Seuraa 

Etsin nyt kohtalotovereita, onko muita joilla synnytys mennyt lähestulkoon kuten minulla: ensin meni lapsivedet, käynnisteltiin 2 pv, sitten eteni rytinällä, kohdunsuu aukesi 10 cm, mutta lapsi olikin liian ylhäällä eikä laskeutunut, joten imukuppia ei voi käyttää. sitten kiireelliseen sektioon kun tulehdusarvot kohosivat eikä lapsi laskeutunut. sektiossa ilmeni, että vauvan pää juuttunut synnytyskanavaan ja epäily lantion epäsuhdasta.



Onko joku kuitenkin yrittänyt toista alateitse vaikka epäily siitä että lantio on ahdas? Kun haluni synnyttää alateitse on kova vaikka suunniteltu sektioaika on jo sovittu? jos esikoinen olisikin ollut perätila tai ettei kohdunsuu auennut niin nyt menisin ehdottomasti alatiesynnytystä kokeilemaan...toipuminen ekasta oli kuitenkin niin rankkaa sekä äidillä että lapsella.



Summa summarum, juuttuiko ekasi lantioon ja oletko silti synnyttänyt alateitse sen jälkeen, repesitkö? Kannaototoista kiitollinen

Kommentit (1)

Mulla oli ensimmäinen synnytys _täysin_ samanlainen kuin sullakin. Synnytin 04/2001. Toinen vauva syntyi viime marraskuussa ja sain tehdä töitä saadakseni sektion, kun ensimmäisestä jäi aika pahat traumat (ensin en ollut edes valmis uuteen raskauteenkaan, viis vuotta meni edes siihen). Toinen sektio meni hyvin ja ei siinä mitään. Siltä osin en valitettavasti voi siis auttaa, että miten toinen alatiesynnytys meni.



Mutta, kuten sanoin, jouduin kyllä paljon perustelemaan ennen kuin sain suunnitellun sektion. Keskustelin erittäin asiantuntevan keskussairaalan synnytysosaston ylilääkärin kanssa, ja hän sanoi, että usein ensisynnyttäjillä etenkin käynnistetyssä synnytyksessä käy niin, että synnytyksen eteneminen jostain syystä pysähtyy, ja pää juuttuu lantioon kiinni. Näin siis minulla ja sinullakin kävi. Mulla kuitenkin lantion kuvissa mitään estettä alatiesynnytykselle ei näy, joten alatiesynnytys olisi kuulemma ollut ensisijainen vaihtoehto toisessa synnytyksessä. Tilanne oli vain silloin niin stressaava ja pelot kovat, etten voinut kuvitellakaan alatiesynnytystä. Onhan sektiossa tietysti enemmän riskejä ja muuta, mutta en pelännyt kipua, repeämistä tms. vaan sitä, että vauva juuttuu johonkin ja tukehtuu. Kyllä mulle vakuutettiin, että isossa sairaalassa on kyllä " koneisto" nopeasti saatavilla, jos jotain semmoista sattuu. Ensimmäinen synnytys oli pienessä aluesairaalassa, ja siellä oli vähän resurssipulaa, mikä vaikutti trauman syntyyn.



Mutta ilman muuta kannattaa pyytää päästä synnytyslääkärin luo juttelua varten ennen synnytystä, se helpottaa päätöstä ja parantaa yhteistyötä äidin ja lääkärin välillä. Minäkin olisin synnyttänyt alakautta, jos en olisi niin pelännyt. Lääkäri osasi kyllä hyvin perustella alatiesynnytyksen edut. Onneksi minua kuitenkin kuunneltiin :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat