Seuraa 

Mies ilmoitti viime yönä, että toisen lapsemme synnyttyä, ei parisuhdetta ole ollut meillä hänen mielestään enää lainkaan. Keskusteltuamme jäi minulle sellainen vaikutelma, että hän jopa harkitsee eroa. Tuntuu tosi pahalta, sillä olemme juuri olleet etsimässä perheellemme uutta isompaa kotia, enkä olisi ikimaailmassa voinut kuvitella näin käyvän =( Rakastan miestäni yli kaiken, mutta on totta, että lapset ovat vielä niin pieniä ja lähes kaikki aikani menee heidän kanssaan touhutessaan.



Mitään pettämisjuttuja taustalla ei ole, vaan häntä ketuttaa yksinkertaisesti se, ettei ole yhteistä aikaa, enkä huomioi häntä tarpeeksi. Meillä on siis lapset 2v 7kk ja 7kk, joiden kanssa olen kotona ja olen ajatellut olla vielä 1.5 vuotta. Kyllä tipuin ja korkealta, kun kävin kauhulla ajattelemaan, että minun olisi vietävä lapset jo hoitoon, mentävä kolmivuorotyöhön, hankittava uusi asunto ym... Lasten kannalta on ihan hirveää ajatella moista, sillä mieheni on hyvä isä ja tärkeä lapsillemme.



Minusta tuntuu, että kotona lasten kanssa on sen verran työlästä (ihanaa kuitenkin), etten voi revetä joka paikkaan. Mieheni tekee vuorotyötä ja käy lähes joka päivä harrastuksissa, joten näemme toisiamme tosi vähän. Mielestäni hänen tulisi vähentää menojaan, jotta aikaa olisi enemmän perheelle ja minun ei tulisi nipottaa joka asiasta ja yritettävä ottaa vähän rennommin. Joskus se vaan on vaikeaa, kun kaikki kotihommat ym. tuntuvat olevan minun harteillani. =( Erityisen tärkeää olisi puhuminen, mutta kun ukko ei siinä ole mainittavan hyvä.



Onko muilla pienten lasten perheillä vastaavanlaisia kokemuksia, otan mielelläni tukea ja neuvoja vastaan. Niitä nyt todella tarvitaan!!! Kertokaa, miten olette selvinneet parisuhdeongelmista pienten lasten kanssa vai onko ero ollut hyvä ratkaisu? Itse koen, että kenenkään etu meidän tapauksessamme ei ole ero, sillä luulen tämän vaiheen olevan jokaisella rankka ja lasten kasvaessa tilanteen hieman helpottavan. Toivon, ettei mieheni tee suuria ratkaisuja hetken mielijohteesta, vaan ajattelisi asiat pidemmän kaavan mukaan.

Kommentit (5)

Tuommonen reaktio mieheltä on kokemani mukaan tosi yleistä, se " pikkupoika" nostaa päätään miksei joskus myös se " pikkutyttö" kun yhtäkkiä toinen osapuoli ei saa tarpeeksi huomiota suhteessa. Mikä se on sen haastavampi, väsyttävämpi ja vaativampi tilanne elämässä kun lapset on pieniä ja vanhemmat on väsyneitä. Nyt saa luvan kanssakin olla vaikeaa ja ahdistaa ja toinen ketuttaa. Se kuuluu asiaan! Älkää hyvät ihmiset eroa sen takia ottako! Muutaman vuoden päästä tilanne on ihan toinen ja saatte " elämänne takaisin" .



Meillä oli vähän samanlainen tilanne jossa minä koin, että parisuhde on nollassa. En nyt kuitenkaan eroa ajatellut, pelkäsin tosin että tämä tilanne johtaa siihen kun yhdessä vaan pyöritettiin tätä lastentarhaa eikä muuta. Meilasinkin väestöliittoon ja sain tosi hyvän vastauksen sieltä. Suosittelen sitä sullekin! Se on hyvä aloitus parisuhteen hoitamiseen jos ette heti vastaanotolle halua mennä. Voit ottaa itseksesi ensin yhteyttä ja sitten alkaa pikkuhiljaa muuttaa itseäsi. http://www.vaestoliitto.fi/pikkulasten_vanhemmat/ - sieltä löytyy esim. se meiliosoite ja puhelinnumerokin.



Minusta ehkä tärkein asia ymmärtää on se, että voi muuttaa vain itseään. En väitä olevani täydellinen millään muotoa, mutta kun oltiin mielestäni " kriisissä" niin katsoin syvälle peiliin ja mietin että mitä voisin tehdä toisin. Yritän nyt puhua " valittamatta" eli sanoa asiat normaalilla äänellä, kuin puhuisin meillä olevalle ystävälle esim. Liian helposti väsyneenä sortuu siihen, että alkaa narista tai muuten puhua miehelle epäkunnioittavasti. Parisuhde myös saa uutta puhtia kun arjen keskellä antaa toiselle vaikka pusun, käy halaamassa tai edes katsoo väsyneenä telkkua sylikkäin. Nekin kun oli meillä jääneet jonnekin. Ja tietysti hyvä keskustelu yhdessä siitä mitä kumpikin toivoisi toisen muuttavan käytöksessään. Sen jälkeen voi vasta alkaa odottamaan tuloksia.



Sitte ne kahdenkeskiset hetket! Teilläkin on lapset sen ikäisiä, että voitte oikein hyvin jättää ne hoitoon. Ravintolailta kahdestaan tekee todella hyvää eikä lapsia tarvi ensalkuun jättää kun vaikka kolmeksi tunniksi. Jos ei ole isovanhempia niin www.mll.fi - sieltä saa hoitajia! Tai tutustu lähiseudun vastuullisiin teineihin/opiskelijoihin jotka tekee mielellään lastenhoitokeikkaa.



Ja jos mies harrastaa itekseen, harrasta sinäkin! Saat siitä itelles virtaa ja jaksat olla parempi äiti ja vaimo. Omaa aikaakin tarvii välillä, pidä siitä kiinni! Tasapuolisuus on harrastuksissa minusta hyvä periaate.



Ja mitä tulee makuuhuoneeseen - siihen hommaan on välillä vaan ryhdyttävä vaikka ei millään jaksais. Näin mä sen ajattelen. Sitte kun on kuitenkin ryhtynyt puuhaan niin olihan se ihan kivaa. Ja tuntuu taas läheisemmältä! Eli telkun sijaan voi vetäytyä vaikka vällyjen väliin illalla viinilasillisten kanssa.



Kerro miehellesi mitä tunnet ja mitä aiot muuttaa itsessäsi. Siitä se lähtee. Se hyvän oravanpyörä on saatava liikkeelle niin johan taas elämä hymyilee! Hyvät teot synnyttää hyviä tekoja, muista se;)



Piti vielä sanoa että tasapuolisuus on minusta toimivassa arjessa tärkeää - molemmat tekee osansa, ei vaan niin että mies " auttaa" . Meillä on vuorot sekä harrastuksissa, kotitöissä (ruoanlaittovuoro tai toinen tekee ruoan, toinen hoitaa jälkipyykit jne.) ja erityisesti aamuherätyksissä. Molemmat saavat nukkua toisen viikonloppuaamun. Ja jos viikonloppuisin toinen on aamupäivällä pihalla lasten kanssa, iltapäivällä on toisen vuoro. Tämmöset pelisäännöt jossain muodossa vois toimia teilläkin niin sua ei ketuttais se ukkos " laiskottelu" ? Ja sitäpaitsi lapset/arki on teidän yhteinen juttu, ei vaan sun vastuulla. Ja sitten säkin jaksaisit olla enempi oma ittes ja huomioida myös miestä.



Niin että nyt vaan sitä muutosta molemmille peliin. Niin ja mikään ei muutu jos ei koskaan mistään sano! Teillä on taatusti toivoa, elätte varmaan vaan elämänne ekaa kriisiä. Ne kasvattaa ja niinkun ite sanoit, on erittäin hyvä herätys siinä arjen keskellä ennen kun on liian myöhäistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyllä itku tulee, kun tekstejänne lukee. Ehkä vielä on toivoa. Toivon niin, että saisimme asiat puhuttua. Perheeni on minulle kaikki kaikessa.



Meillä on ollut tapana, että saan aina miehen ollessa vapaalla käydä kaupungilla tms. hänen ollessa lasten kanssa. Baareihin ei kiinnosta yhtään mennä, mutta minulle on ollut terapiaa shoppailureissut kerta viikkoon. En ole toistaiseksi jaksanut muita harrastuksia, kuin kerran viikossa vauvan kanssa äiti-vauvajumppa ja esikoisen kanssa muskari. Mieheni on ahkera käymään isomman lapsen kanssa myös uimahallissa kerran viikossa. Hän ei ole sinänsä laiska kotihommissa; vie roskat, ripustaa pyykit, tyhjentää astianpesukoneen, käy kaupassa ym..Joskus vain kaipaisin enemmän apua lastenhoitoon ja " isompiin" kotihommiin, kuten imurointi ym. Jos edes yhden kerran saisin jäädä aamulla sänkyyn lasten herättyä. Hänellä on tapana laittaa korvatulpat toisinaan korviin, jotta saa rauhassa nukkua grrr!! Tämä on ok, kun hän yöllä tulee 2 aikaan töistä, jotta saa nukuttua, mutta vapaapäivinä ei ole. Ei minullakaan vapaapäiviä ole, vaan joka aamu herään 6.30 lähes poikkeuksetta.



Molempien vanhemmat ja veljet asuvat kivenheiton päässä, mikä on ollut aina iso tuki ja turva minulle, kun mies on pois kotoa. Isovanhemmat ovat lapsillemme tosi läheisiä ja tärkeitä ja näemme heistä jonkun lähes joka päivä. Täytyy yrittää tosissaan pyytää lapsenvahtia useammin, jotta saisimme yhteistä aikaa enemmän. Luulen, että se puhumisen ohella on kaiken a ja o. Yökylään kuopusta en vielä vie, sillä hän syö vielä tisua, yölläkin pari krt.



Ehkä tällaiset " herätykset" parisuhteen saralta saattavat vain tosiaan olla kaiken hyvän alku, kun asiat nostetaan pöydälle ja keskustellaan ne halki. Molempien täytyy muuttua, se on kaiken lähtökohta ja toivon sen auttavan :/

Voin vain kuvitella, miltä sinusta mahtaa tuntua! Kovasti voimia ja tsemppiä toivottelen!



Kannattaisiko tiedän hakea apua esim. pariterapiasta? Saisitte ulkopuolisen avulla keskulteltua asioista kunnolla, voisi onnistua " asiallisemmin" näin ainakin uskoisin. (sinne on vain aika vaikea kai päästä) Ja muutenkin asioista pitää oikeasti keskustella, pienten lasten vanhempien ei kannata erota hetken mielijohteesta, vaan pitää huomioida kaikki osapuolet ja asianhaarat.



Jos ongelmana on yhteisen ajan puute, niin voisiko tosiaan miehesi pyrkiä olemaan enemmän kotona ja osallistumaan lasten ja kodin hoitoon? Onko lähistöllä sukulaisia/tuttuja, joiden luo lapset voisivat mennä yökylään tai jopa viikonlopuksi? Saisitte kahdenkeskistä aikaa ja tilaisuuden keskustella ilma, että lapset kuulevat. (Pienillä padoillakin on korvat ja isompi lapsi ymmärtää varmasti jo, että kaikki ei ole kunnossa.)



Ero ei välttämättä ole oikea ratkaisu varsinkaan hetken mielijohteesta, mutta toisaalta, jos vanhemmat ovat onnettomia, kärsivät lapset siitä ehkä enemmän kuin erosta.



Miehesi kuulostaa olevan mustasukkainen lapsilleen, koska ne vievät kaiken aikasi ja rakkautesi - ainakin miehen mielestä. Neuvoisinkin ottamaan asiat puheeksi ja keskustelemaan kunnolla asiat halki poikki ja pinoon. Ja jos ero tulee, kyllä siitäkin selviää. Voitte ottaa yhteishuoltajuuden ja miehesi isyys ei eroon lopu, sovitte tapaamisasiat ja elatusmaksut yms. Ja voittehan ottaa esim. aikalisän/harkinta-ajan ennen kuin päätätte lopullisesta erosta, mikäli sellainen loppujen lopuksi on tulossa.



Mutta nyt ei tosiaan kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä puolin eikä toisin. Kovasti voimia ja jaksamista sinulle frodo, kävi miten kävi!



t. Kastehelmi

mutta mielestäni miehelläsi olisi todella syytä katsoa peiliin. Miksei sinulla ole ollenkaan vapaa-aikaa vaan miehesi juoksee harrastuksissa ja sinä pyörität kaikki päivät huushollia? Miksei miehesi osallistu kodinhoitoon ollenkaan? Sinäkin olet töissä kotona ja ansaitset myös vapaa-aikaa. Aloita joku harrastus ja laita miehesi katsomaan lapsia ja hoitamaan kotityöt esim kerran viikossa. Kyllä sinunkin pitää saada irrottautua kodista välillä.



* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat