Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Mies ilmoitti viime yönä, että toisen lapsemme synnyttyä, ei parisuhdetta ole ollut meillä hänen mielestään enää lainkaan. Keskusteltuamme jäi minulle sellainen vaikutelma, että hän jopa harkitsee eroa. Tuntuu tosi pahalta, sillä olemme juuri olleet etsimässä perheellemme uutta isompaa kotia, enkä olisi ikimaailmassa voinut kuvitella näin käyvän =( Rakastan miestäni yli kaiken, mutta on totta, että lapset ovat vielä niin pieniä ja lähes kaikki aikani menee heidän kanssaan touhutessaan.



Mitään pettämisjuttuja taustalla ei ole, vaan häntä ketuttaa yksinkertaisesti se, ettei ole yhteistä aikaa, enkä huomioi häntä tarpeeksi. Meillä on siis lapset 2v 7kk ja 7kk, joiden kanssa olen kotona ja olen ajatellut olla vielä 1.5 vuotta. Kyllä tipuin ja korkealta, kun kävin kauhulla ajattelemaan, että minun olisi vietävä lapset jo hoitoon, mentävä kolmivuorotyöhön, hankittava uusi asunto ym... Lasten kannalta on ihan hirveää ajatella moista, sillä mieheni on hyvä isä ja tärkeä lapsillemme.



Minusta tuntuu, että kotona lasten kanssa on sen verran työlästä (ihanaa kuitenkin), etten voi revetä joka paikkaan. Mieheni tekee vuorotyötä ja käy lähes joka päivä harrastuksissa, joten näemme toisiamme tosi vähän. Mielestäni hänen tulisi vähentää menojaan, jotta aikaa olisi enemmän perheelle ja minun ei tulisi nipottaa joka asiasta ja yritettävä ottaa vähän rennommin. Joskus se vaan on vaikeaa, kun kaikki kotihommat ym. tuntuvat olevan minun harteillani. =( Erityisen tärkeää olisi puhuminen, mutta kun ukko ei siinä ole mainittavan hyvä.



Onko muilla pienten lasten perheillä vastaavanlaisia kokemuksia, otan mielelläni tukea ja neuvoja vastaan. Niitä nyt todella tarvitaan!!! Kertokaa, miten olette selvinneet parisuhdeongelmista pienten lasten kanssa vai onko ero ollut hyvä ratkaisu? Itse koen, että kenenkään etu meidän tapauksessamme ei ole ero, sillä luulen tämän vaiheen olevan jokaisella rankka ja lasten kasvaessa tilanteen hieman helpottavan. Toivon, ettei mieheni tee suuria ratkaisuja hetken mielijohteesta, vaan ajattelisi asiat pidemmän kaavan mukaan.

Kommentit (1)


Miehesi on aloittanut keskustelun, se on hyvä. Se ei vielä tarkoita eroa. Ehkäpä päinvastoin!



Älä mene ajatuksissasi vielä liian pitkälle. Toki sitä usein ajattelee kaikkein pahinta ja paniikki kasvaa. Ehkäpä miehesi halusikin sinut herättää, ja kärjisti asioita? Varsinkin ennen suurta päätöstä uuden asunnon hankinnasta. Ja sinä koit sen uhkana avioerosta?



Keskustelkaa parisuhteestanne, sehän on kuitenkin koko perheenne perusta. Kriisi saattaa olla uuden alku.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat