Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Eli meidän puolitoistavuotiaalla on ollut 1korvatulehdus ja se tuli nuhan yhteydessä. Nuha alkoi 2pv:n kuumeella. Lapsi ei osoittanut mitään merkkejä korvakivustaan (ei korvien hieromista tms). Oli vaan vähän kiukkuisempi, joka olisi voinut johtua vain nuhasta/kurkkukivusta. Lääkärissä selvisi että kummassakin korvassa kova tulehdus ja antibiotit saatiin.



Nyt sitten mietinkin että pitääkö minun viedä joka nuhan yhteydessä lapsi lääkäriin, varmuuden vuoksi, että ei vaan ole korvatulehdusta???

Kuinka muut vanhemmat? Eikö mitenkään muuten voi tietää onko korvissa tulehdusta? Kun tuo kiukkuisuus on aika epätarkka mittari:)



Rasittavaa olisi viedä jatkuvasti lääkäriin, turhaan. Varsinkin kun se ei ole ilmaistakaan.

Kommentit (14)

Rose:

Lainaus:


Voikun pääsisikin terveyskeskukseen, mutta meillä ei ole mitään toivoakaan ja tämän vuoksi ei kyllä joka nuhan jälkeen lasta käytetä lääkärissä.



Hmmm... toisaalta mä mietin, että korvatulehdushan voi parantua joskus ilman antibiootteja ja oireetonkin alkaa kyllä jossain vaiheessa oireilla...






Meillä oli ennen 1-vuotis synttäreitä 5 korvatulehdusta, nyt ei ole ½-vuoteen ollu. Mutta mä käytän aina lääkärissä, jos on nuha, juuri tuon korvatulehdusten oireettomuuden takia. Kun se voi olla myöhäistä sitten kun oireet näkyy, eli liimakorva ja kuulovaurio voi siinävaiheessa olla jo totta.

Meillä kyllä neuvolantätikin varmaan kattois korvaan -on pyydettäessä kattonukkin- ja sanoo onko aihetta mennä lääkäriin vai ei, mutta mä käytän kyllä aina lastenlääkärillä. On sen verran huonoja kokemuksia omalla kohdalla siitä, että korvatulehdus ei lääkärin mukaan tarvinnu antibioottia. Sielläpä sitten muhi monta vuotta ja huimaustutkimuksissa joskus löytyi:/.

Niin, ja 1,5 vuotis neuvolassa lääkäri määräs taas näytille lastenlääkärille, korvassa näyttäis olevan nestettä, vaikka nuhan takia oltiin ihan juuri käyty lastenlääkärillä ja silloin ei korvassa ollu mitään. Jos on taipumusta korvatulehduksiin, ei siinä muu auta, kun varoiksi rampata siellä lääkärissä:(.

Miksi niitä antibiootteja kannattaisi ehdoin tahdoin syödä, kun useimmat korvatulehdukset paranevat itsellään? Meillä esikoisella oli 1½-2 -vuotiaana musitaakseni 6 korvatulehdusta, aina kun vietiin tk-lääkärille oli tulehdus. Mutta mutta, korvalääkäripä sitten viimein kun sinne päästiin sanoikin, että noin pienillä tulehdusta on vaikea todeta varmaksi sillä kalustolla mitä tk-lääkäreillä on käytössä (varsinkaan kun eivät käytä tympanometriä!). Korvalääkäri neuvoi reilun annostuksen Pronaxenia ja kehotti antamaan sitä (tulehduskipulääke) silloin kun arvelee, että tulehdus voisi olla ja vasta sitten lääkäriin kun tuntuu että sekään ei auta. Mutta muutaman päivän voi katsoa ihan rauhassa, ellei tenavalla ole mitään hätää tai se menee tulehduskipulääkkeellä ohitse. Näin meillä on menty, ja tuon käynnin jälkeen on syöty sinä keväänä enää yksi antibioottikuuri ja sen jälkeen ei yhtään - ja tästä on nyt yli vuosi aikaa. Syksyllä kun lapsilla oli paha yskä, vein molemmat tk-lääkäriin ja molemmilla diagnosoitiin korvatulehdus. Pienemmälle aloitin kuurin, koska oli niin kivulloinen, mutta isomman kanssa mentiin pelkällä Pronaxenilla kun ei mitenkään valittanut korviaan, ei ollut edes kuumetta. Ja korvat oli parin viikon päästä kontrollissa terveet.



Eli kyllä ne paranevat itsestäänkin useimmiten. Eri asia sitten tietysti, jos jatkuvasti tulee uusi tulehdus ennenkuin vanha ehtii parantua, silloin on liimakorvan vaara. Mutta se pitäisi periaatteessa huomata siitä, että lapsi on koko ajan räkäinen.



Sitäpaitsi tk-lääkärit määräävät sen kuurin vaikkeivat olisi varmoja. Kokemus kuukauden takaa 1-vuotiaan kanssa: kuuri määrättiin, vaikkei tk-lääkäri sanojensa mukaan edes nähnyt kunnolla tärykalvolle. Oli pe-ilta. Odotin ma-aamuun enkä aloittanut antibioottia, pronaxenilla ja panadolilla mentiin. Siihen mennessä kuume oli laskenut eikä tytöllä tuntunut olevan enää mitään erikoista. Kävimme kuitenkin yksityisellä korvalääkärillä asian varmistamiseksi ja hän totesi sen mitä jo arvelinkin: tytön korvat olivat täysin terveet eikä antibioottien aloittamiselle ollut aihetta.



Jos teillä on vauvavakuutus, yksityisen kulut saa sieltä pois. Minä en turhaa hyppyyttäisi tk-lääkärillä, luultavasti sieltä tulisi vaan useita turhia antibiottikuureja.



terveisin,

eikkuli ja pennut 3v2kk ja 1v

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillä on ollut yksi korvatulehdus. Mä jännitän koko ajan, ettei vaan alkais mikään tulehdusputki ja onkin viety jo kaksi kertaa lääkäriin " pelkän" flunssan takia. Korjaan nyt, ettei ihan pelkän nuhan takia vaan sellaisen kun on yöt huonoja, ettei oikein saa nukuttua ja on päivisin ihan surkea eli haluaa vaan istua sylissä, eikä oikein suostu syömään mitään.



Poika myös hieroo korviaan...

Kummallakin kerralla on tullut negatiivinen vastaus tulehduksen suhteen. Kyseessä on vaan ollut ollut virustartunta eli ihan basic-flunssa.



Kuitenkin olen ihan mielelläni maksanut sen lääkärimaksun, että olen saanut itselleni mielenrauhan. Kallista lystiähän se on yksityisellä ravata (en edes ajattele arvauskeskukseen yrittämistä, täällä pk-seudulla se on ihan toivoton ajatus). Nyt ensi kerralla aion ehkä odottaa yhden päivän pidempään, että yksi huono yö ei vielä ole lääkäriinmenon aihe -mikäli oireet ovat noita entisiä.



Mutta mistäs näistä lapsista sen osaa arvata. En mä ainakaan mikään lääketieteen spesialisti ole. Kantapään kautta opiskellaan -parempi mun mielestä käydä turhaan pari kertaa...

Älysin viedä lääkäriin vasta kun yhtenä yönä oli kuumetta - aamulla ei mitään. Tulehdus oli ja antibioottikuuri. Nyt ollaan putkitusjonossa.



Meidän kunnassa ei tosin maksa lapsen terveyskeskuskäynnit mitään. Ja vaikka maksaisi niin pulittaisin sitten sen vuosimaksun (muistaakseni 22¿) ja kävisin sitten kuitenkin varmuuden vuoksi aina kun epäilyttää. Mielestäni varmuus on aina parempi.



Ei kannata viedä heti - tosin kuten sanottua,jokanen oman lapsensa tuntee - mutta kuten tässä tuli ilmi,korvatulehdus paranee monesti itse. Niin on omallakin pojalla ollut. Ja viimeeksi kysyin lääkäriltä että tarvitseeko tätä kuuria aloittaa vaikka korva oli punainen mutta ei ollut kuume. Ei tarvitse, jos jaksaa odottaa ja katsoa hetken. Jos ei mene ohi / kuume kestää kauan,niin sitten. selvisimme kuuritta, yöksi panadol tai jos itkuisa ,niin saimme vinkin että korvakipuun auttaa pronaxen/naproxen jos panadol ei tehoa (mikä sen kuumelääkkeen nimi nyt olikaan..)

Mut jokainen flunssahan on omansa,ja eihän kuumettakaan 3pv:ää enempää katsella, ei meilläkään aina olla kuurilta vältytty.



tosin tästähän keskustellaan,että kaikki korvatulehdus antibioottikuurit on turhia...kun ei tiedä mikä muu auttaisi.

olemme käyttäneet myös homeopatiaa,eikä sekään auta joka kerta.(tosin pitäisi tehdä joku laajempi homeopaattinen analyysi,mutta täällä paikkakunnalla ei ole homeopaattia,ei ole tullut lähdettyä merta edemmäs toista kertaa...)

kun on tietty anatominen taipumus korvatulehdukseen,se tulee helpommin (korvan/korvatorven ym muoto). Eivät kaikki saa flunssan jälkeen korvatulehdusta.

että tietysti jos lapsi on kivulloinen ja sairas, ruoka ei mene tai oksentelee (se oli meidän esikoisella aika varma merkki korvatulehduksesta), on kuumeinen eikä kipulääkkeet auta niin sitten tietysti lääkäriin.

Ja jos ei ole oireita, niin ei se niin nukaa, korvatulehdus paranee USEIN myös itsestään ilman antibiootteja. Tietenkin olis hyvä usein todeta se tulehdus, että osataan sitten seurata tilannetta.



Nykypäivänä on käypää hoitoa jättää se sivuvaikutuksia ja bakteeriresistenssiä aiheuttava antibiootti antamatta. Sitten hoidetaan tarvittaessa kipulääkkein ja korvatulehdus paranee tutkimuksien mukaan päivän tai kaksi hitaammin kuin antibiooteilla.



Nykyihmisellä usein unohtuu, että miten sitä ennen vanhaan on pystytty elämään, kun ei ole ollut antibiootteja tai kaikenlaisia tutkimuksia. Bakteeritauditkin - kuten virustaudit - usein paranevat itsestään...



Katsokaa lisäksi duodecimin www.terveyskirjasto.fi

tytön ollessa 2 - vuotias korvatulehduksia oli 5 puolen vuoden sisään. niissä ei myös juuri ollut oireita. tyttö valitti,että kurkku on kipeä ja lakkasi syömästä...siinä kyllä oppi aika hyvin arvaamaan tuleduksen. Putkituksesta alettiin silloin puhua,mutta sitten korvatulehdukset lakkasivat. Lääkäri sanoi tuolloin,että 2 - vuotta on pahin vaihe. Sen jälkeen ne saattavat vähetä huomattavasti. Nyt tyttö on 4 - vuotias. Korvatulehduksia on silloin tällöin. Tänään itse asiassa loppui kuuri. Mutta nyt meille tuli tämä korvatulehdus yhden päivän minimaalisen nuhan jälkeen...eikä sitä ennen ollut ainottakaan flussaa aikoihin...että näinkin se tulehdus vaan voi tulla. oireet oli levottomuus yöllä ja taas se sama,ettei ruoka maistu. Mutta nyt ensimmäisen kerran tyttö itsekin tunnisti korvatulehduksen,sanoi,että mennään lääkäriin.

ei mielestäni kyllä kahden päivän nuhan jälkeen kannata lääkäriin lähteä,mutta kyllä jos nuha kestää pidempään tai epäilee tulehdusta.tosin jokainen äiti tai isä tuntee lapsensa parhaiten.

Meillä myöskin pojalla aina tulehdukset olivat kutakuinkin oireettomia. Ei valittanut, tai pidellyt korviaan. Usein älysin tulehduksen, kun silmät rupesivat rähmimään. Meille korvalääkäri neuvoi, että jos nuhaa ollut muutama päivä, kannattaa korvat käydä tarkistuttamassa. Meidän kaupungissa on niin ihana tilanne, että terveyskeskuksen omalääkärille saa ajan melkeinpä samana päivänä, tai ainakin seuraavana. Eli siis rahakysymys ei ole ollut. Nyt pojalla on jo hetken ollut putket korvissa ja tulehduksia ei onneksi ole tullut vähään aikaan.

eikkuli80:

Lainaus:


.



Sitäpaitsi tk-lääkärit määräävät sen kuurin vaikkeivat olisi varmoja.




Mä en saanu kirveelläkään antibiootteja korvatulehdukseen, ne kun tk-lääkärin mukaan yleensä paranee itsestään. DSeuraus: noin 3 vuodenpäästä huimaustutkimuksissa syyksi löytyi kroonistunut korvatulehdus.

Taitaa olla enempi lääkärin iästä kiinni tuo antibioottien määräys alttius. Mutta yksityiset laittaa helpommin verikokeille tarkastaakseen onko virus vai bakteeri, eli pureeko antibiootti.

Mulla taas on käsitys, että useat tk.lääkäritkin ovat " antibioottivastaisia" , koska hehän juuri tietävät antibioottien monet sivuvaikutukset ja bakteeriresistenssitilanteen.

Voikun pääsisikin terveyskeskukseen, mutta meillä ei ole mitään toivoakaan ja tämän vuoksi ei kyllä joka nuhan jälkeen lasta käytetä lääkärissä.



Hmmm... toisaalta mä mietin, että korvatulehdushan voi parantua joskus ilman antibiootteja ja oireetonkin alkaa kyllä jossain vaiheessa oireilla...

Esikoinen oli korvakierteinen ja jos nuhan jälkeen silmät kiilsivät " liikaa" ja iltaisin oli pienen pientä lämpöä, oli aina korvatulehdus. Märkivä sellainen. Myös maidon ja perunan syömättömyys tai vatsan löysyys oli merkkejä. Ikinä ei ole kipua itkenyt.



Muut ei huomanneet mitään, mutta minulle itselle tuli joku outo " tunne" , että kaikki ei ole kunnossa.



Meillä oli puolitoista vuotta sitten tuo korvatulehdus joka flunssan yhteydessä, viime syksynä vain ehkä joka neljännen, joten turhia lääkärikäyntejä tuli. (Tässä välissä on ollut kahdet putket.)



Meillä esimerkiksi flunssan pitkittyminen oli merkki tulehduksesta, samoin levoton uni.



Sinuna yrittäisin lähinnä aina joka flunssan yhteydessä arvioida lapsen tilannetta, vaikka se on tietenkin aika hankalaa maallikolle...

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat