Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

juhlissa.

Mummon juhlat, pöytä koreana kaikkea hyvää niin terveellistä kuin epäterveellistä. Vanhemmat itse syövät kaikkea hyvää suurella mielihalulla, mutta tyttärelle 4 v ei anneta edes kakkua!

No äitini jututti tuon 4v vanhan mummoa, äitinsä syö kuulema salaa karkkia ja kaikkea hyvää lapselta. Tuo pieni tyttö ei ollut koskaan saanut kuulema edes täytekakkua, karkista nyt puhumattakaan.

Äitini oli kysäissyt pieneltä haluatko kakkua, no yhdessä olivat sitten kakkua syöneet ja tuo pieni tyttö oli ollut ikionnellinen.



Okei äitini teki väärin ja meni murskaamaan ravintokasvatusta, mutta en voi ymmärtää jos vanhemmat itse syövät niin lapselle ei anneta.

Jos kotona onkin tiukka linja, niin eikö edes oman mummon juhlissa voi joustaa? Tiukkaan linjaan ei ole mitään allergisia perusteita, pelkästään tämän pienen tytön äidin mielettömän fanaattinen kirjaviisaus lasten kasvatuksesta ja äitiydestä.

Kommentit (23)

Karies (hammasmätä, hampaiden reikiintyminen) on sekä lapsilla että aikuisilla yleinen hammassairaus, jonka syntyyn vaikuttaa happoa tuottavien bakteerien runsas määrä hampaan pinnalle kertyvässä plakissa, sokeripitoinen ravinto ja nauttimisen tiheys sekä syljen ja hammaskudoksen ominaisuudet.

Synty



Tavallisimmat kariesbakteerit ovat ns. mutans streptokokkeja. Ne asettuvat lapsen suun kehittyvään mikrobistoon hampaiden puhkeamisen jälkeen lähinnä äidiltä saadun tartunnan seurauksena. Varhainen tartunta lisää reikiintymisalttiutta jo maitohampaistossa ja edelleen pysyvässä hampaistossa.



Erityisen haitallista on napostella pitkin päivää sokeria sisältäviä välipaloja ja juomia, joista kariesbakteerit tuottavat aineenvaihdunnassaan happoja ja aiheuttavat hampaille joka kerta noin puoli tuntia kestävän happohyökkäyksen. Tuolloin kiilteestä liukenee mineraaleja sylkeen, kunnes syljen puskurointikyky poistaa happamuuden ja mineraalit saostuvat takaisin hampaan pintaan. Syljen puolustustekijät eivät aina riitä suojaamaan hampaan pintaa usein toistuvilta happohyökkäyksiltä, vaan kiille vaurioituu pysyvästi.

Oireet



Vaurioita esiintyy yleisimmin poskihampaiden purupinnoilla, hammasväleissä ja ienrajoissa. Kun karies etenee syvemmälle hammaskudokseen, reikiintynyt hammas alkaa oireilla aiheuttaen aluksi vihlomista ja arkuutta kylmälle. Kun reikiintyminen ulottuu läpi hammasluun aina hampaan ytimeen asti, seurauksena voi olla voimakas koputus- ja kuuma-arkuus hampaassa ja jomottava hammassärky.

Hoito



Kun epäilee kariesta, on syytä kääntyä hammaslääkärin puoleen. Karieksen hoito on korjaavaa hoitoa. Karioitunut hammaskudos poistetaan ja korvataan paikka-aineella, joka voi olla muovia, keraamia tai amalgaamia. Laajasti vaurioitunut hammas voidaan myös kruunuttaa. Mikäli hammasydin on tulehtunut, hammas vaatii juurihoidon ennen paikkausta tai kruunuttamista.

Ehkäisy



Kariesta voidaan ehkäistä järkevällä sokerinkäytöllä: vältetään napostelua ja yhdistetään sokeriset herkkuhetket ateriointiin. Sen lisäksi ksylitoli ja fluori ovat tärkeimmät aseet karieksen ehkäisyyn ja hallintaan. Pikkulapsen äidin ja myöhemmin lapsen oma ksylitolivalmisteiden käyttö näyttää estävän tai ainakin myöhäistävän lapsen mutans streptokokki -tartuntaa. Heti ruokailun jälkeen pureskeltu ksylitolipurukumi tai -pastilli katkaisee happohyökkäyksen. Myös pureskelu itsessään lisää syljen eritystä, mikä laimentaa syntyneitä happoja.



Säännöllinen hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluoria sisältävällä hammastahnalla vahvistaa hammaskiillettä ja tekee sen vastustuskykyisemmäksi happamuutta vastaan. Suositeltavaa on harjata hampaat puhtaaksi ennen aamupalaa ja illalla ennen nukkumaanmenoa.

Karkkia ja herkkuja oon syöny varmasti enemmän ku laki sallii. Hampaita pesty kun jaksettu.. Kerran pari päivässä nyt aikuisiällä, lapsuusajalta ei muistikuvaa, varmaan epäsäännöllisen säännöllisesti..

Tiedän taas monia jotka ei herkuttele, pesee hampaat säännöllisesti 2krt päivässä ja silti hampaat on paikattu moneen otteeseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

ennen kuin hirveästi rajoitat lapsesi syömisiä.



Lyhyt tietopaketti:

Happohyökkäys tulee LÄHES KAIKISTA ruoka-aineista! Vain eräät kypsytetyt juustot ja esim. maapähkinät ilman suolaa eivät aiheuta happohyökkäystä, joka siis altistaa hampaat reikiintymiselle.



Siksi se tuntuu jotenkin niin hassulta, että rajoitetaan hirveästi lasten syömistä. Eri asia on sitten se, että paljonko tai kuinka usein makeaa syödään - vähän väliä välipaloina vai miten... otetaanko makean " välipalan" jälkeen täysksylitolipurkkaa ja pestäänkö säännöllisesti hampaat. Koska kyllähän lapsi kuitenkin sen 3v:n jälkeen tutustuu vääjäämättä makeisiinkin ruokiin. Minusta on tärkeää opettaa pienestä lähtien miten ja kuinka paljon makeita ruokia syödään eikä niinkään rajoittaa sitä kokonaa.

Vaikea ehkä uskoa, mutta olen muissa lapsenkasvatukseen liittyvissä asioissa kultaisen keskitien kannattaja. Synttärit eivät ole ongelma, otan lapselle omat eväät mukaan. Ja toivon parasta. ;-)



Mikä olisi sitten parempi ratkaisu? Toki hampaiden pesu ja ksylitolipurkka, fluoritabletit. Mutta. Meidän vanhempien hammaslaatu on todella reikiintyvää, ei ainoastaan tavallista huonompaa. Mielellään sitä tekisi kaiken mahdollisen säästääkseen lapsena poraamiselta alle kouluikäisenä jos mahdollista. 3-4-vuotiaina voidaan pikkuhiljaa tutustua makeaan. Limut, karkit ja mehut jätetään kuitenkin minimiin. Suklaa on eri asia.

Omani ovat saaneet herkutella tuosta vuoden ikäisestä alkaen silloin tällöin siirryttyään perheen normaaliin ruokaan.



Iältään ovat 11 ja 10 , hampaissa ei ole reikiä, tarkistusväli 2 vuotta johtuen reiättömyydestä.



Selittäkää miksi minun lapsilla on ehjät hampaat ja karkkia kuluu muulloinin kuin karkkipäivinä.



Pesevät hampaansa aamuin illoin.

Minusta on ok jos koko perhe noudattaa jotain ruokavaliota tai syö tietyn tyyppisesti. On kyllä melkomoisen kieroutunutta meininkiä, eihän lasta voi kasvattaa noin. Yksin päiväkodissahan on normaaliruokalistalla sitten sellaisia vaarallisia herkkuja joita lapselle ei saisi antaa!



Voin vain kuvitella minkälainen ahmija ja epäterveellisen syöjä tuosta lapsesta tulee kun hän kasvaa...

ja nyt kun lapset ovat isompia ja tulevat synttäreille ilman äidin valvovaa silmää, niin tulos on järkyttävä: Lapsi istuu viimeiseen asti pöydässä ja ahtaa herkkuja ihan maanisesti. Kun kerrankin saa. Ei ihan hyvä juttu liika tiukkuus - maalaisjärjen käyttö kunniaan :-)

Jos syö 5x päivässä, niin hampaat kestää sen.

Joka aterian jälkeen voi vielä ottaa purkkaa/pastillin ja

aamuin/illoin harjaus.

Meillä toimii tämä, ja ei reikiä, saa herkutella ruoan yhteydessä

ja kariestartuntaa vältetty (ei pussailtu suulle, syöty samalla lusikalla etc)

Makean antamista kantsii siksi välttää, ettei lapsi heti totu siihen ja sitten vieroksuu ruokaa. Tarkoittaa esim. 6 kk ikäiselle annetaan eka perunaa, koska jos eka saa päärynää, voi tottua makeeseen.

Vierailija:

Lainaus:


ja nyt kun lapset ovat isompia ja tulevat synttäreille ilman äidin valvovaa silmää, niin tulos on järkyttävä: Lapsi istuu viimeiseen asti pöydässä ja ahtaa herkkuja ihan maanisesti. Kun kerrankin saa. Ei ihan hyvä juttu liika tiukkuus - maalaisjärjen käyttö kunniaan :-)




Se on hammaslaadusta kiinni kuinka niitä reikiä tulee. Toki jos syöttää lusikalla sokeria päivät pitkät niin varmasti se voi lisätä reikiintymisen mahdollisuutta. Mutta kohtuu sokerin ja herkkujen popsiminen ei ole millään tavalla vaaraksi hampaille.



Omassa lähipiirissä on samanmoinen äippä ja hänen kohdallaan onkyse enemmänkin kontrollista. On kiva yrittää olla " täydellinen" vaikka todellisuudessa tekee lapsilleen karhunpalveluksen. Makea ja karkit saavat lapsen elämässä paljon kiinnostavamman merkityksen kun niitä ei saa ottaa ja ne ovat jotain " kiellettyä" ja kiinnostavaa.



Minä olen puputtanut karkkia koko elämäni. LApsesta aikuiseksi asti. Ja muutenkin olen makean suurkuluttaja. Ensimmäisen reikäni " sain" 25-vuotiaana ja sen jälkeen en ole toista " saanut" . Muuten syönkin sitten suht säännöllisesti, enkä puputtele jatkuvasti välipaloja. Ehkä sillä on merkitystä aisaan? Ja ne geenit tiétysti myös!

Vierailija:

Lainaus:


pelkästään tämän pienen tytön äidin mielettömän fanaattinen kirjaviisaus lasten kasvatuksesta ja äitiydestä.




Tästä aloituksesta oikein paistaa kateus kyseistä naista kohtaan. Ap:n omalla lapsella taitaa olla jo kolmevuotiaana hampaat paskana, kun noin kalikka kalahtaa. En toki ole sitä mieltä että tuo äiti teki oikein, kaikkea muuta, mutta selvästi ap nyt tässä paljastaa omia kipupisteitään.



Ensinnäkin meillä on molemmilla todella huonolaatuiset hampaat eli reikiintyvät helposti. Mies oli lapsena ennen kolmatta ikävuottaan ollut jo useita kertoja porauttamassa hampaitaan reikien takia.



Toiseksi suvussamme on paljon diabetesta. En näe mitään syytä totuttaa pientä lasta makeaan. Lapsi ei tarvitse makeaa kasvaakseen. Hän ehtii kyllä syödä karkkia ja suklaata navan täydeltä vanhempana. Pienempänä panostetaan hedelmiin (joissa on toki hedelmäsokeria) ja opetellaan maistelemaan erilaisia ruokia. Ja huolehditaan hampaista.



Hysteerinenkö? Ehkä jonkun mielestä. Aivan sama minulle. Kukin tavallaan. ;-)

Meillä ei myöskään herkutella ennen 3-4-ikävuotta. Haluan säästää lapseni kariekselta ja hammaslääkäriltä mahdollisimman pitkään ja neuvolasta saamani esitteen mukaan makean antamista pitäisi välttää mahdollisimman pitkään. Karies tarttuu helpoiten 6 kk - 2 vuoden välillä.

Ja mulla itsellä on 3 lasta, hampaat pestään aamuin illoin. Saavat herkutella viikonloppuisin ja joskus viikollakin ja varsinkin juhlissa.

Lapseni olen opettanut pienestä pitäen syömään hedelmiä ja kasviksia, nappaavat välipalaksi tomaattia, porkkanaa yms. Ja ruoalle pitää olla aina heidän mielestään salaattia.

Siis tuota ravintokasvatusta voi tehdä myös maalaisjärjellä!

Ai niin ja paikattuja hampaita heillä ei ole, vaikka ovat jo kouluiässä.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat