Vierailija

Kommentit (6)

ainakin ekassa raskaudessa olin ihan hiilenä koko ajan. tää toinen on mennyt huomattavasti seesteisemmin, vaikka alku oli aika kuoppaista juuri mielialojen suhteen.



ekalla kerralla mua rassasi tietysti oma hormonitoiminta ja tietynlainen identiteettikriisi. ja sitten siihen päälle kaikki opiskelukaverit (olin koulussa vielä) ja niiden oikeasti aika tyhmät kommentit. tuntui että kaikki tietää mun asiat paremmin kuin minä, ja että yhtäkkiä mun ulkonäkö, parisuhde, persoona, varakkuus, ihan kaikki oli vapaasti kenen tahansa räävittävissä.



tai sitten ylihuolehdittiin. sen ainoan kerran kun lähdin baariin raskausaikanani (mentiin ensin katsomaan erään ulkomaisen esiityjän keikka, tilaisuus oli aika ainutlaatuinen enkä halunnut missata sitä) kyseli eräs seurueen jäsen n. 3 minuutin välein että " onko kaikki hyvin? onko sulla hei kaikki hyvin? onko sulla varmasti kaikki kunnossa? hei pärjääksä hei onko sulla kaikki ihan ookoo?" , kunnes suunnilleen tippa (turhautumisesta) silmässä huusin että lakkaa helvetti soikoon kyttäämästä mun oloani, joka ilman jatkuvaa kyttäämistä olisi mitä mainioin.



no joo, sitä vaan meinasin, että olen raskaana ollessani ollut herkempi hermostumaan ja loukkaantumaa, mutta osittain ihan siitä syystä että raskaana ollessani mua on kohdeltu toisella tavalla kuin normaalisti, ja se on sitten syönyt naista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat