja kölöttelin ja väliin jaloittelin. Hyvin pärjäsin pelkällä kaurapussilla. Kun sitten alkoi tuntua, että tarvitsisin jotain vahvempaa anestesialääkäri tuli laittamaan minispinaalia, mutta se meni jotenkin pieleen koska minulta puutui vain toinen jalkaterä. No eipä siinä vaiheessa enää ollut väliäkään kun iski aivan kaamea ponnistamisen tarve. Yllättäen kohdun suu oli auennut aika pika vauhtia loput sentit. Kalvot puhkaisiin ja pääsin ponnistelemaan. 10 minuutin ponnistelun jälkeen pieni tyttö putkahti maailmaan. Sairaalassa ehdin olla vain 1,5 tuntia, joten aika nopeaa toimintaa oli.



Jaahas nyt pitää mennä jälleen. Pitkäänhän sainkin surffailla. ;0)



adalat

Mulla on aina ollu toi suihkutissi-ongelma. Ekan kanssa olin ihan pulassa ja imetys lopulta muistakin syistä meni puihin. Tokan kanssa jonkun aikaa tyhjäsin pumpulla rintaa ihan pikkuisen, niin ei suihkunnu sit niin paljon. Lisäks helpotusta toi rintakumi syystä tai toisesta.



Ja joskus riitti, että vauvaa vähän hörpytti alkuun pumpatulla maidolla, niin ei käyny kiinni niin ahnaasti.



Hulda 31+4

Kiva vaan, jos saadaan alkuvaieenkin keskustelijoita. Eihän täällä kuitenkaan pelkästä raskaudesta puhuta. :)



ON: Eilen oli NIIN kaamee paine tossa edessä ja häntäluuta vihloi aina kun vauva liikkui. Jotenkin tosi alhaalla tuo on... Vaikka kai se sieltä vielä voi nousta, kun tokakin nousi sit synnytyksessä ylemmäs. :O



Mulla on pesänrakennusvimma ja ahdistaa, kun ei voi tehdä oikein mitään. Pieniä kotitöitä teen, mut en mitään sellaista mitä haluaisin... Sit tulee ärhämöityö puolisollekin, kun se ei niitä ehdi tekee töiltänsä... :/



Koko ajan enemmän ja enemmän alkaa pyöriä mielessä toive päästä mahasta eroon... Vaikka ois nyt vielä vähän aikaa näin. Munhan piti nauttia tästä odotuksesta TÄYSILLÄ, kun tää on viimeinen kerta, mut ei kyllä oo ollu toivookaan et nauttisin tästä loppuajasta.



Hulda 32+0

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat