Vierailija

opettajan neuvo oli että kannattaisi kyllä lapselle kertoa asiasta koska varmasti kuulee siitä kavereilta viimeistään. Lapseni on siis ollut eilisen ja tänään sairaana kotona.

Itseänikin itkettää ja ahdistaa asia joten tuntuu todella vastenmieliseltä ruveta vajaa 7v lapselle selittämään jotakin noin järkyttävää ja järjetöntä.

En kyllä tiedä, pakko kai se on kertoa:´´(

Kommentit (23)

Aamulla kerroin tokaluokkalaiselleni, mitä on tapahtunut, koska kuitenkin koulussa asiaa varmasti kästellän. Tulee kotiin neljältä (kerhopäivä), niin sitten kuulen mitä koulussa on puhuttu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minua painaa, kun menin kertomaan turhan tarkasti. oltiin syömässä ja radio oli auki. Esikoinen, joka on vasta 4 ja puoli, alkoi kuunnella ja kysyi, mitä on tapahtunut. Sanoin, että tuhma setä on tehnyt tuhmaa. Kysyi, että mitä, ja minulta lipsahti, että ampui ihmisiä. En tajua, miksi menin sen sanomaan! Nuorempi sit sanoi, että ei ammu enää ja minä siihen, että ei, eikä meille tapahdu mitään pahaa. Näyttivät unohtavan koko asian, eivätkä nähneet painajaisia. Meillä oli koko illan telkkari ja radio kiinni. Mutta minua harmittaa, että menin niin selkeästi sanomaan noin pienille! Olin vaan itsekin niin surullinen, etten ajatellut...

Kyllä mä ymmärrän, että asiasta puhuminen tuntuu vaikealta. Varsinkin kun mun mielestä on todella raukkamaista aikuiselta kuitata asia sillä, että "se oli joku hullu". Mun mielestä se ei riitä vastaukseksi, ei edes lapselle, ja aikuiselle ei pitäisi missään nimessä riittää.

Tosi hienoa, kun on näitä superihmisiä, joille mistään asiasta puhuminen ei ole vaikeeta, ja jotka jaksaa arvostella niitä, joille on. Me ihmiset suhtaudutaan asioihin eri tavalla, ja se, että tuntuu hankalalta puhua tästä, ei tarkoita, että käyttäisi sanaa etupeppu...

suru ja kuolema ei ole vieras käsite lapselleni edes käytännön tasolla mutta silti tämä asia tuntuu todella vaikealta lapselle kertoa. Ei 1-luokkalainen pysty vielä käsittämään tällaista eikä edes sitä että tekijällä on "vain ollut niin totaalisen paha olla" eikä ole saanut/hakenut apua ajoissa.

Ap

kun joka tuutista tuntuu tulevan. Ja tietysti horistivat korvia kun kuulivat Suomen mainittavan! Kerroin lapsille summittaisesti mita tapahtui ja sanoi juuri etta kyseessa joku "hullu". Eivat kyselleet mitaan muuta.

Lainaus:

että kyselen tokaluokkalaiselta että onko kuullut tapahtumasta ja että mitä koulussa sanottiin asiasta. Eilen ei ainakaan ollut tietoinen asiasta. Jos hänellä herää kysymyksiä ja haluaa puhua niin sitten jutellaan, mutta muuten en aio hänelle selitellä tätä sen enempää.




Oman poikani koulussa tänään rehtori puhui kaikille asiasta.



Sääli ap: lasta, äiti ei osaa puhua asiasta, lapsi kuulee asiasta muilta tai mediasta.

Äitinä hän ei osaa kertoa lapselleen asioita. Onko sinusta parempi sitten että lapsesi kuulee muilta tapahtuneesta. Oma äiti kun ei osaa puhua......



Asioita pitää osata/pystyä puhumaan niinkuin ne ovat, kuitenkin sellaisilla nimillä ja sanoilla mitkä lapsi ymmärtää.



Täälläkin näkee niin usein, että aikuiset (toivottavasti) puhuvat etupyllystä, VOI LUOJA. Eikö uskalla/osaa/kehtaa sillä oikealla nimellä ? En yhtään ihmettele jos lapselle ei sitten uskalleta kertoa kuolesta ja sekaisin olleesta pojasta joka tappoi muita nuoria.

ymmärtää sanan hullu. Sano, että kyseessä oli joku hullu.



Kerro, että haluat siksi kertoa tästä, että hän tietää, mistä puhutaan, kun menee kouluun.

Jos kuulee koulussa tms, voi tietenkin asiallisesti keskustella. Ja jos itse haluaa keskustella, niin voihan vaikka uutisia väläyttää ja alkaa sit jutella, kun aihe on luontevasti käsillä.

Lainaus:

Täälläkin näkee niin usein, että aikuiset (toivottavasti) puhuvat etupyllystä, VOI LUOJA. Eikö uskalla/osaa/kehtaa sillä oikealla nimellä ?.

alkaa kyselemään tai seuraa uutisia, joissa asiasta puhutaan. Omille lapsilleni en ole asiasta puhunut, koska eivät ole mitään kyselleet. Uutisten aikana olivat samassa huoneessa, mutta huomio meni ihan muihin juttuihin. En siis aio pakkosyöttää, jos eivät ole asiasta mitenkään kiinnostuneita. Vanhempi lapsi on kuitenkin vasta vajaa 6-vuotias. Että näin meillä.

että lapselle tulee kertoa vain sen verran kuin lapsi osaa kysyä. Lähinä kai sitten varaat aikaa iltapäivällä/illalla jutella lapsen kanssa, koska niitä kysymyksiä varmasti herää.

että kyselen tokaluokkalaiselta että onko kuullut tapahtumasta ja että mitä koulussa sanottiin asiasta. Eilen ei ainakaan ollut tietoinen asiasta. Jos hänellä herää kysymyksiä ja haluaa puhua niin sitten jutellaan, mutta muuten en aio hänelle selitellä tätä sen enempää.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat