Kommentit (9)

Aa nukkui huonosti ja on vielä aamullakin pahalla päällä. Täytyis jostain saada energiaa kääntää toi yösyöminen päiväsyömiseksi, mutta mistä. Mitenköhän se olis järkevää toteuttaa, tuntuisi hurjalta pitää vuorokautta miltei syömättä????



Ei " onneksi" tullut asiakkaita meidän vahti vuoron aikana, tosin mies oli poissa vain noin puolituntia. Pestiin poikien kanssa vielä lattioita, siellä todella näkee työnsä tuloksen, siis mustasta vedestä.



Soittelin vuodeosaston työhön ottoon jos pääsisin keikkailemaan, ensiviikonlopuksi olisin voinut mennä, mutta menen vasta seuraavana. Jos onnistuis nyt näin olla vielä lapset kotona että kävisin vaan joskus töissä...



Jaa-a oliskos jo oman aamupalan vuoro?!



Mari ja poitsut

Ja pinoa on vasta nimeksi asti! Missäs kaikki mahtaa taas luurailla? En minäkään viitsisi aina olla täyttämässä pinoa näillä tyhjänpäiväisillä jorinoillani:)



Meidän " tuska-tiistai" on jo hyvällä mallilla. Tuska-tiistai siksi, että yleensähän mies tulee 19.30 kotiin vasta. Tänäänpä tulee vasta puolen yön aikaan mutta eipä se mitään. On Vantaalla työmatkalla. Joku parin tunnin homma oli vaan mutta firmalla näyttää olevan varaa lennättää niin mikä siinä. TUlee sitten myöhäsellä koneella niin ehtii tavata kaverinsakin Hesassa.



Me käytiin aamusta naapurin kanssa kaupoissa (marketeissa) ja tultiin meille kahville. Lapset (Onni ja naapurin 4-v tyttö) leikki ilman ainuttakaan tappelua monta tuntia. Äsken vein sitten Onnin sänkyyn ja uni tais tulla heti. Voi kunpa tämä sisänukutus ja sen HELPPOUS säilyisi vielä sitten kun Onni on terveenä!!!



Taitaa lääkkeet tosiaan jo auttaa kun räkä on selvästi kirkastumaan päin. Aamulla oli kyllä vielä melkoista jankkia se tavara. Yöks. Mutta jos ei noilla lääkkeillä niin ei sitten millään.



Aamu ei kyllä alkanut kovin iloisesti. Antakaan nyt neuvoja ja tukea mammalle, pliis!!! Kun Onni usein, lähes joka aamu herätessään alkaa huudella isiä ja kun minä menen huoneeseen kun isi on jo töissä, se hermostuu. Huutaa ja potkii sängyssä ja sanoo että mee sinä pois. Ja isin huutelu jatkuu. Tänään lopulta alkoi läpsimään mua ja mä hermostuin sitten ja sanoin, että noin ei saa tehdä (plus että sanoi mulle: mee saatana pois.....huh huh...). Mä otin tiukasti sen syliin, pidin niin ettei päässyt potkimaan eikä lyömään ja sanoin, että nyt rauhoitutaan. Kohta se sitten rauhoittu ja mä selitin tilannetta ja syyn, miksi hermostuin ja pyysin anteeksi.



Pienet on murheet, tiedän sen mutta minä vaan en jaksa tätä joka helvetin aamu! Johtuuko tämä nyt vain siitä, että mies sanoo illalla yleensä että " nähdään huomenna" ?! Kun ennenhän Onni heräs niin aikaisin, että ne näki jo aamulla toisensa ja tuolloin mies aina sanoikin illalla että nähdään Onni aamulla. Nyt se siis sanoo vain, että nähdään huomenna mutta olettaako Onni, että isin pitäs olla heti aamusta saatavilla? Aivan sama mulle, vaikken minä aina oliskaan se ykkösvanhempi Onnille mutta kun pitää märistä se vartti heti aamusta - niin en jaksa kuunnella.



Enkä tietysti haluais aina menettää malttianikaan, koska olen yrittänyt nyt tsempata itseäni ja pyrkinyt puhumaan enemmän. Nimittäin monesti sitten lasken kiukuttelevan lapsen kiukkuisena lattialle ja sanon vielä jotain vähemmän kivaa, tyyliin että lopetan tuo vinkuminen tms.



Antakaa jotain vinkkejä, tukea tai edes armoa mulle;)!!! Alan olla aika solmussa itseni ja tuon kiukkupussin kanssa.



Nytpä poistun ja annan tilaa, josko joku muukin eksyis tänään palstalle.



T-P

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla


Kovin on täällä hiljasta....Allilla paistaa aurinko,vähän kadettaa-myönnän!



Ulkona käytiin taas.

TiPi:mä käyn typyn kanssa vaan tossa omalla pihalla.Lähimpään puistoon matkaa ehkä 200m ja pelkkää kävelytietä mut en todellakaan uskalla lähtee sinne yksin.Typy varmaan karkais tai puistossa pitäs juosta perässä tai sitä sattus niin et pitäs kantaa tai...

Vklna pääsin vähä kauemmas puistoilee ku mies oli mukana!Tänään saa ottaa meiät ruokakauppaa ;-)) Pakko pääsät pois kotoa.



Meillä isi ikävä ilmenee isille kiukutteluna.Vähän tässä helpotti mutta kun mies oli saikulla+pääsiäispyhät kotona ni nyt taas ei ole kivaa.Aamulla heti kyselee isiä,sanoo et on kova ikävä..mut ku käydää nukkuu ni " isi mene pois,en anna halia,en anna pusua,en tykkää isistä" ..ei ole kivaa :-(

Nyt jo illalla huuliväpätäten kysyy onko isillä vapaapäivä aamulla?



Typyllä on nyt joku pikkukiukku vaihe..sellasta kitinää ja vastaanvääntöä ja ku komentaa neitiä tulee hirmu itku.Luulen kyllä et tää on uhman alkua..taas!MErkit on samat ,mut sillai lievänä...



Poika tulee pe kotii.Nyt alkaa jo ikävä vähän hiipiä...onhan tuo kohta vkon ollu pois.Ei sikäli..hyvä että viihtyy ja isovanhemmat pitävät siellä,ens vuonna ei olekaan mahdollista!

Meillä isovanhemmat ei jaksa oikein molempia lapsia ni jopa ääneen mietin et jos poika menis miehen vanhemmille ja mun vanhemmat tulis hoitaa typyä ja äiti ja isi meinis yöreissulle..Typyn kanta oli selkeä EI!!!

Te nukutte kotona!Saahan sitä haaveille...viimeks oltu yhessä yöreisulla ku typy oli mahassa...



Missä te ootte?Enkeliki hävinny kokonaa...



jatu


Pinon nostopuuhissa...



Kylläpä on hiljaista... ei anneta pinojen kokonaan hiipua, eihän?



Sinsponit (eli Simpsonit, jos ei joku arvannut) sen (taas) sanoivat: Täällä tarvitaan sankaria välittömästi! :)



Tää sankari menee nyt ripustamaan pyykkejä.

Pikaisesti vaan.



Kyllä pinossa tosiaan on hiljaista. Tulkaa kaikki sanomaan edes böö.



Lapsukaiset nukkuu niin ehtii vähän surffailla.



Pitäs päiväkotiin viedä paperi Veetin kesälomista. Ajattelin melkein koko kesän pitää kotona. Ei millään aamuisin halua päiväkotiin jäädä ja itsestäni tuntuu sitten pahalta sinne jättää. Puhuin tänään hoitajien kanssa ja sanoivat että itkee ihan hetken ja sitten menee iloisena leikkimään.



Ens viikolla on Veetillä ne puheterapeutilla käynnit. Ei sinne halua mennä kun olen yrittänyt selittää minne mennään. No melkein kaikki muukin on kyllä tällä hetkellä EI EI EI!



Tuli vaan omaa napaa. Nyt maksamaan muutama lasku ja siten suihkuun ja nukkumaan.



Öttis, Veeti ja Venla-toukka




Heissan,



Motti nukkuu ja minä odotan miestä töistä, että pääsen lääkäriin. Josko tässä vielä henki joku päivä kulkisi. Tympeä olo kun vaan ahistaa koko ajan, sympatini siis Jatulle. Kyllä muakin tökkii kun jo pari viikkoa on mennyt ilman että voi tehdä yhtään mitään. Eilen hiukan intouduin laittamaan talvivaatteita pois. Nousin portaat vintille ja tulin alas kahden laatikon kanssa ja olin aivan läpimärkä hiestä. Nukkumaan mennessä piti sitten vetää satsi Motin astmalääkkeitä, että ei olisi kannattanut.



Hehheh, kaikkia varmaan ylikovaa kiinnostaa meidän perheen loppumattomat sairaskertomukset;) Siitä puhe mistä puute tässäkin asiassa:D.



T-P: Meilläkin on isin poika ja aina herättyään, aamulla ja päivällä kaipailee isiä. Kysyy missä isi on ja saattaa sanoa mulle, että mene pois. Minä vaan rauhassa kerron missä isi on ja milloin isi tulee, toisinaan saatamme soittaa isille. Ja sitten keksin jonkun kivan jutun, jolla vien huomion muualle, mutta lohdutan myös pientä ikävöijää. Paljon myös ihailemme päivällä isin kuvaa, varsinkin silloin kun ikävä on tosi kova. Tietyllä tapaa ajattelen, että lapsella pitää kuitenkin olla mahdollisuus ikävään ja pahaan oloon ja saada siihen myös lohdutusta. Ainakin näin toivon aikanaan myös päivähoidossa tapahtuvan. Mutta siis en osaa auttaa siinä, mikä pulmanne poistaisi, vertaistukea vain:)



Aavis ja Motti

Mua on viime päivinä jotenki mietityttänyt ympäristö-ym asiat ja suututtanut päälle hajoavat vaatteet ja niiden korjaaminen sekä sen miettiminen, mihin jätteisiin kuuluis tai miten pitäis hävittää lukuisat puhkikuluneet hanskat ym.



Eilen kuitenkin bongasin västäräkin.



Ja pyykkiä ripustaessa rupesin miettimään, mitä kuuluu.

Jotain hyvin kaunista: kävyt " soivat" tuulessa.

Meillä on takapihalla iso kuusi, jossa on tosi paljon auenneita käpyjä. Tuulessa ne hankasivat toisiaan ja helisivät.

En muista ennen kuulleeni moista.



Voidaanhan taas kokeilla parin-kolmen päivän pinoja tai viikkopinoja, jos siltä tuntuu. Kunhan väki ei kokonaan karkaa.



T@hti

kiire pitää poissa palstalta, satunnaisesti täällä pyörähdän. Niin nytkin, pitää taas just mennä...



T-P:lle suuren suuri myötätuntohali, meilläkin just tollasta. Isi isi isi vaan koko ajan. Huudetaan ja itketään ja vaan isi kelpaa. Aamuin illoin. *huoh*



pieni osaa jo kääntyä vatsallen, mutta ei jaksa olla siinä kauaa ja alkaa huutamaan että äitin pitäis tulla kääntään.... PePo aloitettiin viime viikolla, kun nälkä 2h välein! Äiti on VÄSYNYT.



siinäpä ne pikaiset, gotta go.



Olette mielessä :)



äitiku ja prinssit

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat