Seuraa 

Sivut

Kommentit (32)

no miekin yritän uskaltaa ilmottautua mukaan...

Eli nelosta odotellaan syntyväksi tuonne joulukuulle, 3.12 olis tämänhetkinen laskettuaika mutta luultavasti se siitä siirtyy eteenpäin kun ultrassa on käyty. Tosi varovaisesti suhtaudun tähän alkuraskauteen kun yksi keskenmeno on takana ja nyt pelottaa että käy niin uudestaan.



olen siis kotiäiti kolmelle lapselle Tytöt 06/00 ja 05/02 ja poika 09/05

ikää on 28v ja miehelläni 29v.



S ja tähtönen 7+1

Ainakin kerran olen itseni pistänyt pinoon, enemmän tuolla toukokuisissa tulee notkuttua. Vauvansaamiset ovat jo aloittaneet, höh.



Suurperheelliset tulivat mieleen, kun miten lapsille (poika 6, tyttö kohta 5 ja tyttö 3 v) syksyksi harrastuksia. Tanssiseuran treenejä kävimme katsomassa. Koulukypsä olis sopiva ikä aloittaa. Itsellä ei sen enempää kunnianhimoa, muuta kuin että olisi sellainen harrastus, että lapset viihtyvät, kehittyvät, itse jaksaa kuljettaa ja ettei kesken tarttis jättää. Pienimmille, la 26.5. ei tietenkään juuri mitään, muuta kuin kotona oloa.



Musiikkileikkikoulut on ja vanhimmalla koulu. Niin ja kerho. Ehkä pitää taas katsoa syksyyn ja kalenteria silloin. Ehdottomasti pitää olla aikatauluttomia päiviä. Haaveilen myös lähteväni kaukomatkalle, tytöt ja vauva mukanani.



Jotenkin on vaikea elää tässä hetkessä. Vappuviikonlopuksi ajattelin karata kotoa arkea pakoon, mutta lähtemisfiilikset sitten laskevat, kun lapset ovat villinä, itseä väsyttää, jalat ja maha pakottaa makuulle. Juu, siivottu ja sisustettu on uutta varten, mutta eihän se työ lopu koskaan. Pihalla on yksi nurkka harattu, oksia ja pitkää heinää olis tietty vielä krapaamatta monta nurkkaa. Eilen palelin tuolla viimassa, parempi laittaa vaan lapset pihalle ja ikkunasta seurata :-)



Että jos jotain kysyisi, niin noista harrastuksista ja onko muissa suurperheissä isä todella väsynyt.

Minna rv 35+1 ja kolme isompaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uutta viikkoa kun taas pukkaa paalle, niin aloittelin uuden pinonkin?!



Hiukan netti taas temppuilee, mutta eikohan tama tasta taas sutjaannu.



MarinoXlle onnea taalta pikkupoitsusta; niin se aika lopulta kuluukin, vaikka valilla tuntuu viikkojen jymahtavan johonkin yhteen ja samaan!



Uusille tervetuloa multakin, vaikka ' vanha' kirjoittelija olenkin niin nyt on joku ihme kyllastymisen hetki kirjoitteluun, vaikka tuolla syyssisseissa kirjoitankin.

Joten yritan parantaa tapojani...

Noh, laitetaan nyt vaikka uusille jotain ' omia' tietoja, eli meilla ootellaan viidetta, viime vuonna oli noita km:a kolmen verran joten tama on kuin ihme ja kummastus, ja jos viela viime viikon pinossa joku kirjoittelikin noista vuodoista niin mulla on ollu pakkolepoa nyt 2kk juuri tiputtelu/vuotojen vuoksi, joita siis tulee edelleen enemman ja vahemman paivista riippuen. Hematooma olikin suuri, ja taalla ulkomailla kun yksityisella kayn niin joka kerran ultrataan ja taytyy myontaa etta noita pelkoja on monen raskauden verran ja olenkin siis rampannut monen monta kertaa jo ultrassa! Hematooma/ verenpurkauma ei kyllaole vaikuttanut sikion kasvuun (onneksi) mitenkaan, vauva kasvaa javoi hyvin, mutta itsea arsyttaa suunnattomasti kun mitaan en voi tehda, enempi kavelykin valututtaa runsaammin! Mutta mita sita ei tekis uuden vauvan vuoksi?!



Meilla edelliset typykat ovat eka ja nelonen kesaisia (heina- ja kesakuussa) ja keskimmaiset alkukevaisia (helmi- ja maaliskuussa). Helpoimmat tapaukset koko raskaus ja synnytyksen jalkeenkin olivat molemmat keskimmaiset: meilla kun kesakuukaudet aina marraskuulle ovat jarkyttavan heltesia! Ja nyt olen sitten suurimmillani juuri nuo ' pahimmat' kuukaudet heina-elo ja syyskuun! Mutta en valita!



Ja kun tuo sukupuolikin tasta uudesta tiedetaan, niin sanotaan vaan ettei meitin mies ole sekatyolainen!

Onnellisia ollaan kaikki tyynni!

Voikaa hyvin ja kirjoituksia!

ps. Pipsalle viela jaksuja viime metreille!

-levinia ja Hope rv 18+2-

Huh, monta päivää jo mennyt, etten ole ehtinyt mitään kirjoittaa :) Meillä mies lomalla tämän viikon ja siksi aika kuluu nopeasti ja muissa hommissa. Ollaan saatu joku yhteinen pesänrakennusvietti-kohtaus, kun yläkerta on pistetty uuteen uskoon ja pihalla on jo toinen siirtolava täyttymässä. Sinne siis on heitelty talven aikana kertynyttä remonttijätettä ja nyt vielä ylimääräiset kamat nurkista on saanut samalla hyvin hävitettyä. On se vaan ihme, miten ihan vain uusilla verhoilla ja muilla tekstiileillä saa ihmeitä aikaan. Ja kun vielä vaihtaa huonekalujen järjestystä, niin tuntuu ihan kuin olisi muuttanut :)



Viikonloppuna saatiin jo piha kuntoon ja grillikausi avattua, joten kesä saisi minun puolestani tulla. Ei vaan oikein hyvältä näytä, kun sääkarttoja katselee. Ihan harmittaa jo etukäteen, jos kukkivien kukkien ja hyvin kasvamaan lähteneiden raparperien päälle vielä heittää lunta :(



Uusiakin oli joukkoon taas tullut. Tervetuloa minunkin puolestani! Itsestäni sen verran, että meille odotellaan viidettä syntyväksi heinäkuun alkupäivinä. Ennestään meillä on tyttö -94, poika -97, poika -00 ja tyttö -04. Tämän uuden tulokkaan sukupuolesta on muutakin kuin arvaus olemassa, mutta annettakoon sen olla vielä salaisuus ;) Itselläni ikää nyt 32v ja mies 35v.



Levinialle tosiaan kärsivällisyyttä ottaa rauhallisesti. se ei aina ole ihan helppoa, mutta kuten itsekin sanoit: mitäpä sitä ei vauvan eteen tekisi.



Pipsalle nostelen täältä hattua. Mahtavat viikot sinulla ja vielä jaksat olla ja touhuta. Onneksi kohta saat vauvat maailmaan ja sitten helpottaa ainakin oma olo :)



Ja minjuskalle tsemppiä vuotojen kanssa myös. Se, jos mikä, on hermoja raastavaa.



Meiramiina oli jo saanut ä-pakkauksen. Minä vielä hetken pihtaan kelan papereita ja toivon saavani sen uuden pakkauksen. Vaikka eipä sen sitten niin väliä ole, kumpi sieltä aikanaan tulee, uusia ja ihania vaatteita ja kamppeita on kuitenkin laatikko pullollaan. Ja kuopus saa taas hypistellä oikein olan takaa. Hän on jo kaikki vanhat vauvan vaatteet, jotka olen esille kaivellut, katsastanut ja viikannut sataan kertaan :) Muutenkin hän on oikein neiti noissa vaate asioissa.



( .) voi ihan paksusti. Välillä jo ihan vatsanahkaa kiristää, varsinkin illalla. Vauva potkuttelee ja hikkaa tasaisesti ja pyörii kyllä vielä ihan ympärikin. Neuvolakäynneissä on vielä se 4 viikkoa väliä, mutta seuraavan kerran jälkeen alkaa kuulemma kahden viikoin välein juokseminen. Meillä on muuten ollut lähes joka kerta kuopus mukana ja on aina ihan tohkeissaan, kun kuulee vauvan sydänäänet :) Vauva siellä kuulemma " poukuttaa" :)



Sellaista piti vielä kyselemäni, että minkälaisista alakerran tilanteista te muut olette lähteneet synnyttämään? Siis lähinnä esikoisen jälkeen. Mulla kun yleensä aina synnärille mennessä paikat on hätinä sormen kärjelle auki ja kanavaakin jäljellä. Ja silti synnytykset on olleet ihan nopeita, esikoisen jälkeen :) Kun tuntuu vaan, että kaikkilla muilla uudelleensynnyttäjillä lähtötilannekin on jo monta senttiä auki ja mulla ei yleensä ole ollut...



Jeps, nyt lähden jatkamaan hommia, kun tuo aurinkokin vielä paistaa ja muu porukka häärii tuolla pihalla.



Misti ja masu rv 28+5

Täälläkin vietetty lämmintä päivää. T-paita päällä sai kaksosten rattaita lykkiä kun hain kävellen kerhosta ja eskarista lapset. Ja silti tuli hiki... Miten sitä jaksaa liikkua kesä helteillä?



Meillä ovat lapset kanssa hyppineet trampalla eilisen ja tämän päivän. Monta tuntia jaksavat ja sitten ruoka maistuu. Pysyis vaan kauniina kelit niin sais lapset nauttia ihanista ilmoista, ja tieten myös me vanhemmat.



Tänään olen kuullut eka kerran useamman ihmisen kommenttia mahastani. En pysty mitenkään enää peittelemään ja kun vaatteet ohenee niin väkisin paljastuu pikku salaisuus. Kaupan kassa tuumas " että vielä tulee lisää?" ja minä ihmeissäni katselin tavaroitani ettei niitä kyllä enempää ole niin uusi kysymyksensä " niin että vielä tulee lisää?" ja osoitti mahaa. Huvitti hetken verran tuo kun luulin tosissaan että tarkoitti ostoksiani. :)



Ukko reissuhommissa huomisiltaan asti, nyt tarvitsee tän mamman mennä laittamaan viimeiset kukkujat sänkyyn jotta jaksavat taas aamulla nousta eskaria viemään. Hyvät yöt ja jaksuja kaikille!



ulmeri 25+4

Eli tässä sitä odoteltaisi meidän perheeseen neljättä lasta, lasketaanko suurperheeksi:)

Edelliset lapset 91, 03 ja 05

Tämä raskaus on ihan alussa vasta 6+3 ja eilen oli jo eka neuvola.

Mulla sen vuoksi kun on keskenmenoja monta takana, täytyy toivoa että tämä jaksaisi loppuun asti!

Niin ja Pääkaupunkiseudulla asustellaan ja ollaan miehen kanssa molemmat vm-72



metsinkäinen ja heppu

Piiiiitkästä aikaa taas kirjoittelen, lukemassa olen käynyt mutta en ole jaksanut juuri kirjoitella pariin kuukauteen. Aluksi vaivana oli tuo kamala pahaolo, ei oksentelua mutta inhottava kuvotuksen tunne, suurin osa teistä varmaan valitettavasti tietää tapauksen. Sitten kun se vihdoin loppui, jatkui kamala väsymys jota jo kovin odottelin loppuvaksi. Selvisi sitten neuvolassa viikolla 19 että hemoglobiini olikin laskenut 108:aan, normaalitilassa se on mulla yli 140. Että ihmekös tuo jos väsyttää... Nyt sitten yritän syödä rautaa kun muistan, ja se taas pisti vatsan ihan ummelle viime viikolla. Eikun apteekkiin Levolacin ostoon. Onneksi tehosi alle vuorokaudessa, kyllä olikin olo jo aika tukala!



Tulipas taas omanapaista valitusta... Sää on kyllä ollut aivan ihana, mutta kun en ole jaksanut vielä terassia pestä ja järjestää kesäkuntoon, on tuo takapihalla oleilu jäänyt. (Mies on ollut niin tehokkaasti muutaman viikon viikonloput ja useimmat arki-illat työmatkoilla, ettei tuokaan olisi sitä missään vaiheessa ehtinyt tehdä.)Puistossa on kyllä mukavaa lasten kanssa, vaikka välillä onkin kylmempi sää ja saa tapella että lapset laittavat tarpeeksi päälle kun tottuvat välillä jo kevyempään varustukseen.



Vielä uusille (vanhoillekin kertaukseksi), meillä odotetaan siis viidettä lasta, edelliset tytöt 12/97 ja 12/99, pojat 4/02 ja 5/05. Mieskin perheeseen kuuluu, mutta kuten jo totesin, on työ vienyt taas useamman arki-illan viikosta ja kun muutenkin tuo kotiutuu yleensä töistä vasta kuden aikaan, ei siinä paljon yhteistä aikaa iltoihin jää. Olen ollut kotona esikoisen syntymästä lähtien, eikä ole kiirettä kotoa pois... Työpaikkaa ei tosin ole odottamassakaan, en tiedä helpottaako se kotonaoloa (joillakin kun taas pelko töihin pääsystä kotonaolon jälkeen jos työpaikkaa ei ole). Viime syksystä aloitin yks. pph:na, omien kahden alle kouluikäisen lisäksi mulla hoidossa yksi oman kuopuksen ikäinen (eli kesällä 2v täyttävä). Nyt kyllä huomaa tuon huonon jaksamisen ja heikon kunnon kun noita kahta pientä työntelee tuolla tuplissa. Kovin paljon ei voi antaa niiden kävellä, kun toinen menisi juosten ja toinen pysähtyy tutkimaan kaiken mahdollisen tai sitten menevät eri suuntiin tai... Useinmiten pääsee helpoimmalla kun istuttaa rattaisiin, voivat juoksennella sitten aidatussa puistossa turvallisesti.



Sukupuolitoiveista oli puhetta, meillä tytöt toivovat tyttöä ja isompi poika poikaa (kuopus ei vielä puhu eikä oikein kyllä käsitä koko asiaa). Itsekin hieman toivoisin tyttöä, mutta tokihan mahtuisi poikakin joukkoon. Mies luulee tietävänsä että poika on, mutta saa nyt nähdä miten käy.



Joskus aiemmin oli puhetta kuinka moni täällä odottaa " viimeistä vauvaa" . Meillä on ainakin tuo tilanne, ja aika haikea mieli kyllä on. Mutta en mitenkään näe mahdolliseksi että perheemme vielä kasvaisi, materialistiset asiat sekä ajanpuute päällimmäiset syyt. Joutuisimme vaihtamaan auton jonkinlaiseen pikkubussiin, emmekä mitenkään enää mahtuisi asuntoomme (nytkin ahdasta, 3h+k+s+käyttöullakko), ja tältä alueelta emme halua kukaan muuttaa pois (isommat asunnot taas täällä liian kalliita meille). Miehelle viisi lasta tarpeeksi, olisi " tyytynyt" noihin neljäänkin. Onneksi en ole koskaan joutunut tilanteeseen jossa mies ei olisi halunnut enempää lapsia ja itse kipeästi olisin. Mm. eräs ystäväni niin mielellään haluaisi vielä (ainakin) neljännen, mutta mies ei. Kolmattakin tuohon perheeseen vaimo puhui pitkään. Mutta eräänlaista surutyötä siis teen samalla kun tätä vauvaa odotan, ja vaikka tämä raskaus tuntuukin jo nyt välillä raskaalta niin koitan muistaa etten sitten koskaan enää... No tuskin voisin vahingon sattuessa aborttiin päätyä, mutta tarkoitus onkin hoitaa ehkäisy (kierukalla/hormonikierukalla?) niin ettei vahinkoja pitäisi tulla. Itse en ainakaan voisi sterilisaatiota tehdä, enkä usko miehenkään sitä tekevän.



Kovin omanapaista tällä kertaa,

Hilmis + nelikko + masukas rv 22+4

kaikille uusille ja vanhoille listalaisille! Onpa mukava kun tänne melkein päivittäin tipahtelee uusia kirjoittajia!



Itse olen jo vanhempi, tosin laiskahko kirjoittelija =) Meille siis odotetaan viidettä, lapset ovat t96, p98, t01, p03. Jos siis samaa kaavaa mennään niin tyttö olis vuorossa, joku taisi kirjoitella, että oma mies ei ole sekatyöläinen, kuten näkyy mä taas olen täysin sekatyöläisen vaimo =) Itsellä ei ole mitään ' varmaa' arvausta kumpi uusi tulokas on. Vähän enemmän on poikaolo, miehellä taas tyttöolo, joten saa nähdä kuinka käy ja kummat ottaa vallan akat vai ukot!



Joku puhui ' viimeisen vauvan' odottamisesta. Itsellä myös vähän ristiriitainen/haikea olo, toisaalta järki sanoo, että viimeistä viedään, mutta sitten taas toisaalta... No nyt sitä ei onneksi tarvitse päättää =)



Lohduttavaa kuulla, että muillakin käydään ulkohousukeskusteluja!!!

Lapset on aivan masentuneita näiden kelien vaihtelusta. Keksi siihen sitten hyvä vastaus, kun itku kurkussa kysytään, miksi tulee taas kylmempi ja kesänhän nyt piti tulla! Nuorimmainen on jo bongannut että järvi on sulanut ja että nyt voisi sitten mennä kuulemma jo uimaan... Tulis nyt se ihana lämmin kevät, sillä kyllä itseäkin kieltämättä tämä viileneminen jurppii!



Piha huutaa haravoimaan... Aloitin yhtenä päivänä kolmen lapsen kera. Jaksoivat voin 10 min ja sitten huomasin, että haravat oli pitkin pihaa ja kaikki olivat lähteneet kavereita etsimään =) Ajattelin kyllä että pidetään perheen kesken talkoot eli kaikki saavat haravat käteensä ja sitten vaikka avataan grillikausi urakan päälle. Täytyy nyt vaan noita kelejä katsella...



(.) Napa voi hyvin tai oikeastaan sitä ei enää edes kunnolla ole =)

Mutta siis vauvalla kaikki ok. Liikkeitä tuntuu paljon päivittäin ja joskus ovat jo niin napakoita, että suusta pääsee ' hui' ! Supistelut ovat vähän helpottaneet, mutta jos vauhtia ja vaarallisia tilanteita syntyy, niin kylläpä vaan masu heti reagoi. Olen kuitenkin saanut nyt käytyä jopa pariin otteeseen sauvakävelyllä. Meno sauvojen kanssa on paljon helpompaa kuin ilman, ilmeisesti ne sitten tukevat jotenkin... Huomenna on neuvola ja sokerirasitus. Vähän kyllä jännittää kumpainenkin. Neuvola puntarin vuoksi =) Sokerirasituksessa jäin viime odotuksessa kiinni, tai siis eka arvo oli 0,1 yli ja sitten mittailin itse arvoja kotosalla, mutta ne olivat aina ihan kunnossa eli sen puoleen ei ollut ongelmaa. Silloin kyllä popsin edellisenä iltana marspatukan, joten olisko se vaikuttanu =) Nyt otan kyllä varman päälle, ettei tarvitse ainakaan turhaa mittauksia alkaa tekemään ja tiukka linja on ruuan suhteen jo tänään ja ollut koko viikonkin.

Yöt menee vielä vallan loistavasti, edes vessaan en joudu nousta. Närästys tosin on ainut joka iltaisin vaivaa, mutta piimä, maito tai rennie helpottaa.



Olen odottanut sitä energistä keskiraskauden vaihetta tai pesänrakennusvimmaa, mutta kumpaakaan ei näy!!! Aiemmin muistan kyllä olleeni tosi energinen juuri tässä vaiheessa. Ikäköhän tässä jo alkaa painaa... Tosin tuo hemppakaan ei päätä huimaa, vaikka silloin tällöin koitan rautaakin napsia. Tai sitten tuo lopputyön kirjoitus vie kaiken ilon ja energian! Onneksi se alkaa jo olla loppusuoralla!



No tulihan taas skriivattua! Nyt se on aloitettava hommat tälle päivälle! Mukavaa päivää kaikille! Tsemppiä alkumetreillä oleville ja meille monille ' puolivälisille' toivotaan niitä energisiä päiviä =) Loppumetrisille voimia! Ja vielä lopuksi onnea jo vauvautuneille, heitäkin täällä jo on!



-mammaxneljä rv. 26 ja risat (en muuten pysy kärryillä noissa viikoissa enää ollenkaan! Kalenterista täytyy katsoa =)

Kivaa kuulla sinustakin Levinia. Ikävää, että on ongelmia mutta kun vauva voi hyvin, sehän on pääasia. Kyllä tietysti on vaikeaa hoitaa perhettä kun pitäis äidin vain levätä.. mitensekin oikein onnistuu?

En siis eilen päässyt seuraksi, koko päivä oli yhtä menoa lääkäristä neuvolaan ja jne.



ooh-- Pipsankin aika on jo nyt. Ihan mieletöntä vauhtia tää aika menee.



).)No ilmoittauduin siis neuvolaan mutta eka aika on vasta toukokuun lopussa, eli kutakuinkin viikolla 15. Täällä otetaan ensarit etusijalle ja suurperheelliset hoitaa itse hommansa. Pitäis kai hommata dopler-laite kotiin, jossain kai niitä myytiin..

Sain kuitenkin luvan soittaa itse ajan niskaturvokeultraan. Pitäis kai jo yrittää varata hyvissä ajoin, että mies olis kotona lapsia hoitamassa.



Wilhelmi tais nyt aloittaa jonkinsortin dieetin. Turvotus on pikkuisen kadonnut, paino oli vähän pudonnut ja sormukset liikkuu taas. Ja kahvi ei hänelle kelpaa enää lainkaan. yäk.. pari viikkoa sit lämmitin vielä iltapäivällä aamulla keitettyä sumppia mikrossa. Ei väliä maulle kunhan oli mustaa ja kuumaa. Nyt jo ajatus hirvittää. Aamukahvi menee kun Wilhelmi nirsoilee vasta iltapäivästä ;)



Nyt pitäis lähteä ruoan laittoon ja kaikenlainen lihan käristäminen saa mut voimaan huonosti..



plääh.. Neppis ja W

Tiistai-iltaa vaan kaikille suurperheellisille, hauska huomata että muutama muukin joulukuinen on eksynyt joukkoon. :) Sinne ja marraskuisiin olen muutaman tekstin heittäny, enemmän nyt tänne kun enoikein tiedä minne kuulun kunse laskettu aika on yhä epäselvä.



Harmittaa ihan vietävästi. Mulla oli alkuraskauden ultra viimeviikolla ja siellä oli kaikki kuulema ihan ok, n.7vkoinen(vähän alle) sykkivä pieni elämä siellä oli. Ehdin jo olla onnesta soikeana ja hengittää vapaasti -hetken. Kuin aika iskusta alkoi jo heti seuraavana päivänä rusehtava vuotelu joka on välillä ihan oranssin punaista ja punasta ja vaaleanpunaistakin. Ahdistaa. Joka raskaudessahan tätä on ollu, mutta silti huolettaa. Välillä ihan varma että 12 vkolla siellä ei ole enää elämää. Ylimäärästä murhetta koko ajan ;' ( ja raskausoireetkin on ihan minimissä, ILTApahoinvointia aavistuksen, muuten ei mitään. *valivali*



Tulis nyt toukokuu ja ultra ja selviäis tämä tilanne, kuukausi pitäs vielä odottaa!



Muuten elämä sujuu radallaan, kuopus oppi ryömimään ja liikkuukin oikein vilkkaasti sisarusten huoneisiin ja pistorasioille, viisi vuotias potee uhmaansa ja eskarilaisen kanssa väännetään ulkohousujen tarpeellisuudesta, ei siis uutta auringon alla sillä saralla.



Olipa kiva lukea että joku muukin asuu ahtaasti ;) Meillä on tällä hetkellä 5 ihmistä 75neliön rivitalo asunnossa ja jos kaikki menee hyvin niin kuusi loppuvuodesta. Isompaa haaveilen, mutta se on se raha joka puhuu, korot on niiiin korkealla ettei mies oikein innostu ajatuksesta ottaa asuntolainaa. Tuntuu vaan koko ajan että täällä ois pommin jäljiltä paikat, pienmisssä tiloissa (ja huonoilla säilytystiloilla etenkin) näkyy pienikin sotku. no, jospas joskus voittas lotossa, arvassa tuli jo 2¿ ;)



Jaha tyyny kutsuu



Minjuska ja manteli 7+heitetäännytvaikka3

Tervetuloa uudet! Olikin monta ilmoittautunut mukaan. Kivaa että meitäkin riittää.



Ulkona on perheen kanssa oltu mahdollisimman paljon. Viikonloppuna ajateltiin mennä mökille mutta lupaavat vettä ja lunta taivaalta niin saa jäädä tuo. Varasin sitten pesutuvan pyykkiä riittää eteenkin kun tällä viikolla en ole tupaan pääsyt enkä pääsekkään. Mies on illat töissä.



Meillä on tänään ollut kuumavesi katki ja saanut ihan miettiä mieten sitä selviytyy pyllypesuista ym. ilman kuumaa vettä. Eipä mökillekkään kuumaa vettä mistään tule mutta siellä veden keittäminen ja pesut ämpärissä on ihan normaalia täällä kotona sitä on ihan avuton kun on vesi, sähkö tai muu poikki puolikin päivää.



(.) mies tunsi viikonloppuna pikkuisen tuosta mahanpäältä. Tuli vähän todellisemmaksi taas hänella tämä minun odotus. Saimme pitkän sunnuntaiaamuna köllötellä ihan kaksin sängyssä kun lapset katsoivat aamun lastenohjelmia ja isommat tekivät pienille aamupaa. Ihan selvästi tuntui vauva ilmeisesti pylly ja alempana pää. Ultra täti soitteli aikaa ja sain sen ensiviikon keskiviikolle. Joten pääsen sitten taas näkemään tuon pikkuisen. Ensin on tiistaina neuvola ja saanen sielä äitiyspakkaushakemuksen.



nuttu rv21+ sekä muu katras (t2/99, t9/00, p3/03 ja t6/05)



Tänään onkin sitten sadetakki päivä. Onneksi tuli eilen ulkoiltua oikein urakalla.



Maha kasvaa hirveetä vauhtia...kaikki vaatteet kiristää ja puristaa päällä. Pakko alkaa siirtmään pian mammavaatteisiin. Painoa on tullut tähän mennessä noin 3 kg...



Ensi viikolla on eskarin kouluun tutustumispäivä ja oma rakenneultra. Vähän jännittää...vaikka kaikki pitäs olla hyvin...näkyisköhän tulokkaan sukupuoli hyvin??



Risella rv 18+4

Synnytyksistä

Minä olen ollut kiinni synnytykseen asti kanava on tainut noissa viimeisissä hävitä ainakin osittain. En kyllä yhtään muista enää mutta kiinni on paikat olleet viimeisessä lääkärin tarkastuksessa mille viikolle se sitten osuukin sinne loppuun.



imetyksestä

Minun tissit toimii niin että maitoa tulee niin kauan kun jaksan/vauva jaksaa herätä myös öisin syömään. Kun yöllä ei syödä maitoa riittää n.2kk. Esikoinen nukkui yönsä(6-8h) jo sairaalasta kotiutuessa joten häntä olen imettänyt n.2kk. Kakkonen heräili ekan kuukauden ja maitoa riitti n.3kk. Kolmonen heräili 8kk jonka jälkeen vieroitin hänet yötissistä kun en tuota logiikkaa vielä ollut tajunnut ja sai rintaa siis 10kk. Nelonen sitten sai yötissinsä 10kk asti ja maitoa riitti 1v asti ja on ainoa joka ei ole korviketta saanut. Katsotaan nyt kuinka lahjakas nukkuja meille on tulossa. En kyllä ala vauvaa herättelemään yöllä syömään jos ei painon kanssa tai muuten tule ongelmia. Siirrytään sitten suosiolla korvikkeeseen. Toki toivon että maitoa riittää mahdollisimman pitkään. Kolmella ensimmäisellä olen aloittanut kiinteät 3-4 kk iässä nelonen on täysimetetty 6kk asti.



Maha voi hyvin ja ilmeisesti kasvupyrähdys on menossa sillä koko viikon olen vain nukkunut ja syönyt. Kokoajan vain väsyttää ja on kamala nälkä vaikka mitä söisi ja kuinka isoja määriä. Nyt sitä oikein jo odottaa ensi keskiviikon ultraa että näkee onko tuo kasvanut vai oma mahalaukkuko vain on venynyt ylettömästi =).



nuttu rv 21+

Mulle kun tulee aina niin hyva mieli lukiessa naita juttuja taalla monen sadan kilsan paassa...( ei koti-ikavaa??) Voi kun olis miljonaari, niin paasis hurahtamaan Suomeen vaikka vaan viikonlopuks silloin talloin...

Taa kerran kahdes vuodes on niin tylsaa, ja silloinkaan ei voi ottaa koko sakkia kerralla mukaan.



Aidin lepoilu onnistuu onneks vain ja ainoastaan kun on maailman ihanin mies vierella ja lapsetkin jo sen ikaisia etta kaikille on omat hommansa koulujen jalkeen auttaessaan enemman ja vahemman! Ja tuo 3 1/2 vuotiaskin taalla kotosalla on tosi omatoiminen!! Mullahan on anoppikin viereisessa tollissa, muttei sielta kylla paljon apua tule, enka kylla pyydakaan! Ja mulla kay siivooja kerran viikossa tekemassa sitten sen suuremman siivouksen.

Mies illalla tekee lounaan seuraavaks paivaks kun oikein vasynyt olen, ja likat sitten lammittavat mikrossa; mutta toivottavasti tama nyt jo alkaisi sujua tuon vuodon kanssa!



Eipa tassa sitten kummempia; teilla on ollutkin edelliset paivat lampimampia kuin meilla taalla, heh!

Voikaa hyvin

-levinia ja Hope-neito rv 18+3-



Eipä mullakaan kohdunsuu ole kummemmin auennut ennen kuin synnytys on ollut käynnissä. Pitkän matkan takia (toista tuntia hyvälläkin kelillä) olen sairaalaan mennyt epämääräisten supistusten ja vain vähän auenneen kohdunsuun kanssa. Vähän on ollut sairaalassa sellainen vastaanotto, että mitä kummaa tääällä vielä teet. Kunnon supistukset vaan kun mulla alkaa niin sitten se on menoa. Tilanteesta, jossa kohdunsuu auki kolme senttiä ja supistuksia 10-15 minuutin välein on alkanut äkkirytinä ja tunnissa vauvat ovat olleet maailmassa. Varmaan lähden tälläkin kertaa " liian" aikaisin. Ei huvittaisi matkalla synnyttää...



Imetyksestä oli juttua myös. Mulla kaikki vauvat ovat olleet täysimetyksellä sen puoli vuotta ja sitten on aloiteltu kiinteitä. Enempi vähempi tissillä lapset ovat olleet yli vuoden ikäisiksi, kaksi ekaa taisivat olla noin 13kk ja kuopus vielä vähän vanhempi. Imetys on käynyt aina helposti, joten siitä nuo pitkät imetykset. Ihanaa puuhaa, jota oikein odotan. Toivottavasti sujuu tälläkin kertaa.



Eilen kävi yksi ystävä äitiyspakkausta kanssani penkomassa. Kiva, kun on muitakin raskaanaolevia lähipiirissä. Eihän näitä vauvajuttuja jaksa muut ainakaan kovin pitkään. Aika monet kaveripiiristä ovat saaneet mielestään perheensä valmiiksi ja suunnanneet takaisin työelämään. Heidän kanssaan elämänpiirit tuntuvat tällä hetkellä kovasti erilaisilta. Siksi on ihanaa, kun jotkut vielä ovat vauvojakin saamassa. Mitenkä teidän lähipiirissänne on vauvoja tai raskaanaolijoita?



Mutta nyt pitää valmistautua töihin lähtöön. Kahden kuukauden päästä olen jo äitiyslomalla... Sitä odotellessa...



Mukavaa päivän jatkoa!

Meiramiina 26+6

Tervetuloa uusille!



Ihanaa, aurinko paistaa! Eilisen päivän kärsin päänsärystä.. Eipä ollut mukavaa.. Meillä on kaikki lapset " maailmalla" ja on kovin hiljaista.. Mieskin vielä nukkuu..

Näin eilen yhden vanhan kaverini vauvan.. Voih! Nyt en millään malta odottaa, että saa oman nyytin kainaloon.. =) Siitä onkin aikaa, kun vauva talossa viimeksi ollut.. Seitsemän vuotta.. Vieläkö sitä osaa pienokaista hoitaa...?

Onko täällä puolella muita, jotka olisivat saaneet esikoisensa suht nuorella iällä? Itse olin vasta 18 v ja jo naimisissa kun esikoinen syntyi..

Täällä jatkuu remontti.. Tänään lähtee tämän kerroksen vessasta seinät.. =)



Piiu rv 22+2

Tässä ruoan laiton yhteydessä.. Kanat grillissä ja riisit hellalla..

Pakkohan se kai on jotain ruokaakin laitella, ei kyllä tuo hella poliisina olo jaksa houkutella näillä ilmoilla..

Lapset hyppi trampoliinilla kuin viimeistä päivää, kun se eilen kasattiin.. Kyllä niillä ainakin energiaa kuluu.. Itselläpä ei olekaan asiaa sinne tänä kesänä.. =)

Lapset pettyi kovasti, kun kerroin, että sää ennustus on luvannut huononpaa säätä, luulivat jo kesän tulleen.. Itsekkin tosin olen viettänyt taas tämän päivän kukkapenkkiä mönkien jne.

Mutta nyt mentävä.. Tulee muuten mustaa broileria..



Täällä ei kummempaa. Pyykkejä pitäisi mennä ulos laittelemaan. Yksi kaveri on tulossa äitiyspakkausta katsomaan. Saa taas ihastella pieniä vaatteita... Käsittämättömän pieniä niiden vauvojen täytyy olla, kun vaatteet tuntuu niin olemattomilta. Miten sen niin äkkiä unohtaakin, vaikka kuopus on vasta reilu parivuotias??



En muista joko kommentoin tuota viimeinen vauva asiaa... Meillä ei asiasta vielä mitään tietoa. Vähintään neljä oli haaveissa ja nyt tuo minimi on täyttymässä. Aikaisemmin ajateltiin miehen kanssa, että kolmevitoseksi asti on aikaa ja sitten ei enää meille vauvoja tule. Nykyään ei olla enää niin ehdottomia. Ikä tekee tehtävänsä. =) Tosin tuohonkin on vielä matkaa kolme vuotta, joten ehtisi sitä ainakin yhden vauvan vielä ennen sitä. Alkuraskaudesta ajattelin, että varmuuden vuoksi suhtaudun tähän raskauteen kuin viimeiseen enkä koko ajan ajattele, että sitten ensi kerralla... En minä kumminkaan niin osaa vielä ajatella, että oikeasti olisi viimeinen vauva meille. Nyt ainakin tuntuu, että mahtuisi meille vielä lisääkin lapsia. Mutta katsotaan, kun saadaan tämä lapsonen maailmaan ja vähän kasvamaan. Onneksi ei tarvitse asiaa tässä päättää. =) Minä tosin taidan olla sitä naistyyppiä, joka kärsii liki kroonisesta vauvakuumeesta, että joskus kai sitä on asia ratkaistava järjellä, vaikka kuinka vielä lisää tekisi mieli.



Mutta nyt niitä pyykkejä viemään. Aurinkoista päivää!

Meiramiina 26+5

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat