Vierailija

suurperheiden vanhempia kohtaan. Vaikka kuinka yrittäisin samaistua heihin ja kuvitella arjen positiivisia asioita, niin silti vatsassani velloo säälin sekainen kauhu. Jaksan vielä jotenkin ymmärtää elämää kahden tai kolmen lapsen kanssa, mutta sitä suurempiin perheisiin haluaisin pitää etäisyyttä.



Entäs muilla?

Kommentit (21)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

harvoin sitä kuitenkaan varmaan nelosia tai viitosia syntyy. Miksi muutenkaan tuntea sääliä siitä, jos joku jaksaa ja kykenee enempään kuin mitä itse.

Elämä on saanut jo melkoisesti uusia ulottuvuuksia kun lapsia alkaa olla 4-5-6-... Siinä on onneks ihan sama mitä niuho naapur,i joka ymmärtää vain 2 lasta, ajatelee.



Muista että sääli on sairautta =)



-7 lapsen äiti, ei lainkaan säälittävä omasta mielestään-

usein (en aina) sääliä sekä suurperheitä että uusperheitä kohtaan. En kylläkään halua heitä karttaa vaan tuttaviini kuuluu molempia.

Mulla ekasta liitosta yksi lapsi, seuraavasta neljä lasta ja nykyisestä 1, toinen haaveissa. Meillä siis uus-suurperhe...



Mies suhtautuu kaikkiin mun lapsiin hienosti, on ehkä helppoakin kun nuo eivät esikoista lukuunottamatta tapaa isäänsä. Nuorin noista neljästä jopa kysyi että kuka kun vanhin heistä puhui heidän isästään nimeltä...

suurperheiden äitejä, minulla ei ikinä olisi rahkeita pyörittää sitä rumbaa. En voi kuin nostaa hattua heille. Toisaalta, isommat lapset jo varmaan vahtivat pienempiään, mutta silti.

Onko teillä käynyt edes mielessä se, että ihmiset ovat erilaisia, ja nauttivat erilaisista asioista, ja myös ahdistuvat erilaisista asioista. Meillä on vain neljä lasta, mutta silti minua ei pieni kaaos ja meteli ole koskaan ahdistanut, siisteyttä en edes kaipaa, kunhan illalla lelut raivataan olkkarista niin että siellä on välillä vähän aikuismaisempaa. Yksinäisyydestä en pidä. Se ahdistaa. Minua voi sääliä kunnolla sitten, kun lapset muuttavat kauas, ja jään leskeksi, eikä minulla ole täällä enää omaa sirkusta minua viihdyttämässä.

usein vaikuttaa siltä, etteivät alun perin tienneet, mihin kuseen itsensä tälläsivät. sitten sitä hymistellään, kuinka ihanaa ja antoisaa se koko härdelli on, kuinka elämä ilman lapsia ei ollut elämää ollenkaan, ja plää plää....

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat