Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Meidän reilu parivuotias puhuu todella hyvin ja muistaa ihan älyttömän hyvin pienimmätkin asiat. Kerhoissa ym vetäjät ja muut äidit ovat vain ihmetelleet että miten ihmeessä voi puhua ja muistaa niin hyvin. Kyselevät olenko opettanut sitä ja tätä, mutta en ole, lapsella vaan on niin hyvä muisti että oppii kaiken ulkoa. En ole ennen kiinnittänyt huomiota, mutta nyt kun olemme käyneet kerhoissa ja tavanneet muita saman ikäisiä ja vanhempia lapsia, huomaa kuinka tämä meidän lapsi puhuu´muihin verrattuna hirmu selkeästi ja ymmärtää ja muistaa kaiken. Onko ihan normaalia 2-vuotiaalle vai voiko olla merkki jostain aspergeristä tms??

Kommentit (23)

3. 5. v. oppi kellon. Yksivuotiaana osasi käyttää saksia ja askarella ym. Nyt lähestyy murkkuikää ja on todella lahjakas esim. musiikissa ja kädentaidoissa ja kokeistaa saa pelkkiä kymppejä.

Lapset huomaavat hyvin yksityiskohdat, kiinnostuvat niistä ja ihminenhän yleensä muistaa kiinnostavat asiat.



Meillä tyttö 1 v 10 kk on puhunut hyvin pari-kolme kuukautta. Saattaa yhtäkkiä pamauttaa jonkun lauseen kirjaston kirjasta, joka on ollut lainassa ennen kuin varsinaisesti puhui lauseita. On jäänyt alitajuntaan, ja putkahtaa sieltä kuukausien päästä. Eilen muisteli yhtä Sammakko-kirjaa puistossa ja alkoi hokea: " Olen korkeammalla kuin koskaan!"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla


Perustan väitteeni kokemuksiini lapsistani. Täällä kaksi lahjakasta lasta joilla erittäin hyvä muisti ja toinen heistä oli jo pienenä verbaalisesti erittäin lahjakas.



Asiaa ihmeteltiin päiväkodissa ja nyt koululaisena koemenestys 9-10 tasoa sekä lapseni on musikaalinen. Uusien asioiden omaksuminen on helppoa, sanavarasto on laaja ja kirjallinen ja suullinen ilmaisu omaa luokkaansa.



Lapsia niin kuin aikuisiakin on lahjakkaita, keskivertoja ja heikkolahjaisia.



Ollaan onnellisia kun osaksemme on siunaantunut näitä tavallista lahjakkaampia yksilöitä.



Perimällä, sattumuksella ja kasvuympäristöllä on oma merkityksensä yksilön kehitykseen.

heti diagnoosia hakemassa jos vähänkin on erilainen kuin muut.... Mitähän sairautta haet, lapsinero? Joku syndrooma? Ylikehitysvamma?



Rauhoitu, hyvä ihminen!

Pitkiä liirumlaarumeja, jotka sisälsivät aikuisilta matkittuja sanontatapoja, joita lapsi ei itse ymmärtänyt. Sittemmin puheryöpyt ovat vähentyneet ja kommunikointi on muuttunut aivan ihmismäiseksi, eli lapsi osaa keskustella ikäisekseen normaalisti ja juttelee itsekseen vain leikkiessään, ja silloinkin ihan loogisesti, leikkiin liittyviä juttuja. Ja on jopa välillä hiljaa. Tällä hetkellä ajattelen, että tuo höpötysvaihe oli vain jotain puheenkehitykseen liittyvää, eikä merkki mistään neurologisesta häiriöstä. Mutta ymmärrän ap:n huolta, sillä minustakin lapseni vaikutti kovin erilaiselta kuin ikätoverinsa, jotka puhuivat vähän, mutta asiaa.

Meidän tyttö on samanlainen. Ei voi edes puhua mitään salaisuuksia miehen kanssa, kun ymmärtää jo pelkistä alkukirjaimista, että mistä on kyse. Ja muistaa aivan kaiken. Muistaa esimerkiksi valtavan määrän ihmisten nimiä, joita en itsekään aina muista.

ja sitä varten nukutettu ja tyttö sanoi, että muistaa, kuinka setä pisti häntä käteen ja näytti kämmenselkää, johon oli tosiaan laitettu silloin kanyyli. Oli tapahtumahetkellä kahdeksan kuukautta vanha.



6

Päiväkodista ja neuvolasta tuli ihmettelujä kun poika voi niin hyvin muistaa asioita. Puhui todella ymmärrettävästi ja sujuvasti tuon ikäisenä. Hän on aina ollut ns. älyllisesti muita ikäisiään edellä. Motorisesti sitten taas ei. Oppi myöhään konttaamaan, kävelemään jne.



Nyt hän on 7-vuotias reipas eskarilainen joka itsenäisesti, oppittuaan ensin aakkoset, oppi lukemaan ja kirjoittamaan hieman ennen kuin täytti 5vuotta. Nyt lukee jo sujuvasti telkkarin tekstitykset ja kaikenlaisia kirjoja.



Tänään kun olimme laittamassa häntä nukkumaan niin huomasi housuissaan kokomerkinnän 128/134. laski tuon sitten päässä sekä plus laskuna että miinus laskuna.



Eikä hänellä ole mitään sairauksia. Ei fyysisiä tai psyykkisiä. On muuten ihan lapsenmielinen 7-vuotias poika.

Saattaa yht' äkkiä muistaa reilut pari kuukautta vanhoja asioita, joista ei sen tapahtuman jälkeen ole puhuttu. Esim. kerran pingviini antoi kaupassa hänelle jäätelön(oli joku lasten tapahtuma kaupassa:), niin pari kuukautta meni ja sitten alkoi puhumaan siitä pingviinin antamasta jäätelöstä=D Mä katoin aivan aasina vieressä;)))

pitkiä lauserimpsuja ja koko ajan selostaa vaikka minuuttitolkulla. Jos nyt jonkun esimerkin arkipäivästä niin esim. " Mennään hakemaan isi töistä, sitten mennään kauppaan ja ostetaan namia ja sitten mä voin syödä niitä kotona" . Tuo nyt oli yksinkertaisimmasta päästä mitä lapsi puhuu. Koko ajan suu käy. Välillä ihan uskomattomia juttuja muistaa, mitä en itsekään olisi muistanut. Niin ja ikää on 2v 5kk.



ap

Meidän poika ei kaksivuotiaana vielä puhunut sanaakaan. Mutta kyllä tuon ikäisenä jo kertoili tarinoita ja muisteli syksyisiä tärkeitä juttuja. Ja puhuu tosi epäselvästi.



Totta kai lapsille jää kaukaisetkin jutut mieleen, jos ne on olleet lapselle tärkeitä ja mieleenpainuvia. Ja ne lapselle tärkeet jutut ei tietenkään ole aina samoja, mitkä aikuiset painaa mieleen.

Samoin kerhossa ovat tädit asiasta maininneet. Oppi puhumaan n. 1,5v. Enpä ole kyllä koskaan ajatellut että olisi merkki jostain sairaudesta, kun iloinen ja reipas tyttö on.

Esim. meidän 2,5-vuotias muistelee viime syksyn tapahtumia, jolloin oli alle 2. Esim. puhelee siitä kun oli syyskuussa isovanhempien kanssa mökillä ja mitä siellä tapahtui. Yhtenä päivänä kyselin jouluisia tapahtumia ja muisti hyvin mm. mitä koristeita meillä oli kuusessa, kuka vei kuusen pois jne. Ei kai tuo nyt mitään outoa ole.

mutta välillä vähän hirvittää, että jos sama tahti jatkuu oppimisessa ja itseltään vaatimisessa. Meidän lapsi on nyt 2,5-vuotias, mutta kaksivuotiaana oli jo tuollainen em. ja paljon pienempänäkin. Puhumaan oppi 8-kuisena ja puhe oli heti hyvin selkeää.



6

Meillä muistaa eirtyisen hyvin missä kukin on istunut. Yksi päivä selitti viime keväästä (silloin oli 1v7kk eikä tietenkään osannut vielä samalla tavalla puhua) miten olimme käyneet hän, äiti, isä ja eräs sukulainen (jota emme ole sen jälkeen tavanneet) leikkipuistossa. Puistossa oli myös muskariteltta, jossa 2 pelleä veti muskaria. Lapsi muiti pellejen nimet ja missä kukin istui. Tapahtumasta ei ole kuvia eikä siitä ole puhuttu melkein vuoteen.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat