Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Tokaluokkalainen tyttö, jolla ei ole koulussa kavereita säännöllisesti. Aina välillä kelpaa seuraksi, mutta usein (kuten tänäänkin) saa yhdeltä, toiselta ja kolmanneltakin vastauksen: minulla on jo kaveri. Rohkaisen häntä hakeutumaan vapaa-ajalla koulukavereitten seuraan mutta koulussa on kaverit jo jaettu ja muut tytöt ovat suunnitelleet iltaohjelmaa pareittain tai kolmisin. Kukaan ei koskaan varaa meidän tyttöä kaveriksi, ja hyvin harvoin hänet huolitaan mukaan. Tyttö ei ole siis suosittu kaverina mutta se riittäisikin jos hän saisi edes yhden kaverin. Nyt hänellä on olematon itsetunto eikä hän halua edes yrittää, sillä hän on varma pakeista jo etukäteen. Tyttö tarvitsisi harjoitusta sosiaalisissa suhteissa sillä ilmeisesti hän ei ole mukavaa seuraa. Joillakin lapsillahan on aina kavereita ja joillakin ei oikeastaan koskaan. Vanhempana on sokea oman lapsensa puutteille koska rakastaa tätä niin paljon. Mutta miten hän voisi harjoitella jos kukaan ei halua häntä muuten kuin varakaveriksi? Joskus kun tyttö on saanut kaverin pyytämällä luokseen, hän on auliisti ottanut muitakin mukaan jos joku on tullut kysymään pääseekö kolmanneksi. Tyttö on hyväsydäminen ja reilu mutta jotakin hänessä on sellaista etteivät muut viihdy hänen kanssaan. Olen lohduttanut että äiti ja isä rakastavat häntä, mutta eihän se riitä 9-vuotiaalle tytölle. Hän sanoo itsekin että miksihän kukaan pidä minusta. Hän kutsui kaikki luokkansa tytöt viime vuonna pieniin bileisiin, jotka valmistelimme huolella. Tytöillä oli hauskaa mutta näin sivusta että tyttö jäi ulkopuoliseksi jopa omissa kemuissaan. Kaikkein huippu oli se, että luokan kingi suunnitteli bileissä että jee, täällä on kivaa. Minäkin pidän bileet ensi viikolla ja kutsun sinne sinut, sinut ja sinut. Luetteli kaikki muut paitsi minun tyttöni joka seisoi hiljaa vieressä. Huomasin kun muutkin katsoivat tyttöäni ihmeissään ja yksi kysyi tältä kingiltä että etkö kutsu Marjaa. Kingi ei vastannut mitään. En tiedä pitikö hän koskaan bileitä, kutsua ei luonnollisestikaan kuulunut. Opettajan kanssa olen puhunut, hän on vahvistanut sen että tytöllämme ei ole koulussa kavereita vaan on välitunnit yksin. Hän neuvoi että rohkaista tyttöä hakeutumaan muitten seuraan mutta se ei ole auttanut, koska tyttö tulee aina torjutuksi. Myös iltaisin kun yrittää soittaa puhelimella luokkakavereilleen.

Kommentit (14)

Hän on kulkenut tämän vuoden sirkuskoulussa ja viihtyy siellä, mutta hyvin ikävää on se että muut kuulostavat tulevan sinnekin pareittain. Sirkuskoulussa on viisitoista tyttöä ja parijutuissa tyttö jää omien sanojensa mukaan useimmiten ohjaajan pariksi tai saa parin jos jonkun muun vakipari on poissa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ajattelin ehdottaa tytölle että hakeutuisi ensi vuonna useampaan harrastuspiiriin ettei hänen tarvisi kärsiä iltaisin toimettomuudesta ja yksinäisyydestä. Ehkä hän saa sieltä ajan kanssa ystäviä. Miten tuo pariutuminen tapahtuu kun kuulostaa että joka paikassa muilla tytöillä on pari? Osaatteko neuvoa miten tyttöäni voisi neuvoa toimimaan ettei hän jäisi yksin? Ajattelin että jos vielä ottaisin opettajaan yhteyttä ja kuitenkin toivon että kesäaika auttaisi ja syksyllä olisi tapahtunut joku taikatemppu että tyttö saisi ystäviä tai luokkaan tulisi uusi oppilas jolla ei ole valmiiksi kaveria. Miten tulisi toimia kesällä kun naapurustossa ei ole lapsia eikä hän näe koulukavereita ilman erillistä sopimista? Hän joutuu olemaan päivät yksin silloin kun pikkuveli on hoidossa ja me vanhemmat osan ajasta yhtäaikaa töissä, vaikka lomat on porrastettukin. Tällaista aikaa on yhteensä puolitoista viikkoa, muuten on toinen vanhemmista lomalla ja seurana.

olin se hiljaisin ja aroin tyttö, joka jäi aina liikkatunnilla parittomaksi, jouduin olemaan open parina tanssiharjoituksissa jne. kukaan ei halunnut olla kanssani, olin välitunnit yksin... supinaa ja eristämistä, pahinta henkistä väkivaltaa luokan muilta tytöiltä.



valitettavasti mikään ei auttanut. olin yksin yläasteella 2 viimeisintä luokkaa. vasta ammattikoulussa sain kavereita



itsetunto koki kolauksen...

Onko hänellä aiemmin ollut kavereita tarhassa, esikoulussa? Tyttösi kuulostaa hyväsydämiseltä ja kiltiltä. Hän on ilmiselvästi tullut araksi pakkeja saatuaan. Onko teillä tuttavaperheitä, joilla olisi sopivia kavereita tytöllesi? Ja hyvän kaverin voi saada myös vähän eri ikäisistä.



Kannattaa vielä miettiä jotain sellaista harrastusta, jossa voisi saada kaverin. Itselläni ekaluokkalainen tyttö (muutimme kokonaan toiselle puolelle Suomea juuri ennen koulun alkua). Tyttömme on saanut nyt kevätlukukaudella tosi hyvän ystävän tytöstä, jolla ei ollut hyvää ystävää luokallaan. Aika kuppikuntaiselta tuo minusta vaikuttaa jo tuon ikäisillä tuo kaverisysteemi. Ja aika monimutkaisia nuo kaverisuhteet vaikuttavat olevan. Meillä luultavasti muutto edessä kakkosluokan jälkeen ja se vähän mietitityttää. Tyttömme on kyllä saanut kavereita tähän mennessä ja on sosiaalinen, mutta silti äitinä mietin.



Olisiko koulupsykologista teille apua? Mielestäni ei kannata kauhean kauaksi aikaa jäädä miettimään.



Tsemppiä teille!



T. kohta valmis psykologi

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat