Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

3 vuotias poikani on aivan mahdoton rähjääjä. Huutaa,tappelee,kitisee ja valittaa kokoajan. Poika on nuorin kolmesta sisaruksesta,muut tyttöjä. Olemme aina pitäneet kaikille samoja sääntöjä. Poika ei osaa leikkiä kenenkään kanssa nätisti,vaan aina pitää aloittaa tappelu jostain. Ja jos joku uskaltaa sanoa vastaan niin poika lyö tai heittää lelulla! Muuten poika on " arka" ,pelkää uusia äkkinäisiä ääniä esim pesukonetta,tai autoja ja saa hysteerisen itkukohtauksen. Äsken tuli kova itku kun hihat kastuivat ihan vähän käsiä pestessä.



En enää tiedä miten toimiä! Järkipuhe ei auta,ei sylikään koska saan itse mustan silmän :( Poika on tosi isokokoinen ja voimakas.

Jäähyjä on kokeiltu,tuloksetta. Otin asian puheeksi neuvolassa,mutta täti vain nauroi ja sanoi että pojalla on vain voimakas uhmaikä.

Hermot menee joka päivä! Tytöt eivät koskaan kitisseet pieninä,mutta tämä herra on aina ollut kova kitisemään ja ulisemaan.



Vinkkejä,kokemuksia,jotain???



Ai niin,poika on päiväkodissa 3 päivää viikossa,sielläkin saattaa rähjätä mutta ei yhtä paljon kuin kotona.

Eikä kyseessä ole ero,nälkä,jano,väsymys tai elämäntilanteen muutos.

Toki hyviä päiviä mahtuu mukaan,harvemmin vain.

Sivut

Kommentit (30)

Ehkä sillä yrittää " päteä" (väärä sana, en keksi ny tparempaakaan), kun oikeasti on arka. Ehkä on saanut sellaisia roolimalleja, että pojat on jotenkin rajumpia kuin tytöt. Tollasissa leikkitilanteissa sitten yrittää olla " poikamainen" . Ehkä hänen on vaikea olla se ainoa poika. Ehkä häneen kohdistuu tietynlaisia paineita käyttäytymisen suhteen. Isä ehkä yrittää tahtomattaan koulia arkuudesta....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija:

Lainaus:


Kun siskot ovat niin kilttejä ja poika taas ei. Pojalle voi tulla ikävä tunne, ettei kelpaa omana itsenään, koska aistii eriarvoisuuden.



Mitä jos yrittäisi antaa huomiota hyvällä eikä pahalla? Itse painin samojen asioiden kanssa 3,5 vuotiaan poikani kanssa ja huomaan jatkuvasti takertuvani niihin ikäviin juttuihin. Enemmän huomiota ja kehumista hyvistä asioista saattaisi olla parempi ratkaisu. Kannattaisi varmaan ainakin kokeilla. Tsemppiä!




Olen tästä jutellut monen muun äidin kanssa ja kaikki sanovat, että pojat ovat rajumpia. Tilastollisestikin pojille sattuu ja tapahtuu enemmän.



Muistan kuinka ala-asteella me luokan tytöt jyppäsimme narusa ja kaikki pojat olivat koko ajan jossain ihme kasassa painimassa.



Tätä voi toki aina perustella kasvatuksella ja niin minäkin joskus tein, ennen kuin itselläni oli lapsia. Mutta toisaalta kun katsoo esim. mullivastikoita vs lehmävasikat, niin mullikat ovat koko ajan toistensa kimpussa tappelemassa ja lehmät leikkivät paljon nätimmin. Miksi ihmiset olisivat erilaisia?



Tätä asiaa niiden, joilla on pelkästään tyttöjä on joskus vaikea tajuta ja pitävät raisuja poikia helposti huonosti kasvatettuina.



20

Unohda vertaileminen siskoihin, vaan ala miettimään freshisti. Kirjallisuus voi auttaa, esim. Elämäni poikana tai Miksi pojat ovat poikia.

Kahden pojan äitinä olen todennut, että tuo tappeleminen on vain tiettyyn rajaan saakka yritettävä kestää. Pojat ovat aggressiivisempia ja fyysisempiä kuin tytöt.

Se auttaa toisille lapsille hyvinkin. Jäähypenkki taas toiselle oikea ratkaisu. Lapset ovat erilaisia ja heihin toimii erilaiset keinot.



Ja kyllä uskon että auttaa. Itselläni kokemus erityislapsesta jolle sylihoito ainut toimiva ratkaisu. Lapsi jopa oppi itse pyytämään siihen turvaan.



Muilla lapsilla riittänyt keinoksi jäähypenkki

Kun siskot ovat niin kilttejä ja poika taas ei. Pojalle voi tulla ikävä tunne, ettei kelpaa omana itsenään, koska aistii eriarvoisuuden.



Mitä jos yrittäisi antaa huomiota hyvällä eikä pahalla? Itse painin samojen asioiden kanssa 3,5 vuotiaan poikani kanssa ja huomaan jatkuvasti takertuvani niihin ikäviin juttuihin. Enemmän huomiota ja kehumista hyvistä asioista saattaisi olla parempi ratkaisu. Kannattaisi varmaan ainakin kokeilla. Tsemppiä!

Sylihoidossa lapsi rimpuilee, pidät vaan otteessa niin kauan että rimpuilu loppuu ja lapsi rauhottuu. Kun lapsi saanut purettua kaikki agressiot tulee halailun ja juttelun aika.



Sylihoito on kyllä fyysinen tapa toimia mutta ei väkivaltainen, siinä vissi ero.



Eikä sylihoidossa ole kyse mistään halimisesta.



Tämä fyysisempi kieltomuoto voi hyvinkin toimia juuri rajulle pojalle ja ottaa arkuuden juuri huomioon.



Kannattaa kokeilla. Ekat kerrat voi kestää kauankin mutta kyllä se siitä ja lapsikin oikeasti tottuu tuohon ja jopa voi kaivata sitä.

Ap:n kannattaa nyt lopettaa pojan vertailu siskoihinsa, ja vaan hyväksyä, että kyseessä on täysin eri temperamentilla varustettu lapsi. Tuo lyöminen ja sitten taas säikkyminen kuulostaa siltä, että riehuminen on oikeasti aran lapsen puolustuskeino. Jyrääkö ja pomottaako siskot kenties veljeään? Tytöt voivat olla tosi vahvatahtoisia, siinä voi pikkuveli olla kovilla...

Sen voi esim. ohjata joukkuepeleihin tms mutta pois sitä ei saa kitkettyä. Pojasta ei saa tyttöä vaikka mitä tekisi.



Ja totta kai on myös aggerssiivisa tyttöjä ja rauhallisia poikia. Itsekin olen ollut " poikatyttö" . Mutta yleistäen näin.



20

Noihin lyömisjuttuihin on puututtava kainolla mikä lopettaa kielteisen toiminnan.



oletko kokeillut sylihoitoa ns. holding.



Siinä lapsi ei joudu eroon vanhemmasta kun toimii huonosti. meinaan jos arvaukseni tuosta turvattomuudesta osuu oikeaan tämä on tärkeä näkökohta.



Pidät lasta siis sylissäsi tilanteen vaatimalla voimalla kunnes rauhoittuu.



Lapsen rimpuilu tai voima ei riitä kun keksit oikean asennon miten häntä pitää.



Sinun on saatava huono toiminta siis loppumaan, se on aikuisen velvollisuus ja lapselle lopulta hyväksi. Älä anna periksi ja ole tiukka

myös rakentavasti ja hyödyllisesti. Esim. urheilussa tai työelämässä. Väkivalta puolestaan on väärä tapa kanavoida aggressioita. Totta kai pojat pitää opettaa olemaan turvautumatta väkivaltaan, mutta se tie voi olla työläs. 3-vuotias ei välttämättä ole vielä löytänyt muita väyliä aggressionsa ilmaisemiseen.

Olen kyllä yrittänyt ottaa syliin kun " kohtaus" tulee,en vain ole tajunnut kunnolla yrittää kun poika rimpuloi pois.

Ehkä vastaus on tässä?

Joku sanoi isästä jotain,isä on todellakin 100% machomies,osallistuu kyllä lastenhoitoon ja on hyvä ja hellä isä.



Ap

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat