Vierailija

Onko muita joita joskus kaduttaa ku tuli ostettua omakotitalo?



Me ollaan asuttu nyt kaks ja puol vuotta omassa talossa ja nyt on alkanu ihan oikeesti tuntumaan siltä että haluais asua enemmin rivitalo- tai vaikka luhtitalo-osakkeessa. Ei millään jaksais sitä työtä mitä esim. pihan hoito vaatii (tonttiki ku on yli 1600 neliötä), samoten kaikki muut pienet ja isommat talon omistajan hommat. Taloki on jo vähän iäkäs niin niitä hommia riittää vaikka koko ajan tehtäväks.



Saattaa toki johtua tää tympeily myös siitä, että meille synty keväällä kolmas lapsi niin ei muka sitä aikaa oo sitten pihan ja kodin hoitoon niin paljoa. Vaikka en mä nyt viimekään kesänä niin hirveesti touhunnu tuolla ulkona, pakolliset lähinnä ja nyt neki on jääny.



Oonko ainoo (pöljä) joilla on tämmösiä fiiliksiä?? ;) Totta kai omakotitalo asumisessa on monia monia hyviä puolia, mutta nyt tuntuu ne huonot vievän voiton ja voimat... Pah.

Sivut

Kommentit (47)

Alkuperäinen suunnitelma oli se, että asutaan omakotitalossa ja rakennetaan perhe. Kun saimme kaksoset, päätimme myydä talon. Nyt meillä on kolme lasta, ja nautin siitä, että saan olla lasten kanssa, eikä rempata ja laittaa puutarhaa koko ajan. Keskityn nyt vielä lapsiin ja leikkimiseen ja käymme leikkipuistossa ja kerhoissa kaupunkialuella. Nautin elämästäni huomattavasti enemmän kun stressi väheni puoleen.



Olen kauhean sosiaalinen ja meillä on päivittäin vieraita kylässä. Jos asuisimme omakotitalossa, ei olisi aikaa lapsille ja ystäville.

Talo on rakennettu 1910, meitä ennen remontoitu viimeksi 50-luvulla. Viemärit, vedet, sähköt ja niiden kotelointi hirsirunkoon, katto, ulkomaalaus, märkätilat, piharakennukset, ikkunat, ovet, seinien lisäeristys ja pinnat, lattioiden hiominen, ylösotto ja lisäeristys sekä täysin puskittunut 2000 neliön piha ovat vaatineet kaikki perusteellisen korjauksen, itse tehden, pienten lasten vaatiessa oman huomionsa. Aikaa on kulunut nyt kuusi vuotta, ja vielä löytyy kunnostamatonta muutamaksi vuodeksi.



Kaduttaako? Hetkittäin. Mutta perusasiat ovat kunnossa, sijainti on hyvä ja me tykätään rempasta ja puutarhasta. Oma piha on mahtava juttu, erityisesti se, ettei ole naapuria kuikuilemassa ihan vieressä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

minulle ole tullut mieleenkään katua tätä ostosta. Mies on kyllä hyvä käsistään ja tykkää remontista, enkä tietysti ilman miestäni voisi edes asua tässä, mutta meille koko perhe nauttii tästä OMASTA kodista. Ei tarvitse välittää metelistä ja kesällä ovi on auki kaikki päivät, kun pihalla on kiva touhuta. Vanhempi poika rakastaa erityisesti omaa pihaa ja kaikki koulukaverit asuu joko omakotitalossa tai rivareissa kävelymatkan päässä. Ihana alue on tietysti iso osa meidän viihtymistä, vaikka remppaa on tehty koko ajan yli 10 vuotta.

koska täällä on huono päivähoito- ja koulutilanne. Tänne piti tulla uusi oma koulu nurkan taa hyvissä ajoin ennen meidän lasten koulutaivalta, mutta eipä näy eikä kuulu.



Talo on vanha ja rempattavaa riittää, mutta sitä varten voi aina palkata ulkopuolista apua!

mutta taivuin kun asia oli miehelle niin tärkeä. Oma talo rakenettiin sopivasti omaa ja teetettyä eikä mitään hilavitkutuksia joten ei lainkaakaan ihan tolkuttomasti.



Ainoa mikä joskus harmittaa on et olis voitu muuttaa vielä syrjempään, jotta olis voinut vaikka oman ponin hankkia, mutta kun on useampi lapsi on kivat että he pääsevät harratuksiin ja kavereille omatoimisesti. Asumme siis maalaipitäjässä mutta kylätaajaman kupeessa. Piha on mun ja miehen yhteinen ihana harrastus. Yllättävän hyvin olen pelkoihini nähden viihtynyt(muutimme isosta kasvukeskuksesta). Työtä talo ja piha teettää mutta kun se on yhteinen harrastus ei siitä stressiäkään tule vaan kivoja yhteisiä kokemuksia. Ihana katsella miehen kanssa yhdessä käsiemme töitä :)

mutta meistä lähtee paljon meteliä ja tykätään että on edes joillain lapsilla oma huone. Toivoisin ettei niillä ainakaan oman tilan puutteen vuoksi olisi kiire muuttaa nuorena kotoa.

Lainaus:

Nyt asutaan onnellisesti kerrostalossa, jonka pihat on täynnä ipanoita, seuraa ja kavereita. Myytiin toinen auto ja palvelut on 400 metrin päässä.



Ihanaa!




ei enää ikinä ok taloon, kaupungin syke ja palvelut ovat jotakin enemmän kuin pelkkä vesakoituva puutarha :/

tuli harkittua pitkään ja lähiöstä omk 600 neliön pihalla metsän reunasta ja puistot, koulut, palvelut lähellä ja pihakaan ei ole liian iso hoidettavaksi. :)

ja talo niin uusi ettei ole remonttia paitsi tapetointia/maalia aina välillä sisustuksen muuttuessa

Tontti 1000m2, sellainen lähiö, luultavasti vilkas autoliikenne ku tie vieressä. Meidän tontti kadun päätyssä. Kauheena mietin mitä tehdään. Se paikka on unelmani. Siis asuinalue. Puistoi takana ja palvelut lähellä. Sanokaa tilanteestani mielipiteitä. Hauska tietää, vaikka päätöksenhän tehdään miehen kanssa. Joo ja valmistalo otetaan, ihan vaan siksi että elämällekkin jää tilaa.

Liian pitkä matka kavereille, harrastuksiin ja töihin. En oikein sopeudu asumaan kaukana lapsuuden- ja nuoruudenmaisemista. En myöskään jaksa pihatöitä niin paljon kuin haluaisin ja saan kaamean stressin huonosti hoidetusta alueesta. Meillä siis 2000m2 hoidettua aluetta. Rivari pienemmällä pihalla ja enemmällä seuralla olis parempi. Harmi, ettei helposti löydä kovinkaan isoja rivariasuntoja isomman perheen tarpeisiin.

Mäkään en oo ennen asunu omakotitalossa ku nyt vasta. Ikäni asunu joko kerros- tai rivitalossa niin liekö vähän siinäki vikaa, että ärsyttää nää hommat sun muut väliin.



Onhan tää oma rauha aivan mahtava yms. ja meilläki on kauppaan ja kouluun vaan kivenheittämä. Iso tontti eikä naapurit heti seinässä kiinni.



Mutta kyllä mulle riittäis rivarin piha ihan vallan mainiosti. Ois oma tila ja vähän pihaa sekä lapsille leikkipiha (yks suuri ehto jos rivarista asunnon ostais).



No, tää on tätä tää elämä. =) Onpahan nyt ainaki koettu okt-asuminen. ;)



ap

Ostimme rempattavan talon 2 v sitten ja olen niin kypsä, ettei mitään rajaa. Remontille ei näy oikein loppua, lisäksi yllätyksenä piileviä vesivahinkoja jne. Meillä oli romanttisia kuvitelmia maalaiselämän rauhasta ja terveellisyydestä lapsille, mutta rauhan kääntöpuoli on yksinäisyys ja turvallisuuden kääntöpuolena virikkeettömyys - me ei olla syntyjämme maalta joten emme löydä maalta tekemistä.Kaverit ja harrastukset liian kaukana. Olemme täysin riippuvaisia 2 autosta.



Minutkin on yllättänyt talon hoidon vaativuus. Meillä on puolen hehtaarin tontti ja istutukset piti tehdä lähes kokonaan, samoin piharakenteet, ei tietysti läheskään koko tontin alalle.



Kannattaa harkita tarkkaan, miten haluaa asua. Minulle ihanne olisi lähiö, jossa palvelut lähellä ja lapsille kavereita kulman takana, pieni oma tontti tai piha. Kerrostaloon en enää ehkä haluaisi palata.



En minäkään touhua ulkona, inhoan kompstin hoitoa, kitkemistä yms. ja mullakin on pieni ryömivä lapsi jonka kanssa sellaiset hommat on hankalia. Kaipaan puistoja joissa olisi muita äitejä, täällä ei tapaa juuri koskaan ketään. Jos haluaa tavata, on pakkauduttava autoon ja tehtävä vähintään puolen päivän retki jonnekin. Aina en jaksa sitä, joskus kyllä.



Mutta nyt talo on myynnissä. Kannattaa kuulostella rehellisesti sitä, millainen ihminen itse on ja millainen asuminen palvelee perhettä. Omakotitalounelma on standardi, onnellisuuden mitta, jota tavoitellaan vaikkei tietäisi, mitä kaikkea se merkitsee arjessa.

Me ostettiin oma talo, kun odotettiin esikoista. Remontointiin meni useampi vuosi vanha talo kun on. Nyt on lapsia neljä ja ahdistaa. Taloa pitäisi laajentaa eli aloittaa rempparumba taas alusta. Me ei vain mahduta tänne enää. Minä olisin heti valmis lähtemään rivariin, mutta mies ei ikuna lähde. Hän on omakotitalossa asunut ja tämä on hänen unelmansa. Minä pöljänä lähdin mukaan, kun en mistään mitään tiennyt. Kuvittelin minäkin omakotitalon olevan joku unelmien täyttymys ja näin sieluni silmillä ihanan laittamani pihan kukkaloistossaan. Ei tullut minusta edes puutarhaihmistä ;( Meillä ei sinänsä ole sijainnissa mitään valittamista. Harvalla on pääkaupunkiseudulla näin hyvin sijoittunutta omakotitaloa. On kaupat, koulut, päiväkodit, puistot, liikenneyhteydet jne. ihan kulman takana.

Kauan tosin harkitsin, en ollut ennen asunut omakotitalossa. Mutta himo oli taloon niin kova että muutettiin. Pihaa olen laittanut niin että sitä ei tarvitse kun vähän hoitaa. Monivuotisia kasveja vähän ja suurin osa nurmikkoa. Marjapensaita ei ole eikä tule. Omenapuu istutettiin toissavuonna.



Mä olen todella tyytyväinen tähän asumismuotoon ja niin ovat myös muut perheenjäsenet. Asutaan Tuusulassa, lähellä vantaata.

Sitä vaan tässä kyselen että, miten paljon te remontoitte? Me tehtiin iso remotti 2 vuotta sitten ja nyt ei ole ollut mitään mitä laittaa. Ei paikat repsota eikä ole rikki menneet, meillä ei ole mitään remontoitavaa.

Tuntuu vaan että kaikki muut tekee sitä jatkuvasti.

mutta onneksi tultiin järkiimme ja tajusimme, ettei meistä ikipäivänä olisi omakotitaloasujiksi. Nyt elelemme tyytyväisenä vanhassa rivitaloasunnossamme.

Mekin ostettiin täysrempattava talo ja iso villiintynyt puutarha. Ennakkoon ei pystynyt arvaamaan, miten paljon työtä, vuosikausiksi, me saatiin kylkiäisiksi. Välillä uuvuttaa todella.



Toisaalta saan myös omasta pihasta suurta riemua ja olen aina tykännyt puutarhoista ja käsin tekemisestä. Emmen myöskään asu niin syrjässä, että tarvitsisimme autoa edes päivittäin.



Olen tyytyväinen, mutta hinta on ollut kovempi, kuin luulimme.

Lainaus:

Meillä on pihassa hilittömän isoja puita ja paljon + tietty piiiiitkä pensasaita. Arvatkaa vaan miltä meidän piha näyttää tällä hetkelle!! :/ Eikä yhtään kiinnostais haravoida vaikka nytkään ei näy nurtsia ku paikka paikoin ja yli puolet lehdistä vielä puissa... Hoh-hoijaa!!



Sitten ärsyttää ku näyttää että kaikki ois rempallaan (siis ei oo, mutta itestä vaan tuntuu siltä) ku ei mitään viitti tehdä.




Yrität liian vaikeasti. haravoinnin sijasta PAREMPI vaihtoehto on, että ajat niiden lehtien yli ruohonleikkurilla. Leikkuri silppuaa lehdet ja ne painunvat ruohon juureen. siitä madot vievät ne maan sisään ja ne palautuvat sinne lannoitusaineeksi. Ei tarvi niin paljon keinolannoitetta ensi keväänä. Lisäksi ne madot samalla ilmastoivat maapohjaa, niin ettei se painu kovaksi jankoksi joka ei enää kasva kuin sammalta, vaan pysyy viljavana ja kuohkeana. Ja näkykin on ihan siisti. Näin et siis jätä asioita "rempalleen" vaan hoidat pihaa uudenaikaisemman käytännön mukaan ja pääset paljon helpommalla parempaan lopputulokseen!



Kerro vähän, mikä sua stressaa, jospa niissä muissakin jutuissa on turhaa tarpeettoman vaikeasti tekemistä!

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat