Vierailija

Tosi hyvä ohjelma ja sangen valaiseva. Asia koskettaa meitä yhä. Ydinvoima on vaarallista. Ihan liian vaarallista. Pitäisi oikeasti ryhtyä voimakkaammin etsimään vaihtoehtoisia energiamuotoja mikäli haluamme jättää tämän maapallon lapsillemme lainkaan.

Sivut

Kommentit (80)

Vakava juttu kuitenkin ja taas kerran osoitus siitä, että ydinvoimateollisuuden mainostaman täydellinen, sataprosenttinen erehtymättömyys on soopaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miettikääpäs, että meillä on ihan tuossa rajan takana, paljon lähempänä kuin Tshernobyl samanikäinen ydinvomala. Minua ainakin hirvittää, jos siellä tapahtuu jotain.

Vierailija:

Lainaus:


" Viime torstaina Forsmarkin reaktorissa tapahtui vakava vaaratilanne, koska reaktorin hätäsähköjärjestelmä ei toiminutkaan. Oikosulku katkaisi sähkön saannin valtakunnan verkosta, mutta kaksi neljästä reaktorin hätädieselgeneraattorista ei toiminut rikkoutuneen sähköjärjestelmän takia. Sähkön puuttuessa useat turvajärjestelmät, esimerkiksi mittarit reaktorin valvomossa eivät toimineet. Näin valvomossa ei tiedetty missä asennossa reaktoria säätelevät säätösauvat olivat. Kriittisen tärkeiden jäähdytysveden pumppujen toimintaa jäi ylläpitämään kaksi generaattoria. Tilanteen pelastus oli, että oikosulku ei rikkonut näitä laitteita, vaikka ne olivat rikkoutuneiden kaltaisia.



Ydinreaktorin pitää saada ulkopuolista sähköä polttoainesauvojen jäähdyttämiseen pitkään sen jälkeen, kun reaktori on sammutettu, muuten polttoainesauvat sulavat noin puolentoista tunnissa. Tämä olisi vakava ydinonnettomuus. Ongelmallista on, että Forsmarkissa syntynyt vaaratilanne tuli jälleen yllätyksenä ydinvoimayhtiöille ja säteilyturvaviranomaisille. Yksinkertainen oikosulku pakotti sulkemaan noin 20 % Ruotsin sähköntuotantokapasiteetista rakennevian korjaamisen ajaksi."

!




Onko todella tarpeen rakentaa meillekin se 5:des ydinvoimala?!

Läheltä piti tilanteita sattuu kuitenkin koko ajan yhä lisää. Kuten se Ruotsin tapaus. Me emme ole turvassa kukaan.



Eilinen dokumentti osoitti sen kuinka vaikeaa on korjata tuollaista onnettomuutta. Se tikittää siellä yhä, eikä ole vieläkään keksitty miten sen ongelman poistaisi ja minimoisi. Maa on saastunut laajoilta alueilta ja rahaa palanut ihan hirveästi ja mieletön määrä ihmisiä sairastunut ja sairastuu yhä kun menevät korjaamaan niitä rakenteita siellä sitten.



Emmekä edes tiedä millainen tilanne on täällä Suomessa. Paljonko saatetta tuli tänne ja miten se on meihin vaikuttanut. Kukaan ei tutki asiaa.



Luuletko, että ne silloiset Tsernobylin tyypit ajatteli posauttaa koko Euroopan asumiskelvottomaan kuntoon? Mutta ydinvoimainsinöörit ilmeisesti koulutetaan paikassa, jossa ei virheiden tekoa käsitettä tunneta. Ne onkin sitten ainoa ihmisryhmä ihmiskunnassa, joka tällaisen erehtymättömyyden tunteen kokee.



Jälkikäteen on helppoa olla viisas.

tuossa eniten ihmetyttää/harmittaa. Koko onnettomuus jonkun kokeen takia. Kaikki turvatoimet ohitetaan tahallaan ja on jopa vaikeuksia saada ohitetuksi. Ja tämä laitoksessa jossa ei ollut kunnon suojakuoria...

jätteistä sen verran, että onhan maankuori täynnä radioaktiivisia aineita jo luonnostaan, eikä niitä kukaan täällä pelkää. Ei niitä ole " loppusijoitettu" mitenkään. Suomessakin on monta paikkakuntaa, jossa ei edes vettä saa käyttää kaivosta, ilman radioaktiivisuuden poistoa. Miten tilanne muuttuu, jos radioaktiiviset jätteet suunnitelmien mukaan kapseloidaan ja haudataan niille varattuihin suojattuihin tiloihin peruskallion sisään?

70-luvulla oli öljykriisi, jolloin öljyn uskottiin pian loppuvan, vaan eipä niin käynyt. En tietenkään tarkoita, että öljyä riittää ikuisesti, mutta että 10-vuoden päästä loppuu! Hah haa, toi oli hyvä.

muistan vain miten se oli skandaali.

saksalaiset huomasivat radioaktiivisen pilven

Neukut antoivat sen pilven siirtyä eurooppaan kertomatta kennellekkään



Reagan silloin jopa sanoi että se oli tahallinen ja tehty tuhoakseen eurooppaa. Joku mainitsi että Neukkujen olisi kompensoitava kustannukset euroopan valtioille. Ei siitä tietenkään mitään tullut.



Yksi poliitikko vielä sanoi että eivät voineet tehdä mitään ja varoittaa ketään koska oli viikonloppu ja esimiehet eivät olleet toissä.

googlettamalla että kuinka paljon ylipäänsä on ollut tuonlaisia turmia taikka pienempiä. Ja niitä on tapahtunut muutaman vuoden välein semmoisia vähältä piti tilanteita ympäri maailmaa, tosin ei yhtä mittavia, mutta ajatus siitä, että koska tahansa saattaa sattua jotain vastaavaa, on järkyttävää.

Vierailija:

Lainaus:


Päätöksentekijä ei ollut vissiin 500 km säteellä




Mitenkähän ne pärjäsi itsensä kanssa sen jälkeen... Siinä ei oikein riitä, että sanoo uuups!

jos onnettomuus tapahtui 1986 (??) niin eipä ole enää montaa vuotta jäljellä kun alkaa vuotaa taas.



Sisällä sen verran plutonia, että miten monta sataa miljoonaa ihmistä riittää tappamaan heti. Oikeasti miksi tällaisia myrkkyjä kehitetään?



Aiemmin kannatin ydinvoimaa Suomeen, ei tule haitallisia kaasuja, mutta nyt kun mietin että yksi pieni pamahdus ja ei ole koko Suomea saati Eurooppaa niin joo... ei ei ei!!!


Tapahtumien kulku



Lauantaina huhtikuun 26. päivänä voimalan neljännen reaktorin määräaikaishuollon alkaessa, oli sovittu tehtäväksi koe, jossa selvitettäisiin, pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle. Jotta koe voitiin tehdä, mm. hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle.



Reaktorin teho pudotettiin normaalista 3200 MW:n lämpötehosta 700 MW:iin. Ilmeisesti kokeen viivästymisestä johtuen tehonpudotus päädyttiin tekemään liian nopeasti, jolloin reaktorin todellinen lämpöteho putosi vain 30 MW:iin. Reaktorin normaalisti tuottaman fissiotuotteen xenon-135 pitoisuus alkoi nousta. Reaktorin teho oli alarajalla, joten sitä päätettiin lisätä 200 MW:iin. Xenon-135:n neutroniabsorption ylittämiseksi säätösauvoja päätettiin vetää reaktorista ulommas kuin turvallisuusmääräykset sallivat. Myös vesipumput, joita generaattorin oli tarkoitus käyttää, oli käynnistetty. Veden virtaus ylitti turvallisuusmääräykset, ja koska myös vesi absorboi neutroneja, täytyi sitä kompensoida vetämällä säätösauvoja ulos. Reaktoria käytettiin vaarallisessa ja epävakaassa tilassa.



Koe alkoi 01:23:04 paikallista aikaa. Reaktorin epävakaa tila ei näkynyt hallintalaitteissa mitenkään. Kahdeksasta jäähdytyspumpusta neljä suljettiin. Virtauksen hidastuessa jäähdytysneste kuumeni reaktion kiihtyessä ja alkoi kiehua, jolloin putkiin syntyi höyrytaskuja.



Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisella tehoalueella. Sitä ei oltu suunniteltu käytettäväksi, kuten sitä kokeessa käytettiin. Itse asiassa sen suunnittelijat tiesivät reaktorin epävakaaksi valitulla tehoalueella, minkä vuoksi reaktorin käyttö kokeen tavoin oli yksiselitteisesti kielletty. Toisin kuin länsimaissa, operaattorien odotettiin ajavan reaktoria vain suunnitellusti, eikä koulutusta poikkeustilanteisiin juuri ollut annettu.



Kello 01:23:40 käyttäjät painoivat hätänappia, joka pudotti kaikki säätösauvat reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Länsimaisilla reaktoreilla tapahtuma on lähes hetkellinen, mutta RBMK:ssa operaatio kesti 18-20 sekuntia. Edetessään säätösauvojen kärjet syrjäyttivät hetkittäisesti jäähdytysnesteen, ja koska kärjissä oli grafiittia, reaktio kiihtyi. Lämpötila nousi reaktorissa niin paljon, että sen metalliosat alkoivat pehmetä ja säätösauvat jumittuivat.



Kevytvesireaktoreissa jäähdytysveden syrjäytyminen ja höyrystyminen vaimentaa itsestään ketjureaktiota, mutta RBMK:n tapauksessa se ruokkii sitä: kello 01:23:47 reaktorin teho nousi 30 GW:iin, kymmenkertaiseksi normaalista. Tämä oli liikaa reaktorin jäähdytysputkille ja kannelle, jotka rikkoutuivat hetkessä valtavan paineennousun ja höyryräjähdyksen johdosta. Reaktorin ytimeen pääsi ilmaa, jolloin happi sytytti hetkessä hidastinaineena olleen grafiitin. Neuvostoliitossa ydinvoimalaitoksiin ei rakennettu suojarakennusta, koska reaktori oli suunniteltu siten, että kunnollisen suojarakennuksen rakentaminen olisi ollut hyvin kallista ja hankalaa. Reaktorista vapautuvien korkeapaineisten radioaktiivisten kaasujen, savun, hiukkasten ja kappaleiden sekamelska pääsi siis lähes esteettä ulkoilmaan.



Yksi työntekijä kuoli räjähdyksessä ja toinen kuuman höyryn aiheuttamiin palovammoihin. Räjähdykset sytyttivät noin 30 tulipaloa, mukaan lukien kolmosreaktorin rakennuksen katon.



Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat