Seuraa 

Kävin rv 36 ultrassa vaavin kokoarvion takia ja ultrassa todettiin tyttövaavillamme munasarjoissa kysta.



Onko muilla kokemuksia asiasta?



Olen menossa tsekkaukseen vielä rv 38, mutta ilmeisesti tässä ei voi kun odotella, että tyttö saadaan maailmaan :D

Kommentit (6)

Siskoltani löytyi kysta hänen ollessa 18.v.,tämä nyt ei periaatteessa tänne kuulu mutta kuitenkin. Kaikki alkoi tosi kovalla mahakivulla,lääkärit epäilivät ensin umpisuolta ja meinasivat alkaa sitä leikata kunnes tajusivatkin sen olevan munasarjoissa. Edes morfiini ei auttanut kipuun joka oli niin kova. Toinen munasarja poistettiin leikkauksessa ja kystan todettiin olevan hyvälaatuinen kaksoskysta,oli kehittynyt hiuksia ja hampaita siihen. Kävin itse myös ultrassa tarkastamassa omat munasarjat kun joku sanoi että voi olla perinnöllistä,tiedä sitten.. Puhtaat olivat ja nyt itsellä 7kk ikäiset identtiset kaksostytöt.

ja pikkuisella oli kummassakin munasarjassa kysta kohdussa ollessaan. Syntyessään oli enää vain toisessa. Sitä nyt seuraillaan ja leikkausta vältellään. Eiköhän kaikki mene hienosti teilläkin. Joko kysta häviää jo ennen synnytystä tai sitten sen jälkeen. Kyllä varmasti asiaa seurataan tarkasti ja asialle tehdään jotain jos tarve on. Onneksi hoito on Suomessa tasokasta. Ymmärrän kyllä huolesi..



Blues kera kolmen poppoon

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Esikoisemme ultrattiin rv. 32 pienen sf-mitan vuoksi. Vauva kasvoi keskikäyrillä, mutta samalla munasarjoista löydettiin kysta. Huoli oli suuri, vaikka lääkärit vakuuttelivat, että aina välillä näitä löytyy. Rv. 36 ultrasivat varmuudeksi uudestaan. Kaikki rakenteet näyttivät edelleen olevan kunnossa. Synnytystä seuraavana päivänä tyttö ultrattiin ja kysta oli edelleen melko suuri, halkaisijaltaan jopa 4 cm. Vauva oli muuten aivan kunnossa ja kotiin pääsimme normaalisti. Lääkärit halusivat kuitenkin tehdä vielä magneettikuvauksen. Niinpä 5 vrk vanha tyttömme kuvattiin. Nukutusta ei tuolloin tarvittu, sillä noin pienet kai yleensä nukkuvat riittävän sikeästi maidon voimalla. Koska kaikki sisäelimet todettiin normaaleiksimyös magneetissa, päätettiin tilannetta jäädä seurailemaan. Kuukauden tai kahden välein kävimme ultrassa ja sen jälkeen kirurgin juttusilla. Kysta muutti kokoaan ja jopa paikkaa vatsan alaosasta sivulle, mutta pysyi näkyvillä. Välillä kirurgit jo harkitsivat leikkausta, mutta itse halusimme sitä pienellä lapsella viimeiseen välttää, koska kystaa ei kuitenkaan pidetty haitallisena. 8kk iässä leikkaukseen päädyttiin ja olimme jo sisällä osastolla. Hoitajan vaatimuksesta tyttömme ultrattiin vielä ennen leikkausta ja yllätys oli melkoinen, kun mitään ei enää löytynyt. Kysta oli poissa ja leikkaus saatin perua viimetipassa. Vuoden iässä kävimme vielä kontrollissa, eikä mitään löytynyt. Lääkärit olivat lopulta vähän ihmeissään tapauksesta. Täysimetin tyttöä 6kk ja juuri ennen leikkausta imetys sitten loppui kokonaan. Lääkäreiden mukaan todennäköisesti oma hormonitoimintani tähän episodiin eniten vaikutti.

Itsekin yritin aikoinani asiasta tietoa etsiä, mutta yleensä sitä löytyi muualta sijaitsevista kystista, kun kyse oli sikiöitä koskevista löydöistä.

Meille tosiaan useammat lääkärit vakuuttelivat niiden vaarattomuutta ja lopulta omakin tilanteemme sai lähes koomisen lopun. Edelleen voimme vain kiittää hoitajaa, joka väkisin vaati ultraa vielä ennen leikkausta.

Tsemppiä oman odotuksesi loppuun!

[color=maroon]RakenneUÄ:ssä meiän vauvalla todettiin kysta aivoissa. Säikähin hirveesti, mut lekuri kun siinä luetteli mitä näkee jne niin jatko vaan litaniaansa. Tuumasi ettei ne vaarallisia ole ja niitä on meillä kaikilla.

Mulla jäi se kumminkin kummittelemaan mieleen ja laiton maililla kysymystä vielä heille. Kuulemma oisin saanu kutsua kontrolliin, jos olisi nähty tarpeelliseksi. Kysta oli pieni ja ei mitään syytä huoleen.

Netin kautta sitten löysin tietoa, että kun vauvoille kehittyy selkäydin niin sen nesteen myötä voi tuollasia rakkuloita jäädä tms. Ovat harmittomia ja yleensä kehityksen myötä katoavat.

Muun asian takia kävin loppuraskaudessa sitten toisella polilla ultrissa ja siellä kystaa ei enää näkynyt. Ja terhakka miekkonen vajaa 3kk tuossa tuhisee :)

Asiasta on tosiaan hankala löytää tietoa, eikä kohtalotovereitakaan tunnu kauheasti löytyvän, vaikka meillekin lääkäri vakuutteli, ettei kyse ole mistään megaharvinaisesta löydöksestä.



Meidänkin tyttelillä on ainakin tuon ensimmäisen ultrauksen perusteella on aika iso kysta (3,7 cm) ja se oli sijoittunut selkeästi erikseen eli se ei näyttäisi liittyvän munuaisiin, virtsateihin tms.



Lääkäri myös kovasti vakuutteli, että usein tälläiset häviävät itsestään ja että harvoin tarvitaan kirurgin veistä.



Vaan kaikesta vakuuttelusta huolimatta huoli on suuri. Vaikka todenäköisyys puhuukin sen puolesta, että kyse ei ole mistään todella vakavasta löydöksestä, niin ainhan noiden todenäköisyyksien takana ovat ne muutamat harvat tapaukset, jolloin kyse on jostain muusta kuin harmittomasta asiasta, joka ajanmyötä häviää itsestään.



Olipa ihana kuulla, että teillä searay05 oli tämän asian kanssa onnellinen loppu :D



Mielenkiintoista tuo, että kysta hävisi kun imetys loppui. Lääkäri nimittäin meille mainitsi myös, että todella usein nuo kystat liittyvät nimenomaan äidin hormoonitoimintaan ja siksi kystaa käytännössä melkein aina seurataan useiden kuukausien ajan synnytyksen jälkeen ennenkuin nähdään miten kysta kehittyy. Kotosalla sitten rupesin yksikseni miettimään tuota imetys-asiaa. Tuolla lääkärin pakeilla, kun ei äkkiseltään kauheasti osanut kysellä.



Kiitos vielä kokemuksena jakaneille!



Täällä jatketaan odottelua ja vähitellen tässä kirjailen muistiin kysymyksiä tuota raskausviikolla 38 tapahtuvaa seuraavaa ultraa varten ja kai tässä pikkuhiljaa täytyy alkaa valmistautua myös synnytykseen :D



- Uksu, esikoispoika 2-v ja tyttönen rv 36+6

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat