Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Minulla vauva 6 kk ja rytmiä alkaa jo vähän löytyä. Liikumme paljon ja silloin kun huvittaa. Pitääkö meidän jossain vaiheessa alkaa jumittaa kotona aina päiväunen aikaan vai onko niiden nukkuminen joustavasti/kylässä/rattaissa mahdollista?



Riippuu tietysti lapsesta, mutta kokemuksia olisi kiva kuulla. Meneekö arki ihan sekaisin, jos ei luo tarkkaa rytmiä?

Sivut

Kommentit (26)

Meinaan että tietenkin lapsia on erilaisia, mutta omalla 2 lapsen kokemuksella sanoisin että kyllä normaalista hyvin voi poiketa tarvittaessa.



Sitä sitten pikku hiljaa oppii elämään sillä lailla, että mitkä normaalirytmistä poikkeamat ovat enemmän ja mitkä vähemmän mahdollisia. Juurikaan en ole kokenut että olisin jumissa 4 seinän sisällä, tosin en olekaan mikään orjallisesti aikatauluja noudattava mamma vaikka kuitenkin olen sitä mieltä että hyvä rullaava arkirytmi on kaiken a ja o.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

siihen asti lapset (3kpl) on nukkuneet päikkärit myös vaunuissa ja liikkuminen on onnistunut hyvin koska vaan. mutta kun 1-v on tullut täyteen niin ulkomaailma on alkanut kiinnostaa niin paljon että nukahtaminen ei enää onnistu rattaihin vaan sieltä pungetaan ihan rättiväsyneinä ylös. ja sitten menee koko homma överiksi ja loppuilta on silkkaa rähjää yliväsyneen lapsen kanssa.



eli me ollaan katsottu helpommaksi jumittaa kotona päikkäriaikaan. kun lapsi nukkuu hyvät päikkärit omassa sängyssä niin loppuilta sujuu hienosti ja sitten taas voi lähteä reissuun. täysin ehdottomia ei tässä asiassa kuitenkaan olla, joskus joudutaan olemaan liikkeellä päikkäriaikaan mutta kyllä sen sitten taas huomaa hyvin illalla että jäi unet väliin :( meillä on monesti myös seuraavakin päivä aika huono päivä jos on jäänyt univelkaa eiliseltä.



ja itseasiassa tykkään olla kotona kun nuorin nukkuu päiväunia. isommat lapset touhuilee jo omiaan niin minä saan käyttää tuon pari tuntia ihan miten haluan, vaikka nukkua itse tai surffailla netissä. jos lähtisin esim. käymään kaupassa nuorimman nukkuessa niin päikkärit menisi ihan hukkaan, kaupassa voi käydä myös lapsen hereilläollessa :)

Eli ollaan lähdetty vaunuilla liikenteeseen tai sitten autolla, mutta vaunut mukaan. Vauva on nukkunut päiväunensa sitten joko kaupungilla kauppoja kierrellessä, kylässä terassilla, parvekkeella... Esikoinen nukkui vielä pari vuotiaana tarvittaessa rattaissa, joten me mentiin silloin kun huvitti ja rytmit säilyi koko ajan, eli päiväuniakaan lapsi kävi nukkumaan ja ruoka-aikaan lapsi söi. Ihan sama, missä.

ovat paitsi tärkeät asiantuntijoiden mielestä, myös tärkeät lasten mielestä eli illat olivat kyllä tuskaa niinä päivinä kun päikkärit eivät onnistuneet.



En kokenut sitä ollenkaan hankalana, sillä myös kaikki tutut pitivät tarkkaa rytmiä pienten kanssa ja seurustelimmekin yleensä aamupäivällä.



2-3-vuotiaana sitten löytyi jo enemmän joustoa. Toki silloinkin pyrittiin päiväuniaika rauhoittamaan, mutta tunnin-parin heitot aikataulussa eivät olleet enää niin turmiollisia.

Aamulla herätään kun tuntuu siltä. Päikkärit nukutaan sitten kun on syöty lounas. Lounas pyritään syömään ennen 12, paitsi, jos aamu on mennyt todella pitkäksi. Sitten iltapäivällä syödään valkkäri kun herätään ja illalla vielä lämmintä, kun on kulunut riittävästi välkkäristä. Nukkumaan mennän 8-9 aikaan. Meillä nukutaan rattaissa, kotona ja tarhassa päikkäreitä. Joskus kavereilla heidän sängyssään. Hyvin menee ja lapsi tuohon tottunut. Vauva kulkee sitten tietysti aina mukana ja hänellä onkin sitten oma rytminsä.

Minä kyllä vähän ajoittelin menojani päiväunien väliin. Ehkä kerran viikossa annoin mennä vähän hurlumhei.



Älä sitten tule joku ilta tänne valittamaan,että lapsi rääkyy vain, eikä ala nukkumaan. Sellaisia ne yliväsyneenä tuppaavat olemaan.

Eikä oikeastaan auta se että mihin opettaa tai totuttaa. Jotkut on tyytyväisiä ja syö ja nukkuu hyväntuulisena missä vaan reissun päällä. Ja sitten on lapsia jotka tarvitsevat melkein minuuttiaikataulun, eivät syö eivätkä nuku kuin tutussa ja rauhallisessa ympäristössä. Ja kaikkea tältä väliltä.

Vierailija:

Lainaus:


Meidän nyt 2v on aina nukkunut hyvin rattaissa ja autossa. Nukahtaa itse asiassa paremmin liikkeessä. Tänäänkin nukahti autoon päikkäriaikaan, siirsin siitä rattaisiin ja käytiin kodinkoneliikkeessä, siirsin takaisin autoon ja seuraavaan liikkeeseen, rattaisiin ja kauppaan ja vielä kerran autoon. Heräsi kotipihalla puolentoistatunnin päikkäreiden jälkeen:)




t. 23

kokenut parhaaksi pitää summittain rytmistä kiinni. En ole minuutin päälle, vaan toimitaan tunnin kahden marginaalilla, mutta periaatteessa ilman tosi hyviä syitä en ole liikenteessä siihen aikaan. Mäkin olen aika liikkuvainen ja pidän matkustamisesta enkä silti ole kokenut sitä kauhean sitovaksi. Päinvastoin, musta se helpottaa elämistä, kun tietää että silloin ja silloin mulla on ne pari tuntia täysin omaa aikaa.

En ole kokenut päiväunia miksikään ongelmaksi, vaikka niiden ajan jumitetaankin yleensä kotona. Meillä ei niin tärkeitä menoja ole, ettei niitä sillä parilla tunnilla pysty siirtämään. Kaikki on tähän mennessä ymmärtäneet, kun ollaan sanottu, että päikkärit nukutaan tiettyyn aikaan.



Mitä niin tärkeitä menoja kenelläkään on, että esimerkiksi monta kertaa viikossa päiväunet pitää siirtää useilla tunneilla? Ymmärrän erikoistapaukset, esim. lääkärikäynnit, mutta mitä usein toistuvia menoja on, ettei niitä voi parilla tunnilla siirtää.

Meidän nyt 2v on aina nukkunut hyvin rattaissa ja autossa. Nukahtaa itse asiassa paremmin liikkeessä. Tänäänkin nukahti autoon päikkäriaikaan, siirsin siitä rattaisiin ja käytiin kodinkoneliikkeessä, siirsin takaisin autoon ja seuraavaan liikkeeseen, rattaisiin ja kauppaan ja vielä kerran autoon. Heräsi kotipihalla puolentoistatunnin päikkäreiden jälkeen:)

on kyllä jumittaneet ainakin siinä vaiheessa kun päiväunia on enää yhdet. Jos ne menee pieleen, illat on ikäviä. Meillä meni myös yöt pieleen jos päiväunet meni pieleen.



Mutta: päiväuniaikahan on sitä parasta aikaa tehdä omia juttuja

Meillä jumituttiin päiväuniaikaan kotiin silloin, kun lapsi lakkasi nukkumasta päikkäreitä vaunuissa. Alkoi kiipeillä sieltä ulos jne. Sitten piti olla saatavilla (oma) sänky muutamaksi tunniksi joka päivä.


Meillä on aina ollut rutiineja mutta ei mitenkään tiukkoja sellaisia. Lapsetkin on jotenkin oppineet joustamaan niin, että matkustelu, liikkuminen ym. on heiän kanssaan tosi helppoa. Ei tarvitse olla ruokaa ja unia just tietyllä kellonlyömällä vaan jaksavat odottaa kiukuttelematta. Ja ruoka ja unet maistuvat paikassa kuin paikassa.



Kai siihen vaikuttaa lasten luonteetkin mutta olen kyllä sitä mieltä, että osa (terveiden) lasten vanhemmista ihan tekemällä tekee lapsistaan " vaikeita" just ihan orjallisten aikataulujen, rutiinien ym. käyttäytymisen takia.

En pidä sitä pahana, taapero vaatii paljon huomiota hereillä ollessaan, joten päiväuniaika tarjoaa minulle mahdollisuuden hengähtää ja tehdä omia juttuja.



Tietysti jos lapsi nukkuu rattaissaan, niin sittenhän sitä voi olla liikenteessä mihin aikaan hyvänsä.

Meillä 3 lasta ja kaikki nukkuneet päikkärit aina vaunuissa ulkona, oltiin kotona tai liikenteessä. Meillä tuo ollut paras tyyli toimia, ei oo koskaan tarvinnu kulkea kello kädessä muuta kuin ruokailujen osalta. Helpottaa elämää huomattavasti.

Sen ikäiset ovat jo sen kokoisia, että saattavat kokea vaunut ahtaiksi. Ainakin meidän poika tykkää vähän kieriskella ennen nukahtamista ja se ei vaunuissa suju. Vaunuissa nukutut päiväunet jäävät siksi katkonaisiksi ja lyhyiksi, niinpä olemme kotona päiväuniaikaan.



Joten ei se aina johdu siitä, että äiti olisi opettanut, että vaan sängyssä nukutaan.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat