Seuraa 

Kovasti nyt huhuilen pco:laisia odottajia!



Itsellä keskenmenosta (tuulimuna) aikaa pian 8kk, ja kun uutta tärppiä ei alkanut kuulua, päätin selvittää ovatko asiat kunnossa. Nyt on seurattu kiertoa ultralla ja ensimmäistä kertaa gyhe mainitsi mahdollisesta pco:sta. Mitään oireitahan minulla ei ole. Ainoastaan tuhruvuoto ilmaantunut km:n jälkeen, muuten kierto säännöllinen. Painon kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia, ei aknea, ei hirsutismia, säännöllinen mutta pitkä kierto (34vrk). Ja todistetusti kerran olen ovuloinutkin, koska raskaaksi tulin. Erikoista sekin, että tunnen ovisoireet ja kaikki (samanlaiset kuin silloin siinä kierrossa kun tulin raskaaksikin), mutta en kai sitten kuitenkaan joka kierrossa edes ovuloi :( Munasarjoissa oli kuitenkin useita pieniä munarakkuloita, eikä tähän vaiheeseen kuuluvaa tarpeeksi isoa folliikkelia, vaan kaksi suurempaa, mutta ei kai tarpeeksi suurta kuitenkaan.



Esikoista tässä kovasti yritellään ja olisikin ihana kuulla teidän muiden kokemuksia pco:sta ja kommentteja tähän minun tilanteeseeni! :)



Kovasti jo etukäteen kiitellen: Villiina





Kommentit (15)

Mulla taustalla PCO ja täydellinen ovuloimattomuus. Raskaus lähti sitten alulle clomeilla + metuilla ja metut jäi pysyväksi koko raskauden ajaksi. Onko täällä muita metformiinin käyttäjiä?

Siis ilmoittaudun mukaan pco:laisiin. Ensimmäistä lasta aloimme miehen kanssa haavelilla, puoli vuotta kului mitään ei kuulunut. Hakueduin omalääkärin kautta lapsettomuuspolille, jossa tuona keväänä todettiin pco kovin rakkulaisista munasarjoista. Silloin mulla oli hieman ylipainoa, kehoitettiin laihduttamaan n. neljä kiloa, mutten koskaan niitä saanut pois. Mulla on myös hirsusmia ja epäsäännöllisen menkat. Tuona syksynä päätimme aloittaa " hoidot" . Söin clomeja ja ovulaation aikaan munasoluja irroitettiin lääkkein ja seuraavana päivänä tehtiin inseminaatio. Kolmas kerta toden sanoen tuotti tulosta. Olimme jo jonossa keinohedelmöitykseen, mutta onneksi vauva päätti tulla ennen tätä.

Nyt odotan toista lasta. Häntä ei edes " tehty" . Laihdutin syksyn aikana n.14 kiloa pois ja tämä lokakuussa syntyvä vauva päätti ihan omin aluin tulla maailmaan. Ihanaa näin, ei tarvinnut hermoilla koska se plussa tulee siihen ruutuun...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillekin oltais tehty lisäksi toi inseminaatio " parantamaan mahkuja" , mutta kun sen tekeminen olis osunu just viikonlopulle, ni ei tehty... No ihan kiva niin, kun ei sitä tarvittu. =)



Burde taas

Todettu pco esikoisen jälkeen, ei muita oireita kun tuo monirakkulaisuus, karvaa saattaa olla vähän normaalia runsaammin. Esikoinen antoi odottaa itseään kolme vuotta, mutta en käynyt sen tarkemmin tutkimuksissa, olin nuori ja jo ajatellut, ettei mulle omia tule, kun kuukautiset tuli välillä tosiaan vain kaks kolme kertaa vuodessa, yleensä kuitenkin noin parin kuukauden välein ja olin ollut TOSI laiha aikanaan, lähes anorektikko, ajattelin kaiken liittyvän siihen (voimistelijan " vamma" ). Noh, siinä välissä söin muutaman vuoden Diane Novaa, joka tosin vaihdettiin miedompiin, kun ei oikein sopinut mulle ja kun jätin pillerit pois, olin jo varautunut odottamaan kauan, mutta tärppäsikin ekasta kierrosta!

Meillä seuraillaan tilannetta nyt tämän kierron ajan, huomenna menen taas ultraan. Maanantaina (kp19) munasolu ei ilmeisesti ollut riittävän iso tähän kierron vaiheeseen (ovulaatio kp21-22). Katsotaan mikä tilanne on huomenna. Jotenkin vaan pelottaa, että lapsettomiksi jäädään, kun nuo prosentit clomeilla raskautumiseenkin ovat jotain 10-15prosenttia :`( Toki yksi raskaus on jo alkanut ihan luomusti ja gyne sanoikin, että se tieto sulkee pois paljonpaljon hankalia juttuja, joista voisi myös olla kyse. Yksi tyhmä kysymys mulla on mielenpäällä vielä, eli voiko pco:laisella olla kaikki munasolut " viallisia" (mietin vain sitä tuulimunaraskauttani...)??



Nyt kun tilanne on tämä, ja jotain " vikaa" saattaa olla, niin ihanasti nuo vanhemmatkin tsemppaavat ja peukuttavat plussaa. Ovat ts. täysillä hengessä mukana, ja sitä tukea nyt todella miehen kanssa tarvitaankin :)



Lisää tarinoita/kokemuksia saapi kertoilla edelleen :) Niin, ja peukuttakaa tekin meille pikkuista masuasukkia ;)

Lääkityksenä ollut ainoastaan mercilon pillerit ennen vauvayritystä ja ruokavalion pieni muutos. Hormonihoidot piti aloittaa melkein vuoden yrittämisen jälkeen tammi-helmikuussa, mutta meidän pieni ihmeemme päätti muuttaa masuun joulukuussa :)

Älä liikaa stressaa, mieluummin vaikka " unohdat" koko jutun (vaikkei tietenkään siihen pysty, mut yritä)! Luulen että meidän tapauksessa oli niiiin paljon muutakin ajateltavaa juuri silloin, et unohtu ajatella, että jokohan... Olin itse asiassa juuri seuraavalla viikolla menossa hakemaan terolut-kuuria, kun alkoi kaikki grillattu tai savustettu ruoka tuoksahtamaan tosi pahalle :)

Tänään oli tosiaan taas lääkäri, kun tätä kiertoa tosiaan seuraillaan nyt aika tarkasti. Viime ma ja ke johtava folliikkeli oli sen 12-13mm, ja gyne arveli, että siitä se sitten hiipuu pois hiljalleen -> ovista ei tapahdu. Normaalit ovisoireet jäikin minulla sitten tulematta ja murehdin jo, miten saan menkat tulemaan.

Tänään sitten pää täynnä kysymyksiä marssin gynelle ja ruvettiin ultraamaan. Mutta kappas vaan, esiin pompsahti niin komea folliikkeli että oksat pois. Gyne oikein upeaksi kehui :)) Kokoa oli 19mm eli ovulaatio tapahtuu luultavimmin jo tänään tai huomenna. Kaikki merkit viittasivat todella lähellä olevaan ovulaatioon eli tästä kierrosta tulisikin sellainen 40päivää 34päivän sijaan. Varmaksihan ei voi tietää irtoaako munasolu, mutta se tarkistetaan ensi viikon verikokeilla. Muutoin olisi ultralla seurattu mitä tapahtuu, mutta gyne on matkoilla, joten se jää valitettavasti näkemättä. Sama asia pystytään kuitenkin testaamaan tosiaan noilla verikokeilla. Kaikki pco-epäilyt kaatuikin nyt sitten lopullisesti tähän asiaan, koska on todella, todella positiivista että tällainen kehitys siellä oli kuin olikin sitten tapahtunut. Jatkosta ei tiedä ennenkuin verikokeiden tulokset selviävät, mutta ainakin tuo munasolu kypsyy normaalisti ihan ilman lääkkeitäkin. Toivotaan parasta :)

Tänään oli taas kierron seuranta ja johtava folliikkeli ei ollut kasvanut :`( Eli tässä kierrossa en ovuloi (?!?)...mutta harjoitellaan me silti, hih :D Mutta ne hyvät uutiset; PCO:ta minulla ei ole :D Oikea munasarja täysin puhdas, vasen hieman polykystisen näköinen, mutta gynen mukaan missään nimessä ei voida puhua PCO-oireyhtymästä. Ovuloi en joka kierrossa, ja se toki vähentää noita mahkuja raskautua luomuna, eli clomit ja mahdollinen pistoshoito aloitellaan heti seuraavassa kierrossa. Gyne oli todella optimistinen ja sanoi tilanteen olevan täysin hallinnassa. Käski vaan olla miettimättä asiaa sen kummemmin. Keinoja on kuulemma monia... Maanantaina taas kierron kartoitukseen, niin ja clomien aikaanhan tuota kiertoa ei missään nimessä saa jättää tarkkailematta ultralla, koska niitä munasoluja voi kehittyä useita. Voi vitsit, toivon vaan niin kovasti että clomit auttaisi ja saataisiin masuun kauan haaveiltu asukki, tai vaikka kaksikin ;)

Kun aloimme esikoista yrittämään ja häntä ei ruennut vain kuulumaan. Meninmme tutkimuksiin. Silloin ei kummastakaan mitään suurempaa vikaa löytynyt ja esikoinen saatiinkin sitten 3 vuoden yrittämisen jälkeen.



Synnytyksen jälkeen alkoi esiintymään kovia menkkakipuja ilman vuotoa. Menin vaki gynelleni ja hän totesi pcod (eli diaknosoitu pco), tilanne ei siis ollut paha vielä. Sain terolut-kuurin että kierto lähtisi käyntiin. Söin 3kk ja kierto taisi " säännöllistyä" 30-32 päivään. Pikku kakkonen lähti aluilleen sitten nopsaan ja raskaus päätyi taas synnytykseen (1v).



Kolmannelle oli lupa tulla heti. Taas noin 6kk synnytyksestä alkoi kipuilut, voimakkaampana taaskin. 8kk synnytyksestä alkoi menkat. Rupesi esiintymään tuhruttelua kierron 14-16 ja kp 20-24 aikana ja muutenkin kierrot venyivät lähelle 50. Taas aikaa gynelle. Pco oli " pahentunut" mut edelleen ei ollut syytä huoleen. Minulla on ylipainoa myös mikä on tavallista pco:ssa. Sain lääkkeeksi metformia ja taas terot et saisin kierron käyntiin. Olin todella tuskastunut jatkuviin menkkakipuihin, pistelyihin ja tunteeseen et nyt lorahti *punastuu*. Metun oli tarkoitus säännöllistää kiertoa ja ehkä auttaa laihtumiseen...



Ei siinä sit muuta käynyt kuin että 2kk syönnin jälkeen aloin odottamaan kolmosta :D Yllätys oli kun ajattelin et nyt kestää kauan kun pco:kin pahempana. Mutta hyvin kävi.



Katsotaan nyt vaan miten pitkälle päästään. Metuthan estävät alkuraskauden ekskenmenoja ja siksi useat pco-potilaat syövätkin niitä rv 10-12. Minä lopetin lääkärin määräyksestä ne heti plussattuani eli ilmeisesti tilanteeni ei ole paha.



Jos sinulle on edes väläytetty mahdollisuutta pco:hon menisin lisä tutkimuksiin. Itse tunnen mielestäni tai ennen tunsin ovulaation ja kokeilla on tutkittu et ovuloin mutta en ilmeisesti aina koska olisin tahtoessani saanut myös clomit. Meille kävi vain onnellisesti ja emme niitä tarvinneet.



Tsemppiä sinulle kovasti! En tiedä auttoiko tekstini mitään mut ainakin sen se kertoo ettei pco ole este raskaudelle vain hidaste :)



Kanelinen ja IitaEemeli rv 5+2

Minulla ihan samanlainen oireilu kuin ap:llä, ei näkyviä oireita (BMI 22), ei sokeriaineenvaihdunnan ongelmia, mutta pitkä ja lievästi epäsäännöllinen kierto ja ovuloimattomuus. Ultrassa selvä monirakkulaisuus. Esikoista yritettiin yli kaksi vuotta ja raskaus alkoi metformiinikuurilla (joka muuten säännöllisti kuukautisetkin 28 päivään).



Raskauden jälkeen söin imetysajan Cerazettea, sitten n. vuoden kuluttua otin kuparikierukan. Yllättäen kierto pysyi säännöllisenä 29-30 päivässä. Kierukan poiston jälkeen (reilu vuosi myöhemmin, ei mitään lääkityksiä) tulin raskaaksi heti toisesta mahdollisesta kierrosta (päättyi keskenmenoon rv 8, ilm. tuulimuna). Ja sitten 4 kk myöhemmin nappasi uudestaan ja nyt on rv. 22 täyttymässä torstaina.



Näköjään PCO on lieventynyt, ehkä raskausajan hormonit olivat riittävä kuuri säännöllistämään oman hormonitoiminnan. Ikää tulee tänä vuonna 35, eli en ole enää ihan nuorikaan.

Ap kaipaili lisää tarinoita... Tässä meidän:

Me mentiin tutkimuksiin kun n.vuoden yritys ei tuottanu tulosta. (Ja mulla hitusen epäsäännölliset kierrot.) Mies osottautu " terveeks" , mutta mulla " pco-tyyppiset-/ monirakkulamunasarjat" eli just silleen, että on paljon niitä pieniä muniksia. Mä oon hoikka, ei sen erityisemmin karvoja, ovis oireet tunnistin jne...

Noh. Hoitona oli ekassa kierrossa 1/2tbl clomia -> se vaikutti liikaa eli lähti kasvamaan MONTA munarakkulaa (vai mitä ne on.. termit on hukassa), kontrollissa kävi kuiteski ilmi, että suurin osa oli lopettanu kehittymisen ja vaan pari oli tarpeeks isoja.

En kuitenkaan raskautunu siltä kierrolta, kun munasolu ei ollu irronnu. Seuraavalle kierrolle ei otettu enää clomia, kun sen vaikutus kesti sen toisenkin kierron ajan, mutta sain pistettäväks sen irrotuspiikin (pregnyl???). Siitä kierrosta sitten tärppäsinkin ja se tärppi nukkuu nyt tuolla meidän sängyssä... :D



Eli älä vielä murehdi! Voihan se olla, että teilläkin tärppää pian, kun saatte lääkityksen kohdalleen!!! Tsemppiä! bd



Burde ja Heidi <7kk

Jos en ihan väärin muista niin mun pco:n lisäksi miehen siittiöt ei ollut tarpeeksi liikkuvaisia niin haluttiin varmistaa niiden pääsy sinne kohtuun... Mutta kyllä nuo näköjään tämän raskauden aikaan saamiseksi on ihan hyvin liikkunut : )

Mulla on ollut oireita pco:sta aina, tosin syytä en ole tiennyt, mutta menkat ei koskaan ole olleet säännölliset. Aikanaan lukioaikoina muistan puolenkin vuoden taukoja. Puolentoista vuoden vauvahaaveitten jälkeen sitten menin gynelle, joka ultrasi ja sanoi, että selkeä PCO. Mulla ei ylipainoa, mutta karvat rehottaa sekä kohonnut prolaktiinin tuotanto (todettiin samalla verikokeissa) ja siis kierrot puuta heinää. Aikaisemmin olin saanut yleislääkäriltä Terolutit, mutta niistä ei ollut muuta hyötyä kuin vuoto tuli säännöllisesti, mutta ovista ei tapahtunut. Söin myös prolaktiinia alentavaa lääkettä. Sitten mulle määrättiin clomit, joita söin joitakin kuukausia, munasoluja irtosi, mutta limakalvo oheni hurjasti (clomit saattaa tehdä sen) ja lopulta niistä luovuttiin. Seuraava vaihe olikin pistoshoidot yhdistettynä inseminaatioon. Pistin Puregonia, joka oli musta loistolääkitys helpon kynänsä ansiosta. Limakalvotkin olivat loistavat ja tulinkin raskaaksi ekasta inssistä, tosin km rv 12. Jo pari kuukautta km:n jälkeen oltiin uudessa inssissä, josta taas aloin odottaa. Tällä kertaa tuloksena oli nyt vajaa kaksivuotias lällättelijä tässä sylissä!



Toista lasta alettiin haaveilla kun tämä muksu oli reilun vuoden, tosin ei ehkäisyä välissä. Olin syönyt taas terolutia jatkuvan tuhruttelun takia siitä asti kun esikko oli 8 kk:n ikäinen. Sain jo luvan tulla kontrolliin uusien hoitojen aloittamista varten keskussairaalaan, kun yllättäen tulinkin raskaaksi luomuna! Ihmeellisintä asiassa oli se, että myös miehen siittiötilanne oli kehnohko ensimmäistä yritettäessä. Mulla siis myös, kuten joku muukin kirjoitti, taisi yksi raskaus herätellä omaa hormonitoimintaa. Se kuulemma menee joillakin niinkin onnellisesti. Tätä toista odotellaan nyt rv 35...



Meillä aikaa kului ensimmäisen lapsen saamiseen neljä vuotta, mutta ekan ja tokan väli vain noin 1 v 11 kk. Jaksamista teille, kyllä tosi moni saa lapsia PCO:sta huolimatta! Muistan kyllä, miten aina ei jaksanut uskoa omalle kohdalle käyvän niin hyvin kuin jollekin muulle, mutta usko pois, niin voi käydä teillekin!



lyyti

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat