Seuraa 

Hei!



Minusta on mielenkiintoista aina lukea näitä keskusteluja siitä onko vanhempien parempi olla töissä vai kotona. Pitäisikö lapsen olla hoidossa päiväkodissa vai riittääkö kerhossa käynti tai saako uuden lapsen syntyessä jatkaa isomman päiväkoti " uraa" .



Mielestäni tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta ja jokaisella saa olla mielipiteitä. Toivoisin kuitenkin ymmärrystä erilaisiin mielipiteisiin ja kunnioistusta muiden valintoihin.



Jokainen varmaan tekee omalle perheelle sopivimmat ratkaisut huomioiden tekijät jotka vaikuttavat oman perheen hyvin vointiin. Sitä on turha muiden arvostella tai kritisoida. Ymmärtää voisi yrittää.



Eli toisilla on isovanhemmat naapurissa ja hyvissä voimissaan. Toinen hoitaa lasten ohella sairaita vanhempiaan satojen kilometrien päässä.



Me olemme valinneet lapsille perhepäivähoitajan luona olemisen ja itse käymme töissä. Molemmat olemme olleet kotona lasten kanssa yksin ja yhdessä. Tämä malli on sopinut meille.



Mitä yritän tällä sanoa.... en oikeastaan mitään. Kiinnitin vain huomiota miten yksioikoisesti täälläkin kirjoitetaan joistakin asioista puolesta ja vastaan. Etenkin vastaan...

Kommentit (20)

tai jonkun tutun tilanne, mutta että hän on nyt tehnyt sitten vain erilaisen ratkaisun - joka sitten on mahdollisesti " huonompi" tai " parempi" . Jos jälkimmäisestä on pelkoa, sitä pitää tietysti puolustautua mahdollista hyökkäystä vastaan.



Tai sitten sitä ajattelee, että sen kirjoittajan tilanne on " just sellainen mistä kaikissa lehdissäkin vain kirjoitetaan, ajatellaan vain omaa napaa ihan kaikessa" .

Normaalissa kanssakäymisessä muiden kanssa on ehkä hieman erilaisia sääntöjä kuin keskustelupalstoilla. Joskus on kiva päästellä höyräjä ja laittaa kärkevämpiä kirjoituksia, joita ei naapurin äidille koskaan sanottaisi suoraan. Välillä nuo kirjoitukset varmaan ärsyttävät, mutta ehkä senkin kestää. Ei täällä sentään niin hirveästi ole asiattomia kirjoituksia, että se ongelma olisi. Kielenkäyttöä voisi tietenkin joissain kirjotuksissa siistiä, mutta aika kosmeettista sekin olisi.



Itse olen ehdottomasti 5xmamman linjoilla.



Tuntuu hieman ärsyttävältä kun jokainen tekee " oman perheensä kannalta parhaat ratkaisut" ja tällä perusteella ei saisi esittää kritiikkiä. Keskustelupalstoilla ei tosiaan voi tuntea toista perhettä niin hyvin, että voi sanoa täysin varmaksi toisen tehneen virheratkaisuja. Silti en ihan niele sitä että jokainen perhe tekee parhaimmat ratkaisut: Eiköhän jokainen tee niitä vähemmän hyviäkin ratkaisuja ja ratkaisuille on eri syitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

nore:

Lainaus:


mutta sitten kun esität eriävän mielipiteesi, saat kuulla olevasi joustamaton etkä osaa ottaa muiden tunteita ja tilanteita huomioon jne. jne. Eli kuitenkaan niitä eriäviä mielipiteitä ei hyväksytä.




jokainen tekee tietty omat valintansa, mutta miksi ihmeessä niitä pitää sitten tulla edes tänne kommentoimaan? Eli jos laittaa lapsensa päiväkotiin vaikka on itse kotona, niin mikä ihme siinä on, että pitää kuitenkin tulla kyselemään tältä palstalta hyväksyntää omalle ratkaisulleen? Varsinkin kun tietää, että sillä saa aina jonkin asteisen väittelyn aikaiseksi.

on paljon nimimerkkejä, jotka tuovat eriäviä näkemyksiään esille, mutta rakentavasti. kS. EDELLINEN KESKUSTELU, JOSSA AP: TA ITKETTÄÄ PÄIVÄHOIDON LOPETUS. On aivan eri asia tuoda esille oma näkemyksensä ja perustella se sekä osoittaa ymmärtävänsä tai edes hyväksyvänsä muitakin ratkaisuja, kuin ilmoittaa, että sun ratkaisusi on huono ja väärä ja sä vahingoitat lapsiasi tolla ratkaisulla. Eikä nyt puhuta alkoholismista, perheväkivallasta tms. oikeista ongelmista, vain pelkästään esim. lastenhoitojärjestelyistä, imetyksestä yms. Lapset ovat yleensä rakkainta maailmassa, joten kyllä vanHEMPI taatusti hyökkää tai ajattelee hyökkäävänsä, jos noita kommentteja kuulee. (Nyt ei edes ole oma lehmä ohjassa (viittaan edelliseen päivähoitokeskusteluun, kun omat lapset ovat kotihoidossa, myös esikoinen...)

Pakko vain tuohon sanoa, että minäkin kartan lausetta, että jokainen on lapselleen paras äiti. Eihän se objektiivisesti ole niin. Monilla lapsilla on oikeasti huonoja vanhempia, en nyt tarkota tarhaan viemisiä, vaan sellaisia, jtoka eivät välitä lapsistaan, eivät tarjoa näillä perusturvallisuutta jne.



Mä otan myös aina mielelläni vastaan tutkittuja tietoja. Jokainen kuitenkin varmaan tajuaa että tilasto on tilasto.

kiitos, kun teit tästä aloituksen. Musta jotenkin tuntuu aina pahalta lukea, miten tosi rumin sanakääntein tyrmätään muiden ratkaisuja, jos ne poikkeavat omista. Ihan kamalaa, että joku ulkopuolinen voi väittää tietävänsä, miten aivan vieraan perheen tulisi toimia. Jos ajattelen kaveripiiriäni, meidät kaikki on esim. hoidettu erilaisin järjestelyin. Yksi on ollut kotihoidossa, toisella ollut hoitaja kotona, kolmas on ollut päiväkodissa, neljäs on kasvanut maalaistalossa sukulaisten ja perheen ympäröimänä, ja yllättäen kaikki ovat pärjänneet elämässään. Tässä pärjäämisellä tarkoitaan sellaista yleistä tasapainoa. Meistä osaa on imetetty pitkään, osaa ei lainkaan.



Itse yritän toimia siten, että en tuomitse tai teilaa muita. Toki minulla on omat näkemykseni, mutta miksi niitä tarvitsisi joka paikassa tuoda esille? Mitä minä voitan sillä, että pahoitan toisen mielen? Tietysti kysyttäessä tuon ajatukseni esille, mutta vältän tyyliä " Mikä ihme nykyihmisiä vaivaa, kun..." . Sen siaan koen saavani paljon siitä, että kuuntelen toisten näkemyksiä. Aina niistä voi jotain oppia. Toisen ihmisen ajatuksenjuoksua on kiinnostava yrittää ymmärtää.



No, ettei ihan menisi tekopyhäksi, täytyy todeta, että nuorempana olen ollut aika kärkäskin kommentoimaan. Elämä on opettanut ehkä jotain.

Mun mielestäni on hyvä kuulla erilaisia mielipiteitä tai ratkaisuja, varsinkin, jos ne ovat perusteltuja. On hyvä miettiä joskus asioita toisin kuin mitä on tottunut tekemään ja nähdä enemmän vaihtoehtoja ympärillään.



Vanhemmat yleensä pyrkivät toimimaan lastensa parhaaksi, mutta joskus ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja. Siinä tapauksessa valitaan vähiten huono ja yritetään muilla keinoin tehdä elämää paremmaksi. Esim. mun oli pakko lähteä töihin esikoisemme ollessa 7-kuinen. Ensin tyttöämme hoiti isä, sitten tytön täti (=siskoni). Tein lyhyempää työpäivää ja lähdin töihin aamulla aikaisin tytön vielä nukkuessa. Ratkaisumme ei ehkä ollut lapsen kannalta absoluuttisesti ajateltuna paras, mutta meidän silloisessa tilanteessamme ainoa mahdollinen.



Eniten peräänkuulutan sitä, että asioita mietittäisiin lapsen silmin. Harvoin mikään on mustavalkoista.

...pakko kyllä sanoa (varsinkin kun sain höyryä tuossa " Liinasen" mainitsemassa ketjussa), että ei tämä vauva-palsta poikkea yhtään muista aiheista. Ihan samaa menoa on lemmifoorumeilla (lapsettomat, koirille elämänsä pyhittäneet keski-ikäiset naiset ne vasta fanaattisia ovatkin!), urheilufoorumeilla tai näille lapsi-foorumeilla... kun piipahtaa katsomaan niin aina se sanasota on käynnissä.



Perusteesihän lienee on " sitä saa, mitä tilaa" eli jos provosoi, niin on aivan varma, että joku provisoi. Mutta silti on aina hyvä säilyttää joku tolkku. Mun mielestä oliko " kent" kun mainitsi tästä, että joku pyytää vinkkejä taaperoimetykseen tai kokemuksia alle vuotiaan tarhaanmenosta, niin sitten vastauksena tuleekin täyslaidallinen mielenhäiriölstä ja tulevista ongelmista. Voin esimerkiksi itse sanoa, etten tajua taaperoimetystä lainkaan, mutta en ole yhteenkään aiheeseen liittyvään keskusteluun ottanut kantaa, koska asiasta ei

a) ole kokemusta, eikä varsinkaan tietoa ja

b) jos joku haluaa taaperoimettää, niin se ei tod.ole minulta pois ja

c) oma kantani on ihan vaan oma mielipiteeni, eikä perustu mihinkään muuhun kuin omaan mielipiteeseeni... siihen minulla on toki oikeus, mutta se ei ole mielestäni peruste lynkata niitä, jotka toimivat toisin.



Ja tulee kai kuitenkin muistaa, että ne normaalit ja keskivertoihmiset eivät näissä neteissä roiku, vaan tekevät jotain tähdellisempää... heko heko :-) -omakin palstailu on jäänyt aika vähiin töihinmenon vuoksi ja viimeaikoina taas tuntuu, että oikein hyvä niin.



Pakko kuitenkin sanoa, että muutamia tosi hyviä vinkkejä on tältä palstalta irronnut esim. Kuoma-saappaat lapselle, joka ei suostu kävelemään kengät jalassa -lähti heti kävelemään tai vaikkapa piltti-purkin kansien säästäminen lapselle lelulsi -ovat olleet tosi kova hittijuttu... että jotain positiivistakin :-)



onhan se selvä, että kovin hyökkäävällä tyylillä saa muut vain takajaloilleen. Jos ihminen haluaa muut puolelleen, kuuntelemaan asiaansa, hänen kannattaa puhua rauhallisesti ja vakuuttavasti, osoittaa kuuntelevansa myös toisen näkemystä jne. Ajatelkaapa sellaista poliitikkoa tv-esiintymisessä, joka vain huutaa, ei kuuntele toisia jne... Yleensä ei saa tällä tavoin muita puolelleen.



Mitään hyötytä ei ole siitä, että huutaa ja kiroilee, haukkuu toisia, ei osoita yhdelläkään kommentilla edes lukeneensa tai kuunnelleensa muita. Joo, mutta kun MUN MIELESTÄ!



Jos ajettelee ihan netin ulkopuolista elämää, niin kokemukseni mukaan kaikki pitkäaikaiset ihmissuhteet perustuvat siihen, että pystyy jotenkin hyväksymään toisen erilaisuuden, mutta olemaan silti oma itsensä mielipiteinensä.



Eri mielt

ä saa olla. Hienoa, jos joku onnistuu saamaan toisen edes hieman ajattelemaan kommenteillaa.

Esimerkiksi päivähoitokeskustelussa joku äiti kertoi vakuuttavasti tilanteestaan, jossa lapsia viedään hoitoon 35 kilometriä päivittäin ja samaan aikaan kotona olevien vanhempien lapsia on päiväkodissa useita. Tämä puheenvuoro sai mut miettimään , että mitä jos itse olisi samassa tilanteessa.

Jokainen tekee valintoja oman perheensä parhaan eteen. Ja jos on itse tyytyväinen niin sehän se on pääasia. Eihän täällä muita varten eletä.



Mutta viitaten tuohon päivähoitokeskusteluun niin tämähän on keskustelupalsta, jossa saadaan aikaiseksi keskustelua juuri siksi, että ihmiset ovat eri mieltä asioista :)



uskoisin, että vertaistuen takia. Jos äiti on epävarma päätöksestään, hän kenties haluaa kuulla muiden samassa tilanteessa olevien kokemuksia. Kukaan tuskin päätöksiä tekee nettipalstojen perusteella. Kaikki eivät näe asioita joko-tai-kysymyksinä. Mustan ja valkoisen välillä on lukematon määrä sävyjä. Ei ole huono asia, jos asioita pohtii eri kannoilta.

Olen tänään viettänyt liian paljon aikaa netissä. ja anteeksi ap, kun käytän ketjuasi myös toiseen asiaan. Tämä ketjun tarkoitus ei liene ollut puhua päivähoidosta, vaan siitä, miten imetys, perhepeti, kantoliinat/rinkat, lastenhoito yms... saavat aikaan fanaattista kiihkomielisyyttä.





Viittaan edelliseen kirjoitukseen, joka mielestäni ei ollut lainkaan hyökkäävä. Sitä kai ap ajaakin takaa, että tilanteet vain ovat erilaisia. Olen nyt kotihoidontuella, koska se tällä hetkellä onnistuu. On vain kymmenen eri tilannetta, jossa se ei onnistu. Ystävälleni esimerkiksi tarjottiin työpaikkaa alalta, jolla työttömyysaste on verrattain iso. Hän olisi voinut kieltäytyä ja jäädä kotiin. Kolmen vuoden kotonaolon jälkeen hänellä olisi mahdollisesti ollut edessä työttömyys. Ja on miljoonia tutkimuksia myös siitä, mille ongelmille työttömyys, varsinkin molempien vanhempien, lapsen välillisesti altistaa. (Älkää vain työttömät käsittäkö väärin. Olen itsekin ollut työttömänä kelan rahoilla. )



Oikein hyvää illan jatkoa kaikille keskustelijoille! nauttikaamme ihmeellisistä ja ainutlaatuisista lapsistamme.

mutta sitten kun esität eriävän mielipiteesi, saat kuulla olevasi joustamaton etkä osaa ottaa muiden tunteita ja tilanteita huomioon jne. jne. Eli kuitenkaan niitä eriäviä mielipiteitä ei hyväksytä.

Lapset, vanhemmat, perheet ja tilanteet ovat erilaisia. Se mikä sopii meille ei välttämättä sovi teille. Eivätkä kaikki lapsetkaan mahdu siihen " keskivertomuottiin" .

mutta se ei poista sitä tosiasiaa mitä lastenpsykiatrit ja psykologit korostavat. Siis lapsen kiintymyssuhteiden kehittymistä jne.



Eli siis se mikä on vanhemmalle paras ratkaisu ei ole sitä automaattisesti lapselle. Enkä ole nyt ketään tuomitsemassa olen itsekin viemässä oman alle kaksi vuotiaani päiväkotiin.



Mutta tosiasia on se, että kehityspsykologia tuntee lapsen kehitysvaiheet ja ne ovat kyllä pääsääntöisesti joakisella lapsella samat, tietenkin lapsilla on tempperamenttieroja, mutta tietyt perustarpeet on kaikilla, kuten pysyvä hoitajasuhde ensimmäisinä elinvuosina. Näitä tosiseikkoja ei voi pyyhkiä pois sillä tosiseikalla mikä meidän perheelle sopii.



jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta täytyy pystyä elämään sen tosiseikan kanssa, ettei se ole lapsen kehitykselle paras mahdollinen

Olen kuitenkin myös aina ymmärtänyt, että lapsen hyvinvointi koostuu niin monesta tekijästä, että pelkällä kotihoidolla tai hoitoon viemisellä ei ole vielä merkitystä. Jos kotona odottavat rakastavat ja huomiota antavat vanhemmat niin päiväkoti tuskin tuottaa ongelmia. Eikä se kotihoitokaan ole aina paras mahdollinen ratkaisu, jos vanhemmat kuvittelevat että muuta ei sitten vaaditakaan.



Oma asenteeni on jyrkkä lähinnä niissä tapauksissa, joissa saatetaan lapsi vaaraan. Vastuuntuntoinen ihminen ei kuljeta autossa pientä lasta ilman turvaistuinta jne.

Monet täällä tuovat eriäviä näkökulmia keskusteluihin, itsekin saan niitä aina omiin alotuksiini, ja niin haluankin. Mutta olennaista on tapa, millä näkökulmansa tuo ilmi. Ihan jo siksi, että jos joku mulle HUUTAA miten teen väärin, olen tyhmä jne niin en edes viitsi lukea mielipidettä, joka saattaisi olla ihan fiksu. Kun asia tuodaan viisaasti esille, niin luen mielelläni ja saatan ottaa neuvosta vaarin.

alottaja pyytää vaikka kommentteja miten alle 1-vuotiaalla on sujunut päiväkodin alotus ja sitten tulee kommentteja, ettei sen ikästä saa laittaa hoitoon.



Tai joku pyytää apua taaperoimetyksessä niin toinen tulee sanomaan että on sairasta imettää 3-vuotiasta.



Tai joku pyytää kokemuksia 3-vuotiaan jättämisestä monen yön hoitoon niin siihen tulee vastauksia, ettei saa jättää (ilman kokemusta).



Mä en ollut vielä tutustunut sen kummemmin tuohon tässä tarkoitettuun keskusteluun kun ekan kerran vastasin. Toki jos pyytää kaikenlaisia mielipiteitä niin niitä saa ja pitää antaa, mauttomuuksia välttäen silti.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat